Ikävä olla eri mieltä tuosta, että velkojan intressissä ei ole velallisen kaatuminen.
Oma kokemukseni yritysmaailmasta on lähinnä se, että velallisen ajautuessa maksuvaikeuksiin velkoja tekee juuri sen mitä sinä ja minä ei haluttaisi sen tekevän. Nimittäin alkaa vaatimaan jatkuvaa raportointia rahoitustilanteesta, vaatii ulkopuolisen toimijan (pankin käyttämän konsulttiyhtiön) tekemiä arviointeja maksukyvystä, jotka maksavat maltaita. Pudottelevat halutessaan yksipuolisesti luottolimiittien rajoja, kun yksikin lyhennys on yhdessä sovittu alkuperäistä eräpäivää myöhemmin maksettavaksi. Seuraavassa hengenvedossa lausutaan vaatimus päästä sisään yrityksen hallitustyöskentelyyn. Tasaisin väliajoin kiristetään ruuvia ja tehdään velallisen olo mahdollisimman tukalaksi, aiheutetaan kerta toisensa jälkeen velalliselle lisää ylimääräisiä kuluja muiden vaikeuksien päälle.
Rahoittajat ovat tuiki tarpeellinen taho yrittäjälle, mutta ei pidä erehtyä luulemaan, että ne ystäviä ovat. Kaiken vievät mennessään vaikeuksien koittaessa, jos vaan pystyvät.
En voi silti ajatella, että se velkojan intressi olisi. Tietysti typeryyksien tekeminen on valitettavan tavallista ja voi noinkin tapahtua, että tehdään vastoin yhteistä ja omaa etua.
Valitettavasti @Avecii on oikeassa. On aivan liian paljon näyttöjä tuosta karusta tosiasiasta. Kun yrityksen asema joutuu tarpeeksi tukalaksi rahoittajat voivat järjestää sen halvalla kumppaneilleen. Moraalitonta, kyllä.
Tässä tärkeää, ettei joudu vääränlaisten velkojien armoille. Eikä ole aivan mahdottoman äärellä velasta neuvotellessaan, jotta on sananvaltaa ehdoissa. Ja sitten vielä pitää olla tietotaitoa tunnistaa mahdolliset tulevat umpikuja-ansat niistä teksteistä.
Trumpin lisäksi sieltä täältä kuuluu nurinaa, että rajoitukset Yhdysvalloissa pitäisi poistaa mahd pian. Tässä esim Goldman Sachsin entisen toimarin twiitti:
Huolimatta elvytystoimista (joita jäimme tänään kongressilta odottamaan) talous kokee vapaapudotuksen, ainakin hetkeksi. Kaikki on nyt vain epävarmaa arviota, mutta nyt puhutaan heitosta riippuen 15-30 % työttömyydestä.
Rajoituksia tuskin voi poistaa, mutta suuri määrä tuhoa syntyy myös lockdownien aiheuttamasta massatyöttömyydestä: se iskee kulutukseen, luottamukseen, terveyteen jne. Ellei tietysti kaikkia setelirahoiteta (silloin tuotannon pitää pysyä perässä jotenkin, muuten inflaatio ). Ei ihme, että soraääniä siis on.
Tanskassa tuo handlataan ”talouden syväjäädytyksellä” eli valtio maksaa viulut siksi aikaa kunnes palataan arkeen. Päästäänköhän Yhdysvalloissa samaan järjestelyyn? Mielenkiintoista nähdä, voiko talous tosiaan imeä nopeasti 15-30 % työttömyysasteen takaisin kuiville ja kimmota sillä voimalla H2’2020, mitä nyt odotetaan.
Olisi pitänyt ehkä lisätä loppuun, että tästäkin selvitään mutta kenties hitaammin, mitä odotettu. Kaikki vahinko selviää vasta vuosien päästä ja tästä tullaan kirjoittamaan monen monta tutkimusta.
Itse olen edelleen taipuvainen uskomaan siihen skenaarioon että Jenkeissä tullaan purkamaan sosiaalisia rajoitteita vielä yllättävän nopealla aikataululla. Heti kun tehohoitopaikat on nostettu jollekin tietylle tasolle, ja tästä vaikeasta alusta päästään yli. Kaikki lääkeyhdistelmät täsmähoitona antavat tähän tavallaan lisäoption. Kenties riskiryhmäläiset tullaan huomioimaan erikseen jollain tavalla, ja vastuuta asiassa vieritetään yksittäisille ihmisille. Trump ei varmasti jää sivusta seuraamaan että ennen vaaleja talous tuhoutuu pitkäksi ajaksi.
Eurooppa luultavasti seuraa hitaammin perässä, mutta tauti on täällä joka tapauksessa ehtinyt riehua pidempään. Voisin kuvitella että Euroopassa ennemmin tullaan pallottelemaan rajoitusten ja tehohoitopaikkojen riittävyyden välillä, jos tauti antaa sille tarvetta. Mutta tosiaan uskon jenkkien toimivan ”suoraviivaisemmin”.
Ilmeisesti moni jenkkipankki uskoo BKT ennusteiden valossa aikalailla samantyyliseen skenaarioon.
Täysin samoilla linjoilla @Lexusin kanssa. Jenkeissä riittää se, että vanhukset eristetään, hoitopaikkojen määrä on suurinpiirtein tarpeen mukainen ja että oireita lievittävä lääke saadaan testattua (ja suuren mittakaavan jakeluun). Sen jälkeen lievenee rajoitukset (jopa New Yorkissa) ja elämä jatkuu kuten ennen tautia - saattaa tapahtua jo toukokuun alussa.
Euroopassa aikajana riippuu täysin maasta - siitä miten&milloin virus iskee paikallisesti, miten hoitokapasiteetti kestää ja miten ahneita ollaan lieventämään rajoituksia. Voisin kuvitella että pohjolassa luovutaan viimeisten joukossa rajoituksista, kun taas britit&Saksa ovat todennäköisesti ensimmäisenä avaamassa ravintoloita ja kouluja. Ilman vaarallisia virusmutaatioita ja isompia konkursseja lievennykset tapahtunee touko-heinäkuun välillä.
Pörssien suunta tulee siis määräytymään pitkälti sen mukaan, miten kussakin maassa pelataan tämä jälkipeli. Rohkeat selviävät pienemmillä talouden vahingoilla, mutta uhraavat samalla joitain satoja/tuhansia kansalaisiaan.
Neuvottelut paketista ovat ilmeisesti edelleen kesken. Paketti tarvitsee senaatissa 60 äänen enemmistön. Asiaa mutkistaa se, että tällä hetkellä yhdellä republikaanisenaattorilla on todettu koronavirustartunta ja neljä muuta on karanteenissa. Kongressissa ei voi äänestää “etänä” eikä käyttää varaedustajia, joten mitä useampi senaattori sairastuu tai päätyy karanteeniin, sitä vaikeampaa on saada mitään kiistanalaista päätetyksi. Toki etäosallistuminen on näillä näkymin pakko sallia ennemmin tai myöhemmin.
Edustajainhuone kehittelee omaa pakettiaan Nancy Pelosin johdolla. Edustajainhuoneen puolella tauti itsessään on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäinen edustaja on joutunut sairaalahoitoon.
Trump juuri ilmoitti, että sovinto tukipaketista on lähellä. Demokraattien senaatin johtaja ilmoitti myös, että sovinto saadaan aikaan ehkä jo maanantaina.
). Ei ihme, että soraääniä siis on.
