Pörssien suunta (Osa 1)

Jää nähtäväksi :slight_smile:


Koronavirus varastaa isomman osan huomiosta, mutta viitaten vielä edelliseen kommenttiini luottomarkkinan kireydestä…

Jotkut puhuvat jo suorastaan uudesta finanssikriisistä. Tilanne on vain eskaloitunut niin nopeasti, että ei ole vielä edes tajuttu, mikä iski ja kuinka lujaa mihinkin. Kuin vanhoissa taistelulaivoissa kymmenen torpedo-osuman jälkeen, komentosillalla ollaan aina ulapalla meneekö paatti pohjaan vai ei kunnes tilanneraportit alkavat ilmestyä ruumasta.

Toki juuri tätä finanssikriisin puhkeamista vastaan keskuspankki ja valtiot taistelevat nyt kynsin ja hampain. Tulee löyhänä verrokkina tälle mieleen jälleen vuoden 1914 finanssikriisi, joka oli eksogeeninen (tuli talouden ulkopuolelta, toisin kuin kotikutoinen 2008 finanssikriisi) sekä iski kirkkaalta taivaalta.

Finanssikriiseissä on se kökkö puoli, että talouden toipuminen niistä on hitaampaa ja vaivalloisempaa. “Normaali” taantumista elvytään oikeasti V-muotoisella käyrällä, mutta finanssikriisin sysäämästä taantumasta toipuminen kestää vuosia ja vuosia ja vastaavasti myös karhumarkkinat ovat olleet syvempiä (aiheesta kannattaa lukea jo “vanha” klassikko This time is different).

Tämän halusin nostaa siis riskinä, tosiaan nyt ammutaan sellaisella vauhdilla rahaa kriisiä päin että saatetaankin välttyä pahimmalta. Ongelma on, että ongelma tiedostetaan mutta lopputulemaa voi vain arvailla monimutkaisessa systeemissä. :smiley:

7 tykkäystä

Tämä on se iso mörkö taustalla… pysyykö finanssikorttitalo kasassa kun vyöry negareita ja huonoja makrolukuja tulee. “Kaikki” tietävät että totta kai niitä tulee, mutta aina tahtoo uutisvirta yllättää markkinat.

4 tykkäystä

Toinen pitkäaikainen mörkö on globalisaation pakittamisen nopeutuminen ja lokalisaatio.

Koronavirus todennäköisesti nopeuttaa tätä prosessia.

Ei välitöntä vaikutusta, mutta isossa kuvassa globalisaatiosta eniten hyötyvät firmat (esim. meidän Cargotec tai muut rahtiin liittyvät firmat, monet jenkki ”multinationalsit”) katsovat horisonttiin, missä aurinko laskee eikä enää nouse. Vastaavanlainen periodi nähtiin 1914–1945… :poop:

7 tykkäystä

Helikoptereiden moottoreita lämmitellään :thinking:

“We will need big, bold, urgent federal action to deal with this crisis. The kinds of targeted measures we are putting together will mainline money into the economy and directly into the hands of families that need it most," Schumer said in a statement.

2 tykkäystä

Itse olen taipuivainen pitämään tässä tilanteessa helikopterirahaa hyvänä ajatuksena. Tässä tilantenteessa se ei edes kiihdyttäisi inflaatiota, vaan estäisi talouden äkkipysäyksen, kun erittäin monilla tahoilla tulot loppuvat ja säästöjä ei ole.

On toki paljon sellaisiakin, jotka käyttäisivät sen osakkeisiin tai muihin investointeihin (esimerkiksi minä), mutta toisaalta sekin helpottaisi niitä, joiden on pakko realisoida omistuksiaan selvitäkseen edes jotenkin.

5 tykkäystä

Kaivoin “This Time is Different” opuksen naftaliinista ja silmäilin läpi. Nythän jo valmiiksi tapissa olevat valtioiden velkasuhteet räjähtävät käsiin tulevina vuosina. Kysymys: Mikä estää keskuspankkeja/valtioita toimimasta tällä kertaa inhimillisemmin ja painamasta rahaa sekä jakamalla sitä valtioille, yrityksille ja tavalliselle tallaajalle niin paljon, että selvitään ilman 30 vuoden kriisiä?

Tarkoitan siis aivan järjetöntä määrää rahaa, ei mitään FEDin bazookoita vaan lähestulkoon niin paljon kuin tarvitaan, jotta kriisin yli päästään ns. kuivin jaloin ja kun rokote on olemassa niin jatketaan puhtaalta pöydältä. Myös inflaatio olisi todennäköisesti sen verran koholla, että velkasuhteet alkaisi sulamaan suht nopeasti…

4 tykkäystä

On aina hyvä fundeeraa, onko ne velkasuhteet oikeasti tapissa? Esim. Japani on pärjännyt hyvin yli 200 % velkasuhteella BKT:hen, kun säästeliäät kotitaloudet kiltisti rahoittavat. Tai Iso-Britannia kävi samoissa lukemissa Napoleonin sodissa, ja velkapotti suli seuraavina vuosikymmeninä nopeasti jne. Julkisen talouden historia on nähnyt kaikenlaisia velkasuhteita…

Monissa maissa ollaan “vasta” 60-100 % lukemissa, kehittyvissä vähemmän. Mutta selvää on, että ne tulevat paisumaan entisestään tulevaisuudessa siitä olen samaa mieltä.

Tuossa on käsittääkseni paljon poliittisia esteitä. Suora printtaaminen kansalaisten taskuun ei ole suosittua kaikissa piireissä, ja käsittääkseni EKP ei lain takia saa edes tehdä niin. Mutta tuohan voidaan kiertää rahoittamalla valtiota epäsuorasti ja valtio julistaa, ettei veroja tarvitse maksaa vuoteen jne. ;D

Mutta, jos jotain on nähty viime vuosina niin säännöt on tehty rikottaviksi.

Kannattan esimerkiksi itse helikopterirahaa tässä tilanteessa. Tosin siinä on se riski, ettei se jää vaan kertaan… :smiley: Mutta onhan sekin tapa ratkoa eriarvoisuuden synnyttämiä ongelmia meidän markkinataloudessa.

10 tykkäystä

Valtioiden velkaantumisastetta saa näppärästi leikattua esimerkiksi siten, että EKP mitätöi omistamiaan euroaluuen valtioiden velkakirjoja esimerkiksi väkilukuun suhteuttuna saman verran.

1 tykkäys

Tämä on mielenkiintoinen teema. Muistan itse ala-asteen (sic) tunnilta, kun köyhemmän perheen lapsi kysyi opettajalta “miksei kaikille voi vaan painaa rahaa riittävästi”. Elettiin siis 90-luvun alun lamavuosia. En muista opettajan vastausta, mutta sen vaivautuneen olon kuitenkin. En ollut itsekään kultalusikalla ruokittu, joten siksi asia kai jäi mieleen.

Rikkiviisaana muksuna ajattelin, että kai tuota kaikille rahaa -jakoa olisi kokeiltu, jos se toimisi. Kyllä, olin jo pienenä se erilainen lapsi.

Josta vahva flashback tähän hetkeen. Nytkö se sittemmin helikopterirahaksi nimetty ase kaivetaan esiin. En olisi uskonut sitä päivää näkeväni…

4 tykkäystä

Itse en usko, että tästä ilmankaan selvitään ilman valtavaa inhimillistä kärsimystä. Itsekin 90 luvun laman kärsimykset kokeneena omassa arvomaailmassa kaikkein tärkeimpänä on inhimillisen kärsimyksen pienentäminen kaikin keinoin mikäli mahdollista sekä kaikkien hyvinvoinnista huolehtiminen. → näihin arvoihin peilaten vahva kannatus “henkisten esteiden” rikkomiseksi ja vaikutusten pienentäminen periaatteella “what ever it takes” :slight_smile:

Vähän off topic, joten nyt siirryn muille osastoille. Kiitokset Vernerille vastauksista!

7 tykkäystä

Aloittelevana sijoittaja ihmettelen yksittäisten osakkeiden kurssien hyvinkin samanaikaisia liikkeitä. Nyt esim. tänään 9.30 aikoihin kuin taikaiskusta useampi omxh25 osake lähti pieneen nousuun. Mistä nämä saman aikaiset liikkeet johtuu, instikoista?

2 tykkäystä

Indekseistä, automaattisesta bottikaupasta. SP500 tai DAX indeksi tippuu → botit myy joka lappua myös hesan pörssissä koska maailman pörssit yleisesti tippuu. Markkinatuntien ulkopuolella näitä silti treidataan futuureina eli “pörssi” liikkuu myös silloin.

5 tykkäystä

Eilen suljin osan shortteja,kun arvailtiin pörssin sulkemista.
Sepe mielestäni vielä korkealla ja siihen shortissa,mutta,tällaiset päätökset tekee varovaisiksi.

1 tykkäys

Saksan sijoittajaluottamuksesta saatiin äsken erittäin heikkoja lukuja. Ensimmäiset talousluvut Euroopasta näyttävät yhtä jyrkkää kulmakerrointa kuin Kiinassa viruksen jyllätessä. Päivitämme tuoreita tietoja Inderesin seurantaan.

12 tykkäystä

Saattaa olla että “passiivisten” sijoitusmuotojen yleistyminenkin voimistaa tätä ilmiötä. ETF:ää tai indeksirahastoa ostava ostaa kaikkia tai ei mitään. Siinä jonkun indeksin tietyn komponenttiyhtiön fundamentit eivät paina vaakakupissa ollenkaan, kun ostetaan ja myydään. Yleinen näkemys toki taitaa olla ettei tuo ole vielä merkittävästi häirinnyt arvonmuodostusta pörssissä, mutta veikkaanpa että tälläisessä tilanteessa aiheuttaa vähintäänkin laajempia ja voimakkaampia reaktioita puoleen jos toiseen.

7 tykkäystä

Etf myydään yleensä pakettina toiselle sijoittajalle, eikä myynti luo painetta yksittäisiin osakkeisiin. Toki nämäkin toimivat futuurien lailla, ja vaikea sanoa kumpi heiluttaa kumpaa, jos esim dax-indeksin ja etf:n hinnan kehitys erkanee toisitaan vähän.

Jos etf:ltä katoaa ostolaita, niin siinä vaiheessa liikkeeseen laskija tarjoaa ostolaidan, jonka jälkeen luultavasti laittaa pienellä voitolla yksittäiset osakkeet laitaan.

2 tykkäystä

Käsittääkseni hyvin harvon jos koskaan sijoittaja myy toiselle sijoittajalle suoraan vaan pääsääntöisesti market makerit ja authorized participant(AP) tahot ostavat ja myyvät ETF-osuuksia. Tuosta ihan ok selvitystä mitä tapahtuu::

Creations and redemptions allow the ETF to be in equilibrium,
which means the number of units demanded by the
marketplace approximates the number of units supplied –
which ensures that an ETF’s market price and net asset value
(NAV) are closely linked.

5 tykkäystä

Tämä korona on todellinen musta joutsen, joka aiheuttaa epätavallisen taantuman. Helikopteriraha saattaisi toimia taantumassa, jonka aiheuttaa inflaatio tai työttömyys. Nyt ongelma on, että ihmiset eivät pääse tai uskalla lähteä kuluttamaan kuten syömään ravintolaan tai ostamaan uutta autoa. Lisä raha ei tätä pelkoa tai estettä poista.

5 tykkäystä

Tämä on totta, mutta ruokalähetykset ja autotkin saa edelleen ostettua netistä. Ja helikopterirahan jakaminen saattaisi auttaa niitä, joilla velat painaa eniten, kun saisivat hoidettua maksut ainakin hetkellisesti.

1 tykkäys

Mielestäni paras ratkaisu on yksinkertaisesti maksaa koronasta kärsivien yritysten kiinteät kustannukset ja noin sama palkka koronasta kärsiville työntekijöille. Helikopteri raha luultavasti menisi vain säästöön eikä kulutukseen.

5 tykkäystä