Joo, tarkoitin sanoa että vaakatasossa, jos rajoituksia jatketaan. Tulosta ei voi tietää, mutta mitkä ovat vaihtoehdot? Täydellinen talousromahdus ja mahdollinen anarkia? Vai uhrataanko riskiryhmät Ruotsin tapaan? Vai lisää mustetta printteriin ja toivotaan että dollari kestää? Kyllähän jenkeissä lisätään kuumeisesti testauskapasiteettia, mutta loppuuko aika kesken? Jossain vaiheessa on vain pakko avata, koska vaihtoehto saattaa olla huonompi.
Olisi kyllä kiinnostavaa tietää totuus tuosta testauskapasiteetistakin. Toimittajan yrittäessä kysyä jotain aiheeseen liittyvää toissapäivän brieffissä Trump hiljensi tämän kolmasti (Quiet! Quiet! Quiet!). Eilisessä brieffissä kun testeistä oli puhetta, niin ensimmäinen adjektiivi joka herran suusta tuli oli “US of A has the most expensive testing system…”. Jänniä nuo presidentin painotukset.
Tässä vielä alkuperäinen lähde, jossa tarkempaa tietoa. Näköjään tuossa kokeessa ei ollut kontrolliryhmää, joten teho jää arvailun varaan.
Hurdur, kohta kirjoitetaan kaikki talouden kirjat uusiksi Ei tarvitsisi ainakaan valtioiden lainojen määrästä alkaa mussuttamaan, kun aina voi mennä takaisin nollaamaan. Olisikohan tämä tehty jo aikaisemmin, jos keskuspankkien systeemit olisivat olleet yhtä helposti nollattavissa? Mietin vain, että ehkä ihmiskunnan verkostoitumisella on sekin puoli, että taloudesta tulee helpommin hoidettava ja tasaisempi, mitä enemmän kaikki systeemit on toisiinsa kietoutuneita. Niin kuin sanoit, talous on ihmisiä palvelemaan tehty, ei toisin päin ja joskus talouden pitää joustaa yhteisen hyvän puolesta. Jos meille annetaan reset-nappula ja sen käytöstä ei aiheudu aivan tolkutonta haittaa, niin en näe syytä jättää sitä käyttämästä kun on tarve.
Tuo nollaus kuulostaa kyllä pahalta siinä mielessä että jos sille tielle lähdettäisiin, varmasti yritettäisiin joskus tulevaisuudessakin vedota mitä erinäisimmissä tilanteissa että “silloinkin nollattiin”. Uskoisin myös että nollauksen toteutus ja sitä kautta ajatuksen istuttaminen että “näinkin voi tehdä” saisi useammat valtiot, yritykset yms. käyttäytymään holtittomammin jatkossa. En kyllä kannata ideaa lähtökohtaisesti juuri tästä syystä, jos ei tarvitse kärsiä seurauksia niin mitä se tekeekään päätöksenteolle?
Talousluvut (esim. Kiinan BKT) ovat olleet odotetun kauheita, mutta pörssi tuntuu fokusoituvan talouden “avaamiseen” (voimme suhtautua hieman skeptisesti kuinka hyvin talouden voi avata ylhäältä annetulla mahtikäskyllä, kuten tässä ketjussa on keskusteltu) jenkeissä. Sen lisäksi Gileadin lääke näyttää lupaavalta:
En ymmärrä paljoa lääketieteestä, mutta hyvin tehoava lääke vois olla jo game changer koska yhteiskunta voitaisiin avata paremmin ja vakavista oireesta hoidettavat handlattaisiin tällä lääkkeellä. Saa nähdä. Nyt on syytä varovaiseen toiveikkuuteen
Pörssin (OMXH) suuntaa tässä pohdiskelin. Nappasin otteen osakkeista, joita minulla sattumoisin on.
Ensimmäinen luku on yhtiön kurssi helmikuussa ja toinen on eilinen kurssi. Prosenttilaskut on siitä kummallisia että 40 %:n pudotuksen palautumiseen vaaditaan 67 %:n nousu
Fortum | 22,63 | 15,23 | -33 % |
---|---|---|---|
Metso | 35,10 | 21,53 | -39 % |
Sampo | 42,33 | 25,90 | -39 % |
Telia | 3,98 | 3,22 | -19 % |
UPM | 30,63 | 23,99 | -22 % |
Daxulin futuurit ennakoivat juuri nyt noin 3,6 %:n pikkuista nousua.
Jenkkifutuuritkin reilusti plussalla ja kohta koputellaan jo S&P500 2900 (!!!) rajaa. Mikäköhän tämän lennon (vai eikö mikään) katkaisee?
Ehkä tuo yllä mainitsemani 67 %…
Tämmöinen tuli vastaan. Näinköhän tuo lääkejuttu on vain vedätystä (6 tweettiä ketjussa, kannattaa lukea kaikki)
Moikka! Pahoittelut, että vastaus kesti näinkin pitkään. Mutta erinomaisen ajankohtainen kysymys euriboreista. Tosiaan niissä on nousu ollut yllättävänkin kovaa viime aikoina, vaikka EKP:n viitekorot ovat pysyneet nollassa. Tämä kertoo jonkinasteisesta epäluottamuksesta pankkijärjestelmässä ja interbank-markkinalla. Vilkaisin nopeasti korkoennusteet, ja niissä odotukset ovat laskeneet, samoin ihan viime päivinä korkojen nousukin on kääntynyt kertoen tunnelmien tasaantumisesta.
STAT NEWS ja Gilead go way back STAT News Officially Has a Credibility Problem
Tämä taisi olla täällä jo https://twitter.com/RealTianZeng/status/1250979087079878656?s=19
Juu, prosentit ovat vaarallisia. Ja ainakaan prosentti-luvuista ei saa laskea prosentteja, koska silloin hämärtyy kaikki jo vähän nuoremmiltakin.
Mutta: vanhaa setää ei hämätä, kun katsoo aina vain absoluutti-summia! Jos siellä salkussa lukee -11.532 eedvarttia, niin se se on (siis kaverin salkussa, toim. huom)
Masse-setä, FA, maito ostetaan edelleen euroissa, ei prosenteissa
Antiviral medicine Remdesivir in a closely watched clinical trial is seeing rapid recoveries in fever and respiratory symptoms, with nearly all patients discharged in less than a week, STAT has learned.
Tämä olisi aivan jäätävä tulos kyllä. Jos tulokset edes sinne päin, niin vaste näyttää olevan nopea ja voimakas ja lääke suonensisäisesti tavanomaisen helppo annostella.
Ilmeisesti suljettua, koska Gilead Sciences lähti nousuun vasta post-marketin aikana.
Tuliko tuo ilmoitus mahdollisesta lääkkeestä jenkkipörssin suljettua vai aukiloaikana? Olisi turbo ihan kivasti plussalla, niin mietin rahastaakko pois. En jotenkin jaksa uskoa tähän (lääke) juttuun nyt.
Setä tässä vähän mietiskeli: Tää OMXH on sijoittajalle ihan bullshit. Jos on jäänyt jotain helmikuussa myymättä, niin ne ovat reippaasti miinuksella. Ja jos on erehtynyt nyt jotain hankkimaan nk. halvalla, niin alhaallahan tulevat pysymään ja pitkään.
Ja sitten se osinkopuoli: leikataan, lykätään tai ei jaeta ollenkaan a la case Nokia. Mikä on karviksen kohtalo tässäkään “tuottosumassa”
MItä tekee meitin media? Haukkuu jenkkilät ja rumpit ihan pystyyn. Hirveä yhteiskunta. Mutta jos katsoo heidän mediaa ja nytkin Indeksi-futuja, niin kuva onkin ihan toinen: tästä selvitään ja talous lähtee käyntiin!! Siis jenkkilässä, ei meillä.
Masse-setä, FA, setä ei jaksa enää riehua jenkkien teknolongeissa, mutta onneksi nuoriso jaksaa (ja rikastuu, toim. huom)
Ei kyllä ollut mainittavaa nousua pre-marketissa, ja kovin nousu nähtiin vasta post-marketissa.
Euriborin määräytymiseen osallistuvissa pankeissa on melko monta eteläeurooppalaista pankkia, joihin luottamus tuppaa rakoilla kriisiaikoina. Tämä on todennäköisesti voimistanut liikettä samaan aikaan, kun erityisesti eteläeurooppalaiset pankit varjelevat nykytilanteessa aiempaa enemmän likviditeettiään eivätkä halua lainata muille pankeille yhtä lailla kuin ennen.
Pankkien määrä paneelissa on myös pudonnut takavuosista noin puoleen. Tätä nykyä 18 pankkia, ennen yli 40. Yksittäisellä pankilla on näin suurempi merkitys euriborin määräytymisessä.
Jossain määrin on “selvää”, että korkojen laskun tie on kuljettu Euroopassa loppuun ja uudet elvytystoimet tehdään muilla työkaluilla kuin ohjauskorkojen laskuilla.