Pörssien suunta (Osa 1)

Tätä olen itsekin miettinyt.

Mitä olen haistellut henkilövuokrausfirmojen fiiliksiä, niin tilanne on äärimmäisen haastava Suomessa. Asiakaspalvelu- ja ravintolahenkilöstöille ei ole tällä hetkellä tarvetta, ja myös teollisuuden puolella luovutaan ennätystahtiin vuokratyöntekijöistä. IT-alalla tilanne on toistaiseksi kohtalainen, mutta pelko on suuri sen suhteen, että tilanteen pitkittyessä projektit tulevat aikanaan päätökseen, ja alkaa ovi käymään silläkin alalla. Pelkoa on myös sen suhteen, ettei tilanne täysin normalisoidu, jonka myötä tietyistä positioista joudutaan luopumaan kokonaan. Muutamissa ruokataloissa sentään on alkanut positiivinen kuhina, kun kansa on löytänyt kotimaisen ruoan. Vaikka alustavasti lomautukset jatkunevat about kesäkuulle, ei kukaan tunnu odottavan, että tarvetta vuokratyöntekijöille olisi ennen loppukesää/syksyä - ja tämäkin skenaario vaatii sen, että tilanne lähtee paranemaan, ja toiselta aallolta vältytään, mikä ei ole itsestäänselvyys.

Kulutuspuolella olen huomannut omasta ja lähipiirin osalta, että kulutus rajoittuu puhtaasti päivittäistavarakauppoihin (ja Woltiin). Nykyisessä tilanteessa mitään kiirettä ei ole kuntosaleille, elokuviin tai shoppailemaan, puhumattakaan ulkomaanmatkojen varailemisesta. Jopa puolison aiemmin aktiiviset Zalando-tilaukset ovat loppuneet palkankorotuksesta huolimatta. Kaveritkin tuumailevat, mitä tehdä lomien suhteen, kun ei ole takeita festareiden toteutumisesta. Edes töissä ei ole tullut normaaliin tapaan tilattua uusia työvälineitä tai lähetettyä työvälineitä huoltoon, koska toimitusketju on hidastunut merkittävästi (ennen suoraan käteen, nyt kaikki postitse).

Tällaiset hiljaiset signaalit antavat itselleni osviittaa siitä, että käyttäytyivät pörssikurssit miten tahansa, peruspulliaisilla ja yrityksillä on edessään haastavat ajat. Kuinka kauan pienyrittäjät selviävät ilman tuloja? Mitenkäs Etelä-Euroopassa, jossa kokonainen lomakausi tulee jäämään väkisinkin väliin - miten turismilla elävät (Italiassa 1,5M eli 2,5 % kansasta työskentelee turismin ja matkailun parissa ) selviävät kokonaisen kauden missaamisesta, etenkin kun edes tulevien kausien kysyntä ei ole taattu. Stokkalle Hulluista päivistä luopuminen ainakin lienee ollut kova isku…

Mietityttää myös se, että vaikka kansalliset lockdownit purettaisiinkin, onko tarvetta pyörittää tehtaita täydellä teholla, jos kulutus on aiempaa hiljaisempaa ja kansainvälisesti tilanne jatkuu haastavana. Yksi arviohan oli, että kansallinen liikenne aukeaisi jenkeissä kesäkuussa, ja kansainvälinen vasta vuodenvaihteessa.

15 tykkäystä

Särähti moni asiaa korvaan kyllä tuossa tekstissä, mutta itse logistiikka alalla työskentelevänä etenkin tuo “logistiikka on hieman hidas ja ongelmallinen”. Avaisitko vähän tuota, että millä perusteella?:smiley:

Näin kuljettajan asemasta osaan sanoa vaan siltä osalta mitä itse ajanut tavaraa, että tavaramäärä lisääntynyt. Kevättä kohden tosin kappaletavaraliikenne vilkastuu aina joka vuosi muutenkin, mutta mitään suurta hiljenemistä ei todellakaan ole näkynyt.

2 tykkäystä

Logistisesti tavara varmasti kulkeekin edelleen - ja kysynnällisesti etenkin jos kyydissä on päivittäistavaraa (Inex, Kesko, HK jne). Mielenkiintoista olisi nähdä tilastoja, millaista kehitystä on nähty rahtipuolella esimerkiksi lentokentillä ja satamissa.

Nyt en puhunut logistiikasta isossa mittakaavassa, vaan siltä osin, miten hommat hoituu toimistolla. Normaali prosessi on se, että tilaukset ja huoltoilmoitukset tehdään verkossa, ja muutaman päivän sisällä joku tulee työpisteelle huoltamaan laitteen / toimittaa tilauksen suoraan käteen. Tämän hetkinen prosessi on se, että lähetän tuotteen yhteistyöyritykselle, joka toimittaa sen eteenpäin, mistä tuote palautuu yhteistyöyritykselle, joka lähettää sen minulle. Tämä toimitusketju, mikä on normaalisti ollut hyvinkin suoraviivainen, hoidetaan nyt postitse, mikä vie viikon pari, eikä työskentely ilman työkaluja tule kysymykseenkään. Toisaalta ei myöskään tule tilattua uusia välineitä, vaan mieluummin odottelen, että pääsen toimistolle ja järjestely suoraviivaistuu.

Nämähän ovat merkityksettömän pieniä asioita, mutta itselleni signaaleja siitä, miten merkittävät vaikutukset koronalla onkaan (tässä tapauksessa omaan työskentelytehokkuuteen, kyseisen IT-palvelutoimittajan yritystoimintaan jne).

About kuukausi sitten totesin tällä foorumilla, että myin salkkuni tyhjäksi, koska huomasin lukuisia hiljaisia signaaleja ympärilläni, esimerkiksi oman työskentelytehokkuuteni putoamisen noin 60 prosenttiin normaalista. Nyt vain pohdiskelen tässä ääneen omia kokemuksiani tilanteesta. Mielelläni kuulen, mikä muu särähtää isosti korvaan, josko olen tehnyt vääriä arvioita käymieni keskustelujen pohjalta. Tiedostan myös, että otantani kuluttajakäyttäytymisestä on häviävän pieni, joten on vaarallista arvioida yleistä trendiä omien tekemisten pohjalta, mutta jotain osviittaa nämä silti antanee.

7 tykkäystä

Tippuneen lentoliikenteen myötä lentorahdin tarjonta on tippunut ja tämä hidastaa joidenkin rahtimuotojen kulkua. Postipaketit esim. Euroopan ulkopuolelle tällä hetkellä ovat kuullemma vähän herran haltuun milloin kulkevat. Eurooppaan kulkee, mutta isolla kädellä kumipyörillä, joka lisää päiviä matka-aikaan.

DHL, Fedex jne taitavat vielä kulkea koska on niin paljon omaa rahtilentokalustoa.

2 tykkäystä

Tämä hankintakeskuksen toiminta kuvastaa minusta sitä, miten tehotonta on valtion osaaminen hankintojen osalta. Mitä enemmän sinne lapataan rahaa, sitä enemmän sitä hukkuu suhmurointiin. Minusta tämä vastaava näkyy kaikkialla, joten keskuspankin rahanpainaminen sinne aiheuttaisi aika nopeasti kyllä jotain muuta, kuin mitä sillä tavoiteltiin. Joku muu toimintamalli pitäisi kehittää.

9 tykkäystä

Oma kokemus on, että lentorahdit toimii ihan ok, jos käyttää näitä siihen erikoistuneita yhtiöitä. Ne tiedottaa koko ajan aktiivisesti muuttuneista käytännöistä yms. Ongelmat on ehkä enemmän pienten kuljetusten järjestämisessä, jotka on menneet pääosin noiden matkustajakoneiden kautta.


Pieni kevennys sallittakoon näin pääsiäisen kunniaksi, viittaan edelliseen :grin:

40 tykkäystä

Julkisen sektorin hankintalaki käytännössä pakottaa ottamaan halvimman ja kilpailuttamaan pienetkin hankinnat.

Toki virkamiehet osaa sitä johonkin rajaan asti kiertää pilkkomalla hankintoja jne…

Näissä suojaimissa jotka tuli ilmeisesti Alibalta hankintalaki heitettiin syrjään ja heti nähdään miksi se aikanaan EU tasolla on pakolliseksi säädetty…

2 tykkäystä

Jaan täysin Tiksun ajatukset, itsekkin törmään jatkuvasti samantyyppisiin hiljaisiin signaaleihin kuluttajakäyttäytymisessä. Työskentelen pankissa ja sielläkin projektien eteenpäin vieminen hidastunut huomattavasti viimeisen kuukauden aikana. Vähän sellainen pysähtynyt tunnelma monilta osin

5 tykkäystä

Vai olisko niin, että poikkeusolot paljasti, miten huonosti siellä osataan asiat? En yllättyisi, jos esim. tämän yksikön toiminnan perkaaminen paljastaisi paljon muutakin. Minusta tässä ei kuitenkaan tarvinnut kysellä lupia mistään, kun saatiin vapaat kädet toimia itsenäisesti. Valtion rahankäytön osalta vaikuttaisi olevan vaarallista harrastaa helikopterirahoitusta Suomessa. Tässä on tullut kuultua yhtä ja toista ELY-keskusten toiminnasta, kun pienyrittäjät on hakeneet sieltä tukia. Ei uskoisi, mitä puppua siellä harrastetaan. En uskalla tähän printata näitä.

5 tykkäystä

En tiedä kumpaan suuntaan tarkoitit, mutta luulen että ELY yms. jakavat rahaa juuri nyt täysin osoitteettomasti ja liian vähällä kritiikillä. Suomella ei ole takana FEDiä, joka työntää uutta rahaa kun vanhat loppuu ja siitä suuri huoli.

1 tykkäys

Ei pidä paikkansa, ainakaan omien lähteiden perusteella. Niiden tukien saamiseksi pitää keksiä satuja eli ei ne ainakaan suoraan tue pienyrittäjän työntekijöiden palkkojen maksamista. Vaikka on osoittaa, että tuki tuottaisi järkevää, voitollista toimintaa vähän pidemmällä aikajänteellä. Aika moni pienyrittäjä vierastaa satutuokioita. Mutta tämä tästä.

1 tykkäys

Hyvää pohdintaa… Likviditeetin lisäksi näkisin suurena uhkana tarpeet nostaa veroja.

Lisäksi Yhdysvalloilla on tarvetta devalvoida dollaria. Eli en nyt tiedä tuleeko likviditeetin kannalta suurta ongelma vähän aikaan…

Ihan kiinnostavaa pohdintaa: The Global Dollar Short Squeeze

1 tykkäys

Joo valitettavasti näin. Tukikeissi pitää muotoilla esim. kehitysprojektiksi ja siihen saa sitten mätettyä työntekijöiden palkkakuluja. Pienyrittäjän kannattaa kuitenkin löytää se sisäinen satusetä, koska tukilappujen kirjoittaminen on tuntiansioina mitattuna varsin kannattavaa hommaa. Lisäksi auttaa jos on hyvä kontakti ELY-puolella, joka auttaa hakemuksen teossa, muuten on aika vaikeaa. Tämä ainakin näin oman kokemuksen pohjalta.

1 tykkäys

Juuri näin kuulin. ELY:n antamat ohjeistukset asian tekemiseksi on olleet <…> Periaatteessa kehoitetaan kiertämään asetuksia. Eihän tässä ole mitään järkeä.

Ainakin alussa rahaa on jaettu liian löyhästi muutaman julkisuudessakin esillä olleen tapauksen perusteella. Tietyt veijarit olivat valmiina heti kun haut aukesivat tyyliin Tiina ja Onni HVK -casessa. Hanoja sitten vedetty kiinni ja tällä hetkellä tietääkseni mitään yhteistä maan kattavaa linjaa ei ole vaan tilanne on hakusessa ja käytännöt vaihtelee alueittain.

Avaatko hieman laajemmin, mihin viittaat tällä?

Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että keskuspankin suora rahoitus hallinnolla kyllä vähentäisi rahalla läträämistä eli likviditeettimiinus, mutta tällainen lisärahoitus loisi pikemminkin vähäisempää tarvetta kerätä veroja, koska rahaa saa myös keskuspankilta.

Mutta en ole kyllä ihan varma, ymmärsinkö sinut oikein.

Timo ja OP:n ekonomistit ovat kyllä optimistisia. Aika näyttää, kuinka lähelle joudutaan tuota 90-luvun tilannetta. Itse en ainakaan vielä osaa täysin lamaa poissulkeakaan.

4 tykkäystä

https://trends.google.fi/trends/explore?date=all&q=deflation,inflation

Kuriositeettina Google trendsin inflaatio hauissa näkyy selvä syklisyys, kesällä haut laskee ja piikkaa talvella. Johtuisko öljyn hinnasta? Deflaatio hauissa näkyy piikit 2008, 2015 (mitä silloin tapahtui?) ja nyt pientä nousua. Ja vielä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissa näyttää deflaatio/inflaatio kiinnostavan eniten. Toisinpäin eniten inflaatio kiinnostaa Iranissa.

Ritakallio sen tuossa artikkelissa mainitsikin, mutta nykymaailmassa velkaa saa jokseenkin niin paljon kuin haluaa, joten voidaan elvyttää väkisin. Se pahin ongelma eli työttömyys jää silloin toivottavasti vähäisemmäksi. 90-luvun lamassa velkaraha oli kortilla ja suomalaiset muistaakseni kiertelivät läpi aasialaisia eläkerahastoja kamikaze-vekseli kourassa. Aiheeseen liittyen on muuten hyvä artikkeli SK:ssa: Mistä löytyy rahaa, kun valtiot lainaavat valtavia summia yhtä aikaa? - Suomenkuvalehti.fi

3 tykkäystä