Sijoitustieto# Ray Dalio: Käteinen on tunteellisessa viruspaniikissa kuningas.
Paljon on uutisia, mutta tuossa yksi, kandee tsekkaa. Jos ja jos tämän kirjoituksen ennusteet pitävät paikkansa, niin mistä löytyy pohjakosketus. Mitä mieltä olette, vai onko turha spekuloida, kun kukaan ei varmasti tiedä tulevasta?
1 tykkäys
Itse olen edelleen 100% käteisessä. En aio hätäillä ostojen kanssa, antaa lasketella vielä jonkun aikaa
8 tykkäystä
Ray Dalio on pidemään hokenut että ‘cash is trash’, nyt ollaan taas ‘cash is king’ -kommenteissa 
Tosin Dalion pointti ei ollut se että ihmisten tulisi pitää suurta käteispainoa, vaan että yhtiöissä turvallisempia valintoja on ne jotka tuottavat kassavirtaa, eivätkä ole erityisen velkaantuneita.
Velkaa käyttävissä yrityksissä kannattaa ehkä katsoa seuraavan viiden vuoden maturiteetit. Yhtiöt, joilla on korkea velkaantuminen ja merkittäviä maturiteetteja 5v sisään saattavat tarvita suuria uudelleenrahoituksia tilanteessa jossa kassavirta heikkenee ja yleinen yrityslainamarkkina on jäätynyt. Näistä koetan itse hankkiutua eroon. Vielä löytyy yksi firma salkusta joka ei oikein läpäise tätä tarkastelua 
7 tykkäystä
Melko turha spekuloida, kukaan ei voi tietää, kaikki arvaukset on lähtökohtaisesti keskenään yhtä hyviä tai huonoja.
Tuosta saa vähän perspektiiviä paljonko tähän mennessä on ”romahdettu”. Kaikki on tässä epätietoisuudessa vielä täysin mahdollista. Kassaa on omissa kirjoissani hyvä pitää varalla vielä toistaiseksi ja tehdä lopullisia päätöksiä vasta kun asia selkeytyy. Matkalla on mahdollista poimia itselleen hyviä liiketoimintoja, jota saa mielestään riittävän järkevällä hintalapulla. Vallitsevat olosuhteet huomioiden se järkevä hintalappu sisältää huomattavia epävarmuustekijöitä, siksi markkina ”oksentaa” nyt.
4 tykkäystä
Samat ajatukset. Ostaa voi pienen pieniä eriä jo, mutta paukkuja (tavallisen säästösuunnitelman kylkeen) pitää riittää n vuodeksi
2 tykkäystä
Miten näette osakkeen arvostamisen ns. normaalilla eps:llä ja normaalilla kasvulla ja osakkeen ostojen aloittamisen kun oma tuotto-odotus täyttyy? Tällaisina aikoina palstoilla törmää monesti kommentteihin, että “romahduksessa” osakkeen pohjat voi olla niin ja niin alhaalla eikä vielä kannata ostaa. Tässä lähestymisessä on se ongelma, että ostot voi jäädä kokonaan tekemättä jos on valmis ostamaan vasta saadessaan yhtä halvalla kuin osakkeen 20v alin on. (Toki se voi onnistuakin, mutta tämä taktiikka tuijottaa lähinnä peruutuspeiliin)
Se on totta, että osto-ohjelmaa tehdessä on hyvä haarukoida myös pohjahintaa, mihin osake mahdollisesti voi tippua, jotta panoksia riittää toivottavasti sinne asti.
4 tykkäystä
Mitä enemmän kurssit tippuu, sitä suurempia prosentuaalisia nousuja on edessä päin.
5 tykkäystä
Ahneus toimii molempiin suuntiin. Nousussa odotan, josko vielä nousisi ennen kuin myyn. Laskussa odotan, josko vielä laskisi ennen kuin ostan.
Pelko toimii molempiin suuntiin. Nousussa en odota, vaan myyn ennen kuin laskee. Laskussa en odota, vaan ostan ennen kuin nousee.
Sijoittamisessa kyse on siitä, ajoitanko ahneuden ja pelon oikein.
31 tykkäystä
Juuri näin. Veit jalat suustani. 
Tai sitten valitsee hyviä yhtiöitä (ainakin mielestään) ja ostaa kun nousee, ja ostaa kun laskee, ja sitten myy jos yhtiö lakkaa olemasta hyvä, tai jos tulee paljon parempia vastaan.
8 tykkäystä
Takeaway: In a situation where both short-term interest rates and 10-year Treasury rates approach the zero lower bound, allowing the Federal Reserve to purchase a broader range of assets could be important.
Sanoin tässä taannoin, että vielä on korkkaamatta helikopteri ja muiden omaisuusluokkien ostot. Tässä ainakin heilutellaan mahdollisuutta ostaa muutakin kuin velkakirjoja.
En näe tälle mitään estettä. Kenen peli, sen säännöt. Me vaan killutaan mukana, ehkä vaurastuen.
Tai siis estehän on tällä hetkellä se, että Yhdysvaltain laki ei salli sitä. Pelkkä muodollisuus kuitenkin. Mietipä kun Powell soittaisi Trumpille “Hey listen here, we know how to make the stock market rally!”.
5 tykkäystä
Jos Fed alkaa lappaamaan osakkeita markkinoilta kassiin niin meemistä tullee totta (“Stonks only go up”)
2 tykkäystä
Näen itse tilanteen tällaisena. Pahoittelut grafiikka ei ole parasta mahdollista, mutta toivottavasti ajatukseni välittyvät kyseisen kuvan muodossa.
13 tykkäystä
Hyvä kuvio! Lisäisin tuohon “Ei piru vie!” -nuoleen vielä maininnan 1Q tuloksista ja romahtaneista ohjeistuksista.
2 tykkäystä
Taloudellinen tilanne kiristyy monilla velkaisilla firmoilla vauhdilla.
Pari viikkoa sitten melkein kaikki velka kelpasi sijoittajille, nyt on toisin.
Muutenkin viimeistä paria viikkoa ja sitä edeltäneitä kuukausia reflektoiden ollaan nähty kenties nopein sentimentin muutos ja talousindikaattorien heikentyminen (Kiinassa näkyy jo, meillä näkynee lähikuukausina) ikinä. 
12 tykkäystä
Positiivisella puolella öljyn hinnan lasku tukee taloutta. USA:n velkaisen liuskeöljysankarit ovat pulassa kun saudit ja Venäjä leikkii vesisotaa öljypyssyillä, mutta meille muille se tarkoittaa halvempaa energiaa.
9 tykkäystä
Floodaan vielä kolmannen viestin perään.
Kuten tiedämme täällä ketjussa, monella mittarilla (esimerkiksi kaupan volyymi suhteessa maailmantalouteen, tullien määrä jne.) globalisaatio on pakittanut jo sitten finanssikriisin. Kaikille tämä prosessi tuli selväksi kauppasodan leimahtaessa 2018–2019 (to be continued 2021?).
Koronavirus on entisestään nostanut globalisaation ja verkottuneen talouden heikkoja puolia: monimutkaiset, disruptiolle herkät toimitusketjut (varastojen koko optimoitu minimiin). Moni tuotannon sara on täysin riippuvainen Kiinasta (esim. osa lääketuotannosta).
Koronavirus, jahka pöly laskeutuu (ei tule nykymenolla vielä toviin laskeutumaan) nostanee näitä heikkouksia ennestään esiin.
Osakkeille globalisaation pakittaminen olisi tietysti vaikeampi ympäristö. Se on selittänyt osaltaan voimakasta kannattavuuden parantumista ja luonut uusia kasvumahdollisuuksia länsifirmoille.
12 tykkäystä
Mitenköhän tämä vaikuttaa Norjan talouteen kun eikös sielläkin öljyvienti ole vieläkin iso osa maan taloutta?
2 tykkäystä
Öljy on iso asia Norjalle, mutta en osaa suoraan sanoa mikä vaikutus öljyn hinnan laskulla on siellä talouteen, millä viiveellä, minkä hintatason jälkeen vaikutukset on mitäkin jne. 
Mulla on mieliiuva, että Norja myy tyypillisesti öljyä pitkällä sopimuksella kiinteällä hinnalla, jolloin eivät ole niin herkkiä hinnan heilumiselle. Toki se jossain vaiheessa alkaa näkymään. Voin muistaa väärinkin.