FED varmaan kaiken lisäksi pakkaa nämä uusiksi ja myy ne edelleen Eurooppaan 
6 tykkäystä
Pörssin liikkeethän ovat välillä irrallaan reaalitaloudesta ja talousmaailman tapahtumista, koska pörssillä on tapana hieman ennakoida tulevaa. Irrallaan olo korostuu juuri näissä nopeissa nousuissa ja laskuissa. Nythän ollaan nähty ennätysnopea talouden ja ihmiskunnan täyspysähdys ja heti perään talous rykästy keskuspankkien ja valtioiden defibrillaattoreilla väkipakolla nousuun.
Kysynpähän vaan, mitä olette mieltä viimepäivien liikkeistä? Onko pörssi nyt vähän ‘‘liikaa’’ irrallaan talouden tapahtumista? Onko nousu perusteltua ja vakaalla pohjalla ja jos on niin miksi?
Itse vähän hämmästelen, koska talousdata senkun huononee, työttömien määrä lisääntyy ja pitkäaikaisvaikutukset yrityksille ja talouksille ovat vielä tuntemattomia.
Haluaako pörssi nyt väkipakolla takaisin bileisiin ja päätti krapulan kärsimisen sijaan nauttia keskuspankkien tarjoamista krapularyypyistä, hyödyntää FOMO:n ja TINA:n ja palata takaisin radalle? 
13 tykkäystä
Sen verran täytyy sanoa apple tuotteista että itse säästin ja ostin macbook pron (viimeviikolla). Mulla on läjä windows läppäreitä kaapissa ja vaimolle laitettiin 2013 vuonna macbook air. Air toimii vieläkin täysin ongelmitta, eikä ole tarvinnut mitään käyttiksen asennuksia tai kovalevyn eheytyksiä tehdä ikinä. Päätin viimeisen HP elitebookin jälkeen että nyt prkl loppu tämä ja ostan omenan. Syy miksi en ole aikaisemmin ostanut on ohjelmistot. Joudun opettelemaan joitakin uusia ohjelmia koska samoja ei ole macille (vaikka vastaavia toki onkin).
Kuinka sitten säästin: panostin kalliiseen ettei tartte ostaa montaa. Köyhällä ei ole varaa halpaan 
–>Näin niinkuin teoriassa joku muukin saattaisi omenalaitteen ostaa. Omenapuhelinta en ole ostanut (ainakaan vielä). Niistä ei ole omakohtaisia kokemuksia.
4 tykkäystä
Itsellä tulee mieleen, että sentimentistä tai pörssin suunnasta ei voi välttämättä kovin paljon päätellä tulevaa, koska lyhyellä aikavälillä näihin vaikuttaa moni muukin tekijä kuin faktat, jotka sitten ratkaisee vähän pidemmällä aikavälillä. Kaikkia tulevien viikkojen ja kuukausien faktoja ei myöskään vielä tiedetä. Pörssi vetää usein tilanteita överiksi mutta sen tunnistaa varmasti vasta jälkikäteen.
Mun mielestä nyt on aika hyvässä jamassa jos on jo ostanut reilusti edullisia, hyviä yhtiöitä, (tai indeksiä) mutta on vielä jäljellä joitakin ostopaukkuja jatkoon → kävi kumminpäin (nousua /laskua ) vain, tulee salkkuun tavaraa erinomaisella tulevaisuuden tuottopotentiaalilla
8 tykkäystä
Minusta pörssi on viime päivät korjaillut jyrkän laskun ylilyöntejä. Olemme siirtyneet koherentin markkinateorian epävakaaseen siirtymä markkinaan ihan viime päivinä. Sitä ennen olimme kaoottisessa markkinassa. Volatiliteetti oli suurta.
Blogissani kuvattu noita: Warren Fyffet - Sijoituspäiväkirja: Koherentti markkinateoria
Maailmamme on muuttunut ja osaksi pysyvästi. Tilanteessa on voittajia ja häviäjiä. Osa osakkeista on perustellusti löyty alas ja on siellä mielestäni perustellusti. Koko maailmamme ei ole pysähtynyt. Syömme joka, päivä, käytämme nettiä joka päivä, olemme kotona joka päivä. Maksamme ruuasta, maksamme netistä ja netti palveluista, maksamme kodin vuokran. Emme käy elokuvatatterissa, emme risteilyllä ja emme käy urheilutapahtumissa. Todennäköisesti teemme tuota tulevaisuudessa, mutta koska emme tiedä.
Raha haluaa tuottoa, se kaihtaa riskiä. Kriisissä raha kaihtaa riskiä. Nyt monen yhtiön riski kasvanut siihen pahimpaan eli konkurssiin, jolloin menettää osakesijoittajana kaiken. Sitä halutaan karttaa. Tuotto halutaan silti saada. Ne josta tässä tilanteessa saadaan tuottoa varmasti eikä mene konkurssiin, ovat entistä huokuttelevampia. Minusta ne voi perustellusti olla korkeammalla kuin ennen kriisiä. Suuriosa osakkeista on nyt vähemmän huokuttelevia Se ei kuitenkaan tarkoita, että pörssin pitää laskea. Loistavat bisnekset erottuvat edukseen, niillä voi ostaa lähes kaikki muut bisnekset, kuten Warren Buffett on meille näyttänyt. Pörssin suuret ja mahtavat voi edelleen nousta joillin “pörssi nousee”, koska indeksi nousee. Toiseksi suurille mahtaville ei oikein ole vaihtoehtoja koroissa, kun ovat niin alhaalla. Kolmanneksi suurilla ja mahtavilla on ihan loistavat olosuhteet. 1. Työvoimaa tarjolla 2. Rahoistuskustannukset alhaalla 3. Inflaaltio hidasta
Edit: Suuret ja mahtavat ei sitten koske Suomea. Apple esimerkkinä tekee noita kasvosuojuksia. Meillä ehkö kuukauden päästä.
Minusta pörssi ei nouse perusteetta. Hinnoittelu on järkeistynyt. Ollaan yhä 20% tultu alas ja huippujen alla pysytään siihen asti, että saadaan liiketoimintoja auki ja investoinnit pyörimään. Saamme päivä päivältä enemmän tietoa viruksesta ja voimme arvioida paremmin vaiktuksien pituutta. Kun tieto paranee riski alenee ja riskipitoisempien sijoitusten tuottojen arviointi paranee. Pörssi pitäisi teoreettisesti nousta.
Jotta tätä voisi esimerkkinä USA:n osalta tarkemmin sanoa, pitäisi tietää siellä paremmin sulkujen tila. Mitä siellä on kiinni? Ja milloin ne avataan ja mikä on syy sulkemiselle jne.
12 tykkäystä
Kohta tulevat Q1 luvut ja viimeistään Q2 luvut varmasti painavat yhtiöiden kurssit lähemmäs todellisuutta. Innolla odotan, minkä verran nähdään yllättäviä tuloksia, niin hyvässä kuin pahassa.
3 tykkäystä
@Olli_Koponen mainitsi aiemmin Druckenmillerin ajatuksen, että seuraa likviditeettiä, vähemmän fundamentteja.
Palauttelin Druckenmillerin ernomaisia juttuja omaan muistiini ja tämän jakaminen kenties auttaa täälläkin ymmärtämään paremmin Fedin puuhia ja sen vaikutuksia markkinalle. Tässä poimintoja hänen kommenteistaan:
*" The major thing we look at is liquidity, meaning as a combination of an economic overview. Contrary to what a lot of the financial press has stated, looking at the great bull markets of this century , the best environment for stocks is a very dull, slow economy that the Federal Reserve is trying to get going… Once an economy reaches a certain level of acceleration… the Fed is no longer with you… The Fed, instead of trying to get the economy moving, reverts to acting like the central bankers they are and starts worrying about inflation and things getting too hot. So it tries to cool things off… shrinking liquidity … [While at the same time] The corporations start having to build inventory, which again takes money out of the financial assets… finally, if things get really heated, companies start engaging in capital spending… All three of these things, tend to shrink the overall money available for investing in stocks and stock prices go down……
… Earnings don’t move the overall market; it’s the Federal Reserve Board… focus on the central banks and focus on the movement of liquidity… most people in the market are looking for earnings and conventional measures. It’s liquidity that moves markets…
The pundits and fin-twit bears who’ve been shouting about impending doom and gloom, crying about how detached the market is from the “fundamentals”, don’t understand the most important fundamentals of them all: liquidity and sentiment.
The worse thing that could happen to this current bull market is for the economy to markedly pick up. That growth would spur inflation, which along with improved sentiment, would make the Fed a lot more comfortable tightening at a faster pace. Liquidity would then be pulled from the system and drive the stock market lower.
Don’t confuse the stock market with the economy. Understand that the market is forward looking and the biggest lever on future demand is liquidity. That’s why you need to understand the reaction function of the Federal Reserve."
Tuo tylsä ympäristö meillä olikin 2009–2017, kunnes koronnousut alkoivat tuntua 2018.
Nyt olemme palanneet kuin lähtöruutuun ja Fedin pitää taas roiskia minkä ehtii. Jos talous taas joskus kuumenee, Fed ei enää olekaan välttämättä niin kaveri miltä se nyt vaikuttaa…
20 tykkäystä
Toisaalta ymmärtääkseni tämä tarkoittaisi sitä, että jos keskuspankki nykyisen läträämisen sijaan ryhtyisi antamaan stimuluksensa suoraan hallinnolle piristääkseen taloutta, se nostaisi E-komponentin taas arvoonsa ja saataisiin inflaatiokin ehkä.
Eri mieltä?
Sinänsä outoa, että ainakin EKP ja FED ovat perustelleet tekemäänsä käytännössä nousukausielvytystä juuri inflaatiotavoitteilla.
Joka tapauksessa häiritsee, että pieni määrä pankkiireja heiluttaa maailmantalouden tahtipuikkoa.
1 tykkäys
Tarkoitat siis että keskuspankki rahoittaisi suoraan valtion menoja?
Riippuu mitä valtiot, tai oikeastaan julkinen sektori (täytyy muistaa että valtio on vain osa julkista sektoria, esim. Suomessa kunnat ovat myös merkittävä osa taloutta ja päätöksiä ja eri maissa hallintoa on hajautettu osavaltio/kunta/maakunta tasolle eri tavalla) sillä rahalla tekee, mutta jos se menisi esim. eri tukimuotoihin luulisi sen piristävän kulutusta. Ja infrainvestoinnit toisi kysyntää lapioihin nojaaviin ukkeleihin joita näemme kesäisin Suomen tieverkostoa korjaamassa. Todnäk. se siis valuisi pikku hiljaa tuloksiin talouden yleisen piristymisen myötä. Kenties nähtäisiin jopa inflaatiota, julkinen sektori on iso monessa maassa joten se kyllä vaikuttaa talouteen.
2 tykkäystä
Tuota olen itsekin miettinyt yhtenä pitkän aikavälin riskeistä.
Mitä enemmän markkinasta ja taloudesta tulee keskuspankin tahtipuikon mukana marssivia, sitä isompi riski on keskuspankkien virheille. Ja jos on vähänkään lukenut keskuspankkien historiaa, tietää että virheitähän on tehty ja tullaan varmasti tekemään. Ei heilläkään ole kristallipalloa!
Markkinatalouden isoimpia etuja on hajautettu päätöksenteko: yhden firman johdon mokailut haittaa sitä firmaa ja ehkä sidosryhmiä, mutta ei koko systeemiä. Suunnitelmatalouden heikkous on siinä, että jos huipulla tehdään virheitä, ne välittyy koko systeemiin.
Sama meillä, jos keskuspankkien harmaahiuksiset päättäjät tekevätkin virheliikkeen se heijastuu kaikkialle.
6 tykkäystä
On kyllä tosi mielenkiintoista nähdä miten tämä vyyhti purkautuu tulevaisuudessa auki.
Sijoitustiedon palstalla maalattiin hieno vertauskuva
- titanic on törmännyt jäävuoreen ja matkanteko pysähtynyt
- pumput huutaa punaisena ja onneksi laiva on suunniteltu uppoamattomaksi
- ravintolakerroksessa bändi jatkaa soittamista ja baari on auki
- selvitäänkö tällä kertaa säikähdyksellä (kaikki on toisin) ja matkustajien perse ei kastu. Vai tuleeko peliin joku “ylimääräinen” muuttuja joka laittaakin laivan kallistumaan
- we want to believe sanoo sentimentti
13 tykkäystä
Hmm… 
2 tykkäystä
Kyllä, juuri tätä tarkoitan.
Väitän myös, että tälläkin hetkellä keskuspankit de facto rahoittavat valtion menoja.
Esim. case Italia, joka on alijäämäinen valtiotasolla vuosikymmenestä toiseen. Se laskee liikkeelle velkakirjoja, joista saaduilla rahoilla se sinnittelee. EKP on pitkään teeskennellyt, ettei se anna rahaa valtiolle, vaan markkinaehtoisesti toimijat rahoittavat valtiota.
EKP kuitenkin on pakotettu pitämään korot matalalla, tai Italia ei selviä veloistaan ja paljastuu “housuttomaksi”. Sekään ei riitä vakuuttamaan markkinoita. Ollaan tilanteessa, jossa EKP:n on pakko ostaa suoraankin Italian velkakirjoja, mikäli ne eivät markkinoille kelpaa. Keskuspankin viimekädessä on pakko ottaa lainat taseeseensa, tai meillä on rahoitusjärjestelmässä katastrofi. Eikä italia ole suinkaan ainoa tällainen valtio, tai laajemmin toimija.
Ainoa ero tällä suoraan rahan antamiseen hallinnolle on se, että nyt likviditeetti kohtuuttomasti roiskuu ympäriinsä samalla. Kun yksityinen toimija ostaa keskuspankin de facto takaamia valtiolainoja ja käyttää niitä edelleen lainojen vakuutena, uutta rahaa tulee arvopaperimarkkinoille ovista ja ikkunoista.
Tämäkin, mutta en ajatellut riskin edellyttävän virhettä.
Jos keskuspankit mokaavat, se on ilman muuta nykyoloissa massiivinen järkytys. Enemmänkin mietin, että pelkkä paradigman muutos keskuspankkien johdoissa riittää. Esimerkiksi jos päätettäisiinkin alkaa rahoittaa em. tavalla suoraan hallintoa (valtioita, kuntia tms.) ja läträäminen lopetattaisiin, tämä olisi osakkeiden arvostuksen kannalta riski siinäkin tapauksessa, että laajemman talouden kannalta päätös olisi hyvä.
Näin siis, jos omaksumme tämän Druckenmillerin näkemyksen että likviditeetti = arvonnousu
Koposen näkemyksen mukaan ehkä pienempi riski arvo-osakkeille, mutta kuitenkin.
Tällaisia mietteitä vain. Minulla ei ole parempaakaan pääsiäiskaranteenissa, niin haaskaan aikaani miettimällä arvopapereita.
7 tykkäystä
@Helel ja @Verneri_Pulkkinen hienoa keskustelua, kiitos! Olen itsekin yrittänyt pohdiskella noita, mutten julkisesti uskalla hennon ymmärrykseni kanssa.
Mutta, tämä follow the liquidty -ohje. Mitä lähteitä tämän ymmärtämiseen on?
3 tykkäystä
Tätä olen itsekin miettinyt.
Mitä olen haistellut henkilövuokrausfirmojen fiiliksiä, niin tilanne on äärimmäisen haastava Suomessa. Asiakaspalvelu- ja ravintolahenkilöstöille ei ole tällä hetkellä tarvetta, ja myös teollisuuden puolella luovutaan ennätystahtiin vuokratyöntekijöistä. IT-alalla tilanne on toistaiseksi kohtalainen, mutta pelko on suuri sen suhteen, että tilanteen pitkittyessä projektit tulevat aikanaan päätökseen, ja alkaa ovi käymään silläkin alalla. Pelkoa on myös sen suhteen, ettei tilanne täysin normalisoidu, jonka myötä tietyistä positioista joudutaan luopumaan kokonaan. Muutamissa ruokataloissa sentään on alkanut positiivinen kuhina, kun kansa on löytänyt kotimaisen ruoan. Vaikka alustavasti lomautukset jatkunevat about kesäkuulle, ei kukaan tunnu odottavan, että tarvetta vuokratyöntekijöille olisi ennen loppukesää/syksyä - ja tämäkin skenaario vaatii sen, että tilanne lähtee paranemaan, ja toiselta aallolta vältytään, mikä ei ole itsestäänselvyys.
Kulutuspuolella olen huomannut omasta ja lähipiirin osalta, että kulutus rajoittuu puhtaasti päivittäistavarakauppoihin (ja Woltiin). Nykyisessä tilanteessa mitään kiirettä ei ole kuntosaleille, elokuviin tai shoppailemaan, puhumattakaan ulkomaanmatkojen varailemisesta. Jopa puolison aiemmin aktiiviset Zalando-tilaukset ovat loppuneet palkankorotuksesta huolimatta. Kaveritkin tuumailevat, mitä tehdä lomien suhteen, kun ei ole takeita festareiden toteutumisesta. Edes töissä ei ole tullut normaaliin tapaan tilattua uusia työvälineitä tai lähetettyä työvälineitä huoltoon, koska toimitusketju on hidastunut merkittävästi (ennen suoraan käteen, nyt kaikki postitse).
Tällaiset hiljaiset signaalit antavat itselleni osviittaa siitä, että käyttäytyivät pörssikurssit miten tahansa, peruspulliaisilla ja yrityksillä on edessään haastavat ajat. Kuinka kauan pienyrittäjät selviävät ilman tuloja? Mitenkäs Etelä-Euroopassa, jossa kokonainen lomakausi tulee jäämään väkisinkin väliin - miten turismilla elävät (Italiassa 1,5M eli 2,5 % kansasta työskentelee turismin ja matkailun parissa ) selviävät kokonaisen kauden missaamisesta, etenkin kun edes tulevien kausien kysyntä ei ole taattu. Stokkalle Hulluista päivistä luopuminen ainakin lienee ollut kova isku…
Mietityttää myös se, että vaikka kansalliset lockdownit purettaisiinkin, onko tarvetta pyörittää tehtaita täydellä teholla, jos kulutus on aiempaa hiljaisempaa ja kansainvälisesti tilanne jatkuu haastavana. Yksi arviohan oli, että kansallinen liikenne aukeaisi jenkeissä kesäkuussa, ja kansainvälinen vasta vuodenvaihteessa.
15 tykkäystä
Särähti moni asiaa korvaan kyllä tuossa tekstissä, mutta itse logistiikka alalla työskentelevänä etenkin tuo “logistiikka on hieman hidas ja ongelmallinen”. Avaisitko vähän tuota, että millä perusteella?
Näin kuljettajan asemasta osaan sanoa vaan siltä osalta mitä itse ajanut tavaraa, että tavaramäärä lisääntynyt. Kevättä kohden tosin kappaletavaraliikenne vilkastuu aina joka vuosi muutenkin, mutta mitään suurta hiljenemistä ei todellakaan ole näkynyt.
2 tykkäystä
Logistisesti tavara varmasti kulkeekin edelleen - ja kysynnällisesti etenkin jos kyydissä on päivittäistavaraa (Inex, Kesko, HK jne). Mielenkiintoista olisi nähdä tilastoja, millaista kehitystä on nähty rahtipuolella esimerkiksi lentokentillä ja satamissa.
Nyt en puhunut logistiikasta isossa mittakaavassa, vaan siltä osin, miten hommat hoituu toimistolla. Normaali prosessi on se, että tilaukset ja huoltoilmoitukset tehdään verkossa, ja muutaman päivän sisällä joku tulee työpisteelle huoltamaan laitteen / toimittaa tilauksen suoraan käteen. Tämän hetkinen prosessi on se, että lähetän tuotteen yhteistyöyritykselle, joka toimittaa sen eteenpäin, mistä tuote palautuu yhteistyöyritykselle, joka lähettää sen minulle. Tämä toimitusketju, mikä on normaalisti ollut hyvinkin suoraviivainen, hoidetaan nyt postitse, mikä vie viikon pari, eikä työskentely ilman työkaluja tule kysymykseenkään. Toisaalta ei myöskään tule tilattua uusia välineitä, vaan mieluummin odottelen, että pääsen toimistolle ja järjestely suoraviivaistuu.
Nämähän ovat merkityksettömän pieniä asioita, mutta itselleni signaaleja siitä, miten merkittävät vaikutukset koronalla onkaan (tässä tapauksessa omaan työskentelytehokkuuteen, kyseisen IT-palvelutoimittajan yritystoimintaan jne).
About kuukausi sitten totesin tällä foorumilla, että myin salkkuni tyhjäksi, koska huomasin lukuisia hiljaisia signaaleja ympärilläni, esimerkiksi oman työskentelytehokkuuteni putoamisen noin 60 prosenttiin normaalista. Nyt vain pohdiskelen tässä ääneen omia kokemuksiani tilanteesta. Mielelläni kuulen, mikä muu särähtää isosti korvaan, josko olen tehnyt vääriä arvioita käymieni keskustelujen pohjalta. Tiedostan myös, että otantani kuluttajakäyttäytymisestä on häviävän pieni, joten on vaarallista arvioida yleistä trendiä omien tekemisten pohjalta, mutta jotain osviittaa nämä silti antanee.
7 tykkäystä
Tippuneen lentoliikenteen myötä lentorahdin tarjonta on tippunut ja tämä hidastaa joidenkin rahtimuotojen kulkua. Postipaketit esim. Euroopan ulkopuolelle tällä hetkellä ovat kuullemma vähän herran haltuun milloin kulkevat. Eurooppaan kulkee, mutta isolla kädellä kumipyörillä, joka lisää päiviä matka-aikaan.
DHL, Fedex jne taitavat vielä kulkea koska on niin paljon omaa rahtilentokalustoa.
2 tykkäystä
Tämä hankintakeskuksen toiminta kuvastaa minusta sitä, miten tehotonta on valtion osaaminen hankintojen osalta. Mitä enemmän sinne lapataan rahaa, sitä enemmän sitä hukkuu suhmurointiin. Minusta tämä vastaava näkyy kaikkialla, joten keskuspankin rahanpainaminen sinne aiheuttaisi aika nopeasti kyllä jotain muuta, kuin mitä sillä tavoiteltiin. Joku muu toimintamalli pitäisi kehittää.
9 tykkäystä
Oma kokemus on, että lentorahdit toimii ihan ok, jos käyttää näitä siihen erikoistuneita yhtiöitä. Ne tiedottaa koko ajan aktiivisesti muuttuneista käytännöistä yms. Ongelmat on ehkä enemmän pienten kuljetusten järjestämisessä, jotka on menneet pääosin noiden matkustajakoneiden kautta.