Mutta, JD:llä on (käsittääkseni) massiivinen infra ja logistiikka mitä pyörittää ja se on ainakin rohkaisevaa, että massiivisista toimista virusta vastaan taistelussa huolimatta tuo koneisto toimii.
Toisekseen, nämä antavat osviittaa miten kysyntätilanne pärjää Kiinassa ja toisaalta siitä, saadaanko tavaraa varastoihin lisää myytäväksi. Tottakai nykytilanne suosii verkkokauppaa.
Tai pelejä: Tencentin osake on volatiili mutta ei se koronaviruksen uutisotsikkoaikana ole laskenut:
Unohtamatta tukea osakemarkkinalle Kiinassa tällä hetkellä…
Visalta eilen negari:
Visa (NYSE:V) slips 1.2% in after hours trading after reducing Q2 revenue guidance because of a sharp slowdown in its cross-border business due to lower travel-related spending because of the coronavirus outbreak.
Expects Q2 net revenue growth 2.5-3.5 percentage points lower than it issued on its Jan. 30, 2020 earnings call.
“Cross-border growth rates have deteriorated week by week since the coronavirus outbreak in China, and trends through Feb. 28, 2020 do not yet fully reflect the impact of the coronavirus spreading outside of Asia. As such, we anticipate that this deteriorating trend has not bottomed out yet,” the company said in an SEC filing.
Nyt oli CNBC:ltä hyvää keskustelua siitä kuinka markkinat ovat täysin sekaannuksen vallassa. Ensimmäiset neljä minuuttia nyt oli aika tyhjänpäivästä diipa daapaa eilisestä rallista, mutta sen jälkeen alkoi mielestäni se hedelmällinen keskustelu.
SP500ssa orastava nousutrendin yritys on fakta, mutta sitä tullaan testaamaan (varmaankin jo tällä viikolla). Eilinen oli paniikkiliike ylöspäin, kuten yllä olevalla videolla todetaan.
Finanssikriisin alussa oli yleisesti saatavilla olevaa tietoa että USAn lainakannassa on vaikeasti hahmotettava määrä subprimea, mutta silti markkina puski eteenpäin bullina. Ensimmäinen romahdus korjattiin kokonaan ylös ja tehtiin ATH. Pointti ei ole että tämä on uusi finanssikriisi, vaan että bull-markkinan lopussa luultavasti käyttäydyttäisiin samalla tavalla. Vaikka Kiina, joka vielä hetki sitten oli “talouden veturi”, olisi lamassa. Ks. kuva.
Tunnetusti suuret romahdukset sisältävät erittäin suuria nousuja, joita nähtiin useita 2008-09 ja useimmat olivat siis kuolleen kissan pomppuja, joista kohtapuoliin syöksyttiin samalla voimalla alaspäin. En nyt ennustele näin tapahtuvan, mutten toisaalta yhtään ihmettele, jos näin käy. Itsellä 98% osakkeissa, ja syöksy saa ainoastaan herahtamaan ostohalut liikkeelle ja pohtimaan, mitä sitä lisäisi.
Sijoittajan kannattaa tämän volatiliteetin keskellä muistaa, että vaikka nyt osakemarkkina liikkuu homogeenisesta samaan suuntaan, se on oikeasti markkina missä käydään kauppaa osuuksilla yhtiöistä, ei mikään homogeeninen “möntti” samaa tavaraa.
Luottomarkkinalla tilanne kiristyy ja kannattaa omassakin salkussa fundeeraa, kuinka vahvoja taseita siellä majailevilla firmoilla oikein on.
Tosin luottomarkkina on asia, mihin voidaan vaikuttaa politiikalla ja keskuspankkien tuella. Kuten Kiinassa viime viikolla nähtiin, ei luottomarkkinan kiristys vaivaa siellä kun valtio pakottaa pankkeja lainamaan halpaa “koronalainaa” firmoille. Meillä länkkäreissä tällainen valtiojohtoisuus ei kenties tule kyseeseen, mutta voihan esimerkiksi tukipaketteja väsätä pankeille jos meinaa NPL:t (non performing loans) tulla syliin.
Lehman Brothers kun on vieläkin tuoreessa muistissa, tähän saatetaan olla melko hanakoita reagoimaan.
Erityisesti velkaiset firmat ovat nähneet bondiensa arvon luisua sijoittajien vaatiessa enemmän korvausta riskistä.
Bloombergilla oli hahmoteltu eri skenaarioita, miten virus vaikuttaisi talouteen eri leviämistasojen myötä. Huom. oikea maailma on monimutkainen, joten nämä mallinnukset kannattaa aina ottaa suolan kanssa!
Voihan näistä saada vaikka valheellista turvaa, kun on oikein numeroita pöydässä:
Politiikalla vaikuttaminen on sikäli kurjaa, että sijoittaja roikkuu löysässä hirressä. Samalla tietää riskin, mutta niiden realisoituminen edellyttäisi institutionaalisten rahoittajien päätymistä konsensukseen, että yrityslainat ovat myrkyllinen omaisuusluokka. Eivät ne välttämättä kokonaisuutena ole, mutta kyllä net gearing % kovia paikka paikoin ovat.
Tämä meidän talous vain ei toimi, kuten koulussa opetettiin. Lainattua nikkelimarkkaa ei tarvitse maksaa takaisin?
Parasta olisi, jos ylivelkaantuneille yrityksille lainattaisiin asteittain vähemmän, jolloin yrityslainoista tulisi tasokkaampia. Ehkä niin käy nyt.
Artikkelin mukaan lievemmissä skenaarioissa on oletettu osuman olevan suurin talouksissa, missä todettuja tapauksia on jo paljon (USA ei näihin vielä kuulu). Sen lisäksi Kiinan kysynnän hyytyminen osuu pahiten esimerkiksi Saksaan tai Aasian talouksiin, ei ensisijaisesti USA:han. USA pärjää oman kysyntänsä avulla monissa shokeissa melko hyvin vs. muiden kysyntään nojailevat kuten Saksa ja sitä myöten euroalue.
Tuossa mallinnuksessa mallinnetaan ilmeisesti Kiinan shokin perusteella muiden maiden reaktioita: oikea maailma on kompleksinen ja vaikutukset arvaamattomia suuntaan ja toiseen jos/kun osumaa tulee samaan aikaan eri puolella maailmaa. Noh, saipa blumman ekonomisti työllistettyä itseänsä hetken tämän parissa.
Kuten muillakin yhteiskuntatieteen alueilla, myös taloustiede vanhenee nopeasti (kuten kehittyvän tieteenalan kuuluukin). Ei kannata liikaa kiinnittyä eilisen oppeihin
Kieltämättä, sijoittajat osin roikkuvat keskuspankkien virittämien köysien varassa ja harmillisen pienen harmaapäisen poppoon päätökset vaikuttavat harvinaisen suuren joukon päätöksiin tällä hetkellä.
Näen tämän yhtenä pitkän, huom pitkän aikavälin riskinä, että keskuspankeilla menee lopulta jossain pieleen (historian saatossa nekin ovat mokailleet usein) tai ne eivät onnistu enää vastaamaan odotuksia. Mutta tuskin se ongelma tulee nyt vastaan.
Moni sijoittaja tuntuu kummastelevan pörssin pomppua rajun laskuviikon jälkeen, mutta pitää muistaa viime viikon olleen historiallisen raju myyntiviikko ja kaikki mittarit huusivat ylimyytyä. Siinä mielessä pomppu ei ole yllättävä. Onko se kestävä, onkin sitten eri kysymys.
Kiinan pörssiä ei voi ottaa indikaattorina kuten olen aiemminkin todennut (johtuen sen epäkypsästä luonteesta fundamenttien puuttuessa), mutta siellähän markkina on pompannut takaisin ja sitten pysynyt odotusasemissa. Tämä siitä huolimatta, että maa on “etulinjassa” ottanut osumaa koronaviruksesta.
Käykö meillä keskuspankkien tuen takia samoin? Jaksaako sijoittajat katsoa jo vuoteen 2021? Mihin tunget rahasi, vaikka pörssissä ei olisi kivaa? Vai onko tämä vain “kuolleen kissan pomppu” ja mitä näitä muita on?
Mahdoton tietää. Omassa suunnitelmassa pysyminen taannee pitkässä juoksussa (vuosien säteellä) parhaan lopputuleman omien säästöjen kannalta. Myös romahdukset kuuluvat pörssin silloin tällöin, mutta ajoittaminen on lähes mahdotonta. Systemaattisuus ja kurinalaisuus korostuvat tässä marathonissa.
Tämän päiväinen nousu on ainakin Dax -indeksillä yritys palata takaisin 1/2019 alkaneeseen nousutrendiin. Jos onnistuu, saa indeksi luultavasti hyvin vielä virtaa. Jos epäonnistuu, on mielestäni vääjäämätöntä et haetaan uusia pohjia lähitulevaisuudessa. Sikäli mielestäni loogista että nyt taistellaan juuri tällä tasolla ja pyritään testaamaan olisiko takaisin paluuta entiseen. Itse pidän tätä nyt tärkeänä päivänä psykologisesta näkökulmasta.
Ja aina trendien piirtämisessä voi olla pientä epätarkkuutta. Joku luultavasti piirtää tuo trendin hiukan isommalla kulmakertoimella.
Edellisvuodesta koko Helsingin pörssin kauppojen kappalemäärät nousivat 51,0 prosenttia. Yksityissijoittajien kauppoja oli 71,8 prosenttia viime vuoden helmikuuta enemmän.
Pidän tätä helpotuspomppua vääränä hälyytyksenä (joku laittoi pilkun jälkeen vielä yhden biisin tulemaan?). Uskon, että koronan yrityksille ja taloudelle aiheuttamat seuraamukset ovat vasta realisoitumassa ja tulevat realisoituessaan myös näkymään kursseissa. Siitäkin huolimatta, että keskuspankit tulevat apuun. Mitä ne voivat virukselle ja sen aiheuttamille tyhjille kaduille ja tehtaille, siis muuta kuin velkapuolella jonkinlaista tulipalonsammutusta? Nyt kotiinjäämisiä ja siis talouden jäähtymistä yritetään hidastaa esimerkiksi Jenkeissä jättämällä testaamatta (mikä lienee melkeinpä järkevää, kun eipä tuota enää saada millään aisoihin. Täydestä sulusta seuraukset olisivat vielä virusta rankempia). Ajan kysymys kuitenkin, että todellisuus lävähtää käsiin ja sen takia uskon, että tilanne ensin pahenee, ennen kuin paranee. Myös yritysten toiminnassa ja tuloksen teossa.
Mahdollisesti jossain kohtaa laskut tulevat olemaan enemmänkin yhtiökohtaisia kuin tuollaista juuri nähtyä “myydään ihan kaikkea”-pudotusta, jossa menee immuunimmatkin yhtiöt höylän alle aivan suotta. Keväästä tulossa sijoitusmielessä erittäin mielenkiintoinen…
