Miten jotkut kuvittelee että kysyntä elpyy jos rajoitukset avataan mutta virus ei ole vielä hallinnassa? Ravintolat on täynnä ihmisiä jos nyt rajoitukset poistetaan, niinkö?
Ei ihmiset kuitenkaan tyhmiä ole. Tiheään asuttujen kaupunkien tilanne on näyttänyt sen, miten virus tarttuu kun ihmisiä on pienellä alueella paljon.
En tiedä miten. Mutta rajoituksia on varmaan silti pakko avata ennen pitkää ja kokeilla miten käy.
Sarkasmia! 
Ihan näitä samoja lappuja kuin suuri osa täällä, koska en ole. Sen verran tajuan että osaan laskea milloin osake on halventunut 50%
Tauti kun ei lopu kerralla kokonaan niin voi olla hyväkin asia jos rajoitusten poistumisen jälkeen ensimmäisenä päivänä kaikki ei tunge paikalliseen kuppilaan. Ajallinen hajauttaminen tässäkin voi olla perusteltua. 
“Follow the liquity” -ajatus on yksinkertaisuudessaan keskuspankkien politiikan seuraamista: pitääkö ne korkoja matalalla (rahan hinta halpaa) vaiko onko ne nostamassa niitä (rahan hinta kallistuu, likviditeetti kiristyy). Onko niillä päällä arvopapereiden osto-ohjelmia (taseet paisuu) vai antaako ne papereiden erääntyä, ja siten tase hissukseen kutistuu.
Nyt on kiva piikki ylöspäin:
Prosentuaalisesti ei silti olla vielä huipputasoilla vuosikasvussa…
BlackRockilta hyvä kuvaaja vertaamaan tämän hetken tilannetta finanssikriisiin. Jännän syvällä käydään vissiin mutta elpyminen näyttäisi olevan sitäkin nopeampaa 
Linkissä vielä selostukset: Global Macro Outlook | BlackRock
Factsetiltä:
Eli suomeksi, jos oikein käsitin, otetaan S&P500 yhtiöiden konsensus tavoitehinnat 12kk päähän ja sillä lasketaan indeksitaso 12kk päähän. Tuloksena tällä haavaa 3238. Kärsinee tosin edelleen siitä, että analyytikoilla on kiirettä pitänyt viime aikoina koronan vaikutuksia arvioidessa. Entäs miten hyvin konsensus on aiemmin ennustanut tulevaa?
How accurate have the industry analysts been in predicting the future value of the S&P 500? Industry analysts have overestimated the price of the index by 3.3% on average over the past five years (using month-end values), by 2.3% on average over the past 10 years, and by 9.8% on average over the past 15 years.
…
However, it is important to note that the bottom-up target price has declined by 11.3% since peaking at 3649.25 on February 26. It will be interesting to see if analysts continue to revise their target prices lower as S&P 500 companies report actual results for Q1 over the next few weeks. While industry analysts in aggregate are calling for a year-over-year decline in earnings for CY 2020 (-8.5%), they are also calling for double-digit growth in earnings in CY 2021 (+18.2%).
Mielenkiintoista dataa ostamisen muutoksista jenkeissä
Mielenkiintoinen keskustelu, kannattaa lukea ainakin nuo Järvensivun pohdinnat.
Kiitos!
Täältähän näitä löytyy näköjään: https://www.yardeni.com/pub/peacockfedecbassets.pdf
Mielenkiintoista muuten, että kaikilla 4 keskuspankilla on nyt about saman suuruinen tase 
Kiitos hyvistä kaavioista. Ylin kaavio tukee juuri likviditeetti-teoriaa, mitä Druckenmillerkin edustaa.
Japanissa on 126 miljoonaa asukasta. Jos keskuspankin tase suhteutetaan väkilukuun, niin EKP ja FED voivat vielä kolminkertaistaa taseensa. Suhtessa BKT:hen FED voisi 5 kertaistaa taseensa suhteessa Japaniin. Jokohan siihen mennään 5-10 vuoden sisällä?
100% samaa mieltä. Kunnissa ja valtiolla hankintaosaaminen on monessa kohtaa surkealla tasolla. Julkisiin hankintoihin käytetään älyttömästi aikaa ja resursseja suhteessa loppuloksen laatuun. Julkishallintoon tarvitaan lisää elinkeinoelämän ja liiketoiminnan osaajia eikä ura-virkamiehiä. Hankintoja pitää johtaa nykyistä paremmin ja riskejä uskaltaa ottaa. Hankintalaki ei loppupeleissä rajoita niin paljoa kuin yleisesti uskotaan, kyse on enempikin mielikuvituksen puutteesta ja varman päälle pelaamisesta julkkarihankinnoissa. Turvallisempaa on tehdä niin kuin aina ennenkin, eikä uudella tavalla. Vaikka innovatiivisista hankinnoista ja menettelyistä puhutaankin, on käytäntö siitä julkisyhteisöissä aika kaukana.
Tällä hetkellä julkishallinnon tehottomuus on iso hidaste elpymiselle. Seurauksena joudutaan leikkaamaan aivan vääristä paikoista.
Kiinan keskuspankin taseen kolminkertaistuminen 2007-2015 ei mainittavasti näy Shanghai compositessa. Euroalueellakin niin ja näin Eurostoxx 600:aa katsomalla.
Yhdysvalloissa on toiminut. Pitäisi varmaankin tutkia tarkemmin, millä tasetta on täytetty.
Opec+ pitää uuden virtuaalikokouksen tänään 1900 Suomen aikaa. Odotusarvo on, että lyövät leiman torstaina sovittuun diiliin, vaikka Meksiko kuulemma haraa edelleen vastaan. hurjimmissa juoruissa on jopa heitelty ilmoille Meksikon erottamista OPECista.
Vaikuttanee öljyn hintaan, mutta aiheuttaako tämä jopa pienen nousun koko pörssiin?
Vajaa kaksi viikkoa palstalla ja olen jo oppinut, että taidan olla karhu. Oma osaaminen painottuu enemmän pandemian ymmärtämiseen.
Liipasimella on hyvin pitkän aikavälin indeksirahastoihin hajautettu osto-ohjelma 12-18 kuukauden ajalle.
Osakkeet maksavat nyt about saman verran kuin noin vuosi sitten keväällä. Sitä on aika vaikea ymmärtää.
Varmistin on helppo pitää päällä. En pysty ylläolevan vuoksi perustelemaan aloitusta itselleni, vaikka lopputuleman kannalta ei olisi iso asia vaikka 2-3 ekaa erää osuisi ylös.
Enemmän kuin FOMO painaa, että joutuisin kysymään itseltäni perästä päin: “Huomasiksä mitään eroa keväässä 2019 ja 2020?”
Nimim. 90-93, It-kuplan ja finanssikriisin katsomosta seurannut.
Testaus ihmisillä aloitetaan kahden viikon kuluttua ja rokote käytössä mahdollisesti jo syyskuussa. Olisi hyvä uutinen ihmisille, taloudelle, ja osakkeille
Näin olen itsekin asiaa pohtinut. Kun on oikein fomottanut, niin olen hokenut itsekseni, että miksi aloittaa nyt, kun aikasemmin samalla tasolla ollessa osakkeet tuntuivat hintavilta, erityisesti siis jenkkimarkkina.
Kyllähän maailma on paljon synkempi nyt kuin keväällä 2019. Rahaa on vain pumpattu järjestelmään ennennäkemättömän paljon. Jenkkilässä korkotaso on ruuvattu hetkessä nollaan. Euroopassa nollakorot ovat jo arkipäiväistyneet, joten koron laskua EKP:llä ei ollut käytössä.
Itse olen pohtinut, että millä tasolla oltaisiin ilman näitä toimia. Lisäksi olen pohtinut sitä, että millä tasolla oltaisiin myös siinä tapauksessa, jos korkotaso olisi nollattu ilman tätä koronakriisiä?
OPEC+ pääsi sopuun.
OPEC+ maat leikkaavat 9,7 (aiemmin 10, mutta Meksiko tinki osuutensa 400K → 100K ja Trump on lupaillut hoitaa erotuksen heidän puolestaan) miljoonaa barrelia per päivä.
OPEC+:n ulkopuoliset G20 maat ovat lupailleet leikata 3.2 miljoonaa.
Leikkaukset tehdään referenssiarvoista. Joidenkin arvioiden mukaan leikkaukset ovat käytännössä 19 miljoonaa barrelia tämän hetkisestä tuotannosta.
Edit: Öljyä pumpataan mikä ehditään vielä huhtikuun loppuun. Rajoitukset tulevat voimaan 1.5.2020.
Tuo ei taida olla kuin 1/3 tämän hetken ylituotannosta?
Itse kyllä näistä uutisista pidän. Öljytankkereiden spot ratet kasvaa, kun niitä tarvitaan kelluviksi varastoiksi ja kuljettamaan tuota möhnää paikkoihin.
Kyllä kait nyt laihakin sopu nostaa öljyn hintaa lyhyellä välillä. Jos ylituotantoa on merkittävä määrä eikä muutoksia tapahdu, sen pitäisi valua ajan yli takaisin.
Tietysti muutoksiahan tapahtuu ja voi tulla vaikka heti huomenna.
