Pörssien suunta (Osa 1)

Osakkeet
5556

Oppipoika olen, nuori ikävä kyllä en :wink:

Vaikka objektiivinen lopputulema tuolle laskutoimitukselle olisi selvä ostokehoitus, joudun arvioimaan myös mukana kannettavan ketutuksen hinnan. Rahallisesti han tällä ei ole merkitystä, eikä se saisi vaikuttaa, mutta… osuin jo isosti pohjaan (2200) mutta myin kaiken pompusta (2350). Henkinen ongelma ei ole niinkään ostaa nyt yli 10 % ylempää takaisin vaan se, kestääkö wanha sydän jos “tunnustan tappion”, lapion salkkuun paksun siivun ja sitten pudotaan takaisin alas :cold_face:

4 tykkäystä
5557

Lapioi maltilla. En minäkään enää ole 100% cash.

Lapioi vaikka alkuun 20-30% osakkeisiin ja seuraa tilannetta. Osta dippejä. Jos tulee Iso Dippi, osta enemmän (ja tätä varten pidä reilua käteispuskuria). Jos raketoi, kevennä. Ei kaikessa tarvitse olla 100% all in tai 0% ei koske.

Sitten on ikävämpi fiilis jos on 100% osakepainolla ja kurssit niiaa takaisin testaamaan pohjia ja salkusta sulaa 10-20% eikä ole rahaa millä ostaa alesta mitään.

6 tykkäystä
5558

Vastaan lyhyesti niin ei tämä Pörssien suunta muutu Märkäkorvan lompakko -ketjuksi :wink:

Olen asiakkaana Nordnetissä, hoidettavana 4 pitkäaikaiseen muhitukseen tähtäävää salkkua. Minimihajautus 3 isoa ETF:ää. Kertaosto 12x15 € ja myynti 12x15€. Ihan pientä pomppua ei kannata pelata, kun ythden osta-myy veivauksen kulut ovat 360 € :confused:

Piti “hajauttaa” laittamalla 50 % pohjasta ja 50 % jossain vaiheessa nousua, ja tuo eka 50 % osui täsmälleen nykyiseen pohjaan… sitten ahneuksissani myin pois. ja nyt kynnys ostaa ylempää takaisin on aika raju :smiley:

1 tykkäys
5559

Joitakin. Lähinnä Macy’s ja Carnival ollut seurannassa, plus Google ja Amazon, Visa ja Mastercard. Tämä Yhdysvaltojen nousun ihmettely on indeksitasoista, ja nimenomaan S&P 500 -indeksin.

Onhan Yhdysvalloissa halpoja yksittäisiä yrityksiä, joilla on helposti perusteita nousta 50% pohjilta, eivätkä ne siltikään olisi kalliita pitkällä aikavälillä. Mutta sitten siellä on yrityksiä, jotka ovat nousseet ilman kummempia syitä johonkin 2019 syys-marraskuun tasolle takaisin ja ylikin.

Indeksitasolla on käsittämätöntä, että koronalle hinnoitellaan jopa positiivisia vaikutuksia.

Näistä mm. Googlen, Netflixin ym. voisi sanoa olevan korkeintaan koronalle immuuneja. Eivät ne sentään laajalti hyödy siitä, että talous sakkaa. Edes peliyhtiöt eivät välttämättä hyödy koronasta, sillä vaikka kotona vietetään enemmän aikaa, taloudellisesti tiukilla olevat kuluttavat vähemmän ja pelit ovat non-essential.

2 tykkäystä
5560

Sama tilanne mutta vaikka Fomo painaa pahasti päälle tällä hetkellä, aion istua käsien päällä vielä tämän päivän ja seurata alkuun ainakin pääsiäisen yli mitä sinä aikana tapahtuu. Näyttäisi siltä että nyt osa ostajista vertaa hintoja aikaan ennen koronaa mikä saa jotkin osakkeet näyttämään halvoilta. Ehkä pitäis odottaa Q1 tuloksia tai jopa Q2 et voisi arvioida paremmin koronan vaikutuksia osakkeiden hintoihin. Voittaja osakkeiden poiminta vaatii mielestäni lisää faktoja pöytään.

5 tykkäystä
5561

Miksi ei voisi? Ja edelleen, miten sanot, että indeksitasolla hinnoitellaan positiivisia vaikutuksia, jos se dropannut viimeiseen 3 kuukauteen yli 20%.

Mutta listataan tähän suurimmmat yritykset:

Microsoft
Apple
Amazon

Miten kriisi sinusta vaikuttaa noiden liiketoimintaan. Lopettaako ihmiset noiden tuotteiden käytön? Omalla kohdalla olen havainnut Teamsin käytön hurjan lisääntymisen. Amazon palkkasi suuren määrän kiire apua.

Ko. yrityksiin voi kohdistua kertaluontoisesti huonoa, mutta niissä on myös erittäin vahvoja signaaleja katsomalla vähänkin pidemmälle tulevaisuuteen.

3 tykkäystä
5562

Tähän liittyen tämä visualisointi auttaa hahmottamaan hyvin, mikä siellä painaa ja mikä ei:

Screenshot 2020-04-09 at 10.14.49
Screenshot 2020-04-09 at 10.14.492296×1350 1010 KB

14 tykkäystä
5563

Joo, tuo on erinomainen. Jatkan hiukan.

Lopetatko Googlen käytön? Entäpä Androidin? Goolesta katsotaan jopa missä ihmiset liikkuu koronassa. Applen tuotteita käytetään koronan torjunnassa, Apple muuten tekee kasvomaskeja. Taisi eilen meitin hallitus luvata lisäbudjettia maskeihin. Suomi maana ei tado saada maskeja nopealla aikataululla tehtyä, mutta Apple tekee sen parissa viikossa. Forrestin Gumpin sanoin, kuakapa tuollaista Omppu firmaa ostaisi. Warren Buffett?

Discalimer: Omistan Applea ja Berkshire Hathawayta, joka omistaa myös Amazonia.

Itse ainakin ymmärrän indeksin nousua. Ihmisillä on pulaa vessapeperista, nuo firmat toimittaa vessapaperia kotiovelle. Ihmisillä pula suojaimista, nuo firmat tekee ja toimittaa. Toimituksesta tarpeeseen saa hyvää hintaa. Nykyinen tilanne on ainakin minun kohdalla avannut silmiä noiden firmojen kohdalla. Suora fakta on, että Apple tuottaa kasvomaskeja ennenkuin Suomen hallitus on saanut infokirjeen koronasta postilaatikkoon. Google tietää, että suuriosa ihmisistä on puistoissa ja kotona, ei töissä tai kaupassa.

3 tykkäystä
5564

Nyt nämä kysymykset ovat jo luokkaa “miten niin kulutuksen väheneminen on huono asia?”. Eikä kysymys ole edes siitä, että käyttö pitäisi lopettaa. Riittää, että ihmisillä on vähemmän kysyntää tuotteille.

Henk. koht en ole lopettanut Googlen käyttöä, mutta en ole lisännytkään. Toki käytän jo valtavasti liikaa ennestään. Sama Microsoftin kanssa. Applen tuotteita en käytä, enkä usko, että korona saisi minut sen aloittamaankaan. Amazon ei ole iso juttu Suomessa, Yhdysvalloissa sillä on varmasti kysyntää. Mutta onko silläkään asiat paremmin kuin ilman koronaa?

Indeksiin hinnoitellaan positiivisia tai neutraaleja vaikutuksia, koska jos katsotaan edes vajaa vuosi taaksepäin kesään tai syksyyn 2019, niin silloin oltiin näillä tasoilla ilman akuuttia hätää. Hintaindeksi antaisi ymmärtää, että asiat ovat nyt vähintään yhtä hyvin kuin kesä-syksyllä 2019. Onko?

Indeksistä puhuttaessa on harhaanjohtavaa ottaa indeksistä kolme suurinta. Lisäksi on aika tarkoitushakuista katsoa vaikka viimeistä kolmea kuukautta muistaen, että vuodenvaihteessa nähtiin huomattava ralli ilman mainittavaa syytä.

Sitten sekin, että nuo esimerkkisi eivät oikeasti ole mainittavasti laskeneet edes 3kk takaiseen nähden. Applea sai näillä hinnoilla joulukuun lopulla, Amazon ja Microsoft olivat tammikuussa nykyhinnoissa, Alphabetin kanssa joutuisi sentään palaamaan lokakuuhun asti.

Ja vaikka me hyväksyisimme kaiken esitetyn, indeksissä näiden paino on sellainen 18% neljästään, eivät selitä tapahtunutta.

Pörssiromahduksen seurantahuoneessa oltiin likimain pohjilla kun kolme viikkoa sitten sanoin all-in. Vahvaa kontraamista se silloinkin oli. Nyt minusta on tullut karhu, ja samaa kontraamista taas. :bear: :bear: Be fearful when others are greedy and greedy when others are fearful, miten se meni?

@Aston_Livingstone, jätän jäsenhakemukseni karhukoplaan.

Positioni on 110% osakkeita, mutta osto-ohjelma jäissä. :stuck_out_tongue:

12 tykkäystä
5565

Tästä tuli mieleeni Marksin kirjoitus, jossa hän sivuaa myös MMT:tä viime vuonna.

this-time-its-different.pdf (1,2 Mt)

3 tykkäystä
5566

@Verneri_Pulkkinen Huikeeta settiä. Täällä pitäis olla makrotalouden threadi (ehkä onkin?) Itseäni näin maallikkona mietityttää keskuspankkien markkinoille lykkäämät biljoonat eurot ja dollarit ja jenitkin. Tämä on historiallista kaiken kaikkiaan. Miten luulet, että tämä tulee vaikuttamaan makrotalouden yhtälöihin? Näin todellisena maallikkona (makrotalouden kurssi yli 20 vuotta sitten), en voi olla olematta sitä mieltä, että vaikutusta täytyy olla. Osaaminen ei vaan riitä näkemään, kuinka tämä tulee kääntymään. Eikö inflaation pitäisi nousta?

1 tykkäys
5567

Vaikuttaisi loogiselta, että inflaatiolla hoidettaisiin velka kuten 70-80 luvuillla asuntolainat. Silloin oli korkealla korot ja talletustileillä säästäjillä rahat. Kuitenkin käsittääkseni 80-luku oli erinomaista aikaa osakkeille? Suomalaiset eivät vain tainneet suurin joukoin olla osakesijoittajia.

1 tykkäys
5568

En varmasti ymmärrä täysin kaikkia syitä inflaation taustalla mutta ymmärtääkseni yksi ajuri on kysynnän kasvu/pysyminen hyvällä tasolla suhteessa tarjontaan joka saa tarjoajat kohottamaan hintoja hiljalleen ylöspäin?

1 tykkäys
5570

Kiitos. :slight_smile:

Tällainen makroketju löytyy, se on ollut valitettavan hiljainen vaan Uusi normaali vai pysyvä häiriö - inflaatio, elvytys ja talouskasvu

@Antti_Jarvenpaa ja @Marianne_Palmu ovat talon ainoita ekonomistitaustaisia, heitä kannattaa häiritä jos haluaa teoreettisempaa settiä. Mä aina hämmennän soppaa taloushistorian näkökulmasta. :smiley:

Voin silti omia ajatuksia avata lyhyesti tähän.

Tykkään usein yksinkertaistaa maailman muutamiin peukkusääntöihin. Se tekee kategorisesti vääryyttä yksityiskohdille, mutta toimii riittävän tyydyttävästi yleisellä tasolla.

Missä maailmantalous makaa nyt, globaalisti peukkusäännöillä?

Demografia = vanhenee → talouskasvu hidastuu (historiallisesti kohti normaalia ~1-2 % väliä)

Tuottavuuden kasvu = hidastuu mystisesti → talouskasvu hidastuu

Paljon velkaa = paljon varallisuutta, paljon saatavia → epätasapaino

Kasvava eriarvoisuus = epätasapaino → korkea säästämisaste

Ylikapasiteetti = alikulutus

Talous muuttuu palveluiksi ja digitalisoituu = perinteiset taloussyklit ???

Mitä keskuspankit tekee? Yrittävät korjata alikulutusta ja saada liikaa säästävät osat taloudessa kuluttamaan. Tuleeko inflaatiota? Jos kysyntä räjähtäisi eikä tuotanto pysy perässä. Alati enemmän digitalisoituvassa taloudessa tuo ei tunnu ongelmalta. Kyse ei ole siitä, etteikö ihmiskunta voisi tuottaa vaikkapa autoja, Adoben ohjelmia ja iPhoneja koko universumille, kyse on siitä ettei koko sille tuotannolle ole kysyntää riittävästi edes maapallolla. :smiley: Pahoissa hyperinflaatioissa tilanne on toinen, nimittäin huutava pula hyödykkeistä ja tuotantokoneista (tapaus Weimari, Unkari, Venäjä sisällissodan aikaan ja Neuvostoliiton romahtaessa, Kiina 40-luvulla jne. jne.).

Lisäys: tämä on siis vain omat raamini. Mutta ne auttaa laittamaan dataa ja uutisvirtaa kontekstiin ja noiden ansiosta pystyn esim. Melkein minuutissa -videoilla nopeammin laittamaan uutisvirran kontekstiin kiinni, mikä helpottaa taas niiden selittämistä ymmärrettävällä tavalla. Luonnollisesti nuo raamit elävät koko ajan: etsin koko ajan tietoa, mikä muovaa niitä tai kyseenalaistaisi onko ajatteluni ihan hakoteillä. Eli siis puolen vuoden päästä jos kommentoisin uudelleen, nuo saattavat olla hieman päivittyneet. Nuo on kuitenkin suht perimmäisiä asioita, jotka eivät nopeasti muutu (väestönkasvu ei muutu nopeasti, toki juuri joku pandemia tai ydinsota voisi katkaista kaiken hetkessä).

11 tykkäystä
5571

Indeksissä niiden osuus kasvaa joilla menee hyvin ja niiden osuus pienenee joilla menee huonosti. Jos tilannetta ajatellaan 20 vuoden aika jänteellä, onko kulutus pysyvästi laskenut? Ja nyt kysytään S&P500 indeksiä, josta tipppuu ja nousee osakkeita. Sieltä on tippunut mm. aiemmin mainittu Macy’s. Luulen, että esimerkkinä New Yorkissa ihmiset ei lähde kasvosuojaimia hakemaan Macy’stä vaan tilaa ne kotiovelle Amazonista tai muualta. Nyt sitten osa yrityksistä joutuu vaikeuksiin ja suuret porskuttaa ja laajentelee bisnestään haluamiinsa suuntiin halvemmalla. Näissä tulevaisuuden tuotto-odotus siis kasvaa.

Otin kolme suurinta, mutta otosta voi noista isoista laatikoista laajentaa aika pitkään. Mitä laatikko leikissä ihmettelen 6% XOM nousua. Ala kärsii teollisuustuotannolle tyypillisestä rakennetusta ylikapasiteetista ja kuinka kauan en osaa sanoa. En usko matkailun ja lentämisen palaavan normaaliin kovin nopeasti, ei ole välttämätöntä kulutusta ja hintavaa, siitä on helppo säästää.

Asiaa voi Verpun hienosta kuvasta tarkastella toimialoittain. Jos siitä ottaa isoimman neljänneksen informaatioteknologia niin itse en usko koronan aiheuttavan sinne esimerkkinä konkursseja ja bisnes rullaa edelleen kohtuullisesti. Yhtiöiden tuotteita tilaillaan netistä entiseen tahtiin, lock out ei estä ostamasta, päin vastoin heidän palvelut voi olla ainoa reitti ostaa jossain tapauksessa.

Alla finanssisektrori. No pankkeja voi pahassa tapauksessa kaatua, konkurssit mahdollisia. Isot laatikot. Berkshire Hathaway, onko korona huono vai saattaako tulevaisuuden tuotto-odotus kasvaa, kun osakkeiden hinnat laskevat ja mahdollisesti laskeu jatkuu? Entäpä VISA? Jos haluan ostaa sen Applen kasvomaskin niin se ei onnistu Amazonista 20 euron setelillä eikä vihreällä kortilla vaan pitää mennä sinne VISA:n puolelle. Jollei sillä niin sitten Master Card. Isohko laatikko sekin.

Jatketaampa Health Careen. Kukaan ei tarvitse terveystuotteita näin korona aikana, kun kotona vai mitä? Johnson&Johnson eihän kukaan saippuaa ja käsidesiä osta, missään ei laiteta extra panostuksia siivomaiseen ja puhtaana pitoon. Samoin ketään ei kiinnosta korona rokote. Koko firma nousee ihan väärin perustein vai mitä? Kukaan ei näitä tarvitse ja halua: School Health Johnson and Johnson Sofloop Extra Protection Plus Face Masks 50/Box

Sitten firmalla saattaa olla kohtuullisesti kapasiteettia niiden tekemiseen.

5 tykkäystä
5572

Tässä yksi kuvaaja inflaatiosta. Kyllähän tuo deflaatiolta enemmän näyttää aluksi. :sweat_smile:

Mikä voisi luoda inflaatiolle hedelmällisemmän maaperän tämän jälkeen, olisi valtioiden roolin kasvu väkisin taloudessa tämän kriisin jälkeen (kysyntä kasvaa). Siihen soppaan vielä MMT-printtaaminen.

Esim. Yhdysvalloissa ns. Big staten rakentaminen ja samanaikainen Vietnamin sota nähtiin ainakin osasyynä inflaation kiihtymiseen 60-luvun aikana.

Nythän valtioiden ja julkisten sektoreiden budjetteja on kuritettu finanssikriisin jälkeen, joissain maissa jo vuosikymmeniä (80-luku yleisesti nähdään taitekohtana hyvinvointivaltioiden rakentamisessa, Suomessa hidas laihdutus alkoi 90-luvun laman jälkeen). Eli finanssikriisiin verrattuna ero olisi suuri. Esim. Euroopassa EKP on kymmenen vuotta ollut melko yksin talouden elvyttämisen kanssa, kun saksalaisten johdolla on lähinnä kiristetty kukkaron nyörejä. Se on vähän kuin yrittäisi nostaa itseään ilmaan hiuksista…

1 tykkäys
5573

Mitä te muut olette, jos saa kysyä offtopic?

Meillä varmaan on inflaatiota tulossa ilman kulutuspiikkiäkin, koska tuotanto on supistunut selvästi ja logistiikka vaikeutunut. Piikki tietysti lisäisi tähän lastia.

5574

Mulla on taloushistoria pääoppiaineena valtsikasta, eli käytännössä olen vapaa-ajallani vuosien varrella opetellut suurimman osan sijoitusjutuista tai mitä täällä keskustelen. :sweat_smile: Taloushistoria antaa kyllä ihan hyvän pohjan, ainakaan ei tarvitse ihmetellä niin paljon… :ghost:

Analyytikot ovat suurin kauppatieteilijöitä, ja sitten on dippainssejä (esim. Juha ja Antti). Koodarit on koodareita ja Flikin puolelta en tiedäkään mutta he eivät tänne foorumille näy joten tuskin sitä tietoa haet. :nerd_face:

18 tykkäystä
5575

Jos jokainen maa alkaa purkamaan lockdowneja samanaikaisesti, niin eikö ole vaarana että inflaatio lähtee rivosti laukalle globaalisti kun porukka pääsee kuluttamaan vaateostoksille ja ravintoloihin jne. ?

1 tykkäys
5576

Samaan aikaan ihmiset pääsisi silloin myös töihin tuottamaan niitä tavaroita ja palveluita. Ainakaan Kiinassa kysyntä ei ole elpynyt päivässä vaan hyvin hissukseen.

Esim. Kiinassa tuottajahinnat ovat laskussa:

Screenshot 2020-04-09 at 12.04.24
Screenshot 2020-04-09 at 12.04.241530×836 57.2 KB

Inflaatio yleisesti maassa oli koholla ennen kriisiä, mutta se liittynee tuohon sianlihan hinnan nousuun…

2008–2010 käytiin muuten myös valtava inflaatio vs. deflaatio -keskustelu sijoittajien parissa. Lopulta tuli löysä disinflaatio eli hidastuva inflaatio siitä välimaastosta. :smiley:

Lisäys: makrotason keskustelussa pitää olla kyllä kriittinen ja varovainen ettei ota liian rajuja kantoja. Makron ennustaminen on käytännössä mahdotonta: siihen vaikuttaa miljoonat tekijät ja päälle vielä ihmisten käytös: me reagoidaan ennusteisiin ja dataan ja siten meidän käytös heijastuu niihin takaisin. Maailman isoimmat ennustetalot massiivisilla resursseilla tekevät talousennusteita ja silti makroennustamisen osumatarkkuus on… oikeasti järisyttävän huonoa. :smiley: Se kuvaa sitä, kuinka paljon liikkuvia osia taloudessa on.

Esim. vaikka tykkään makrosta jubailla ja sitä on tärkeä seurata, yritän omasta salkusta pitää makroriippuvaiset yhtiöt kaukana, tai ainakin pienellä painolla. Se on vain voima johon ei voi yhtiöt itsekään oikein vaikuttaa…

4 tykkäystä