Itse väittäisin kyseen olevan enemmän siitä, että markkina on valmis hyväksymään lyhytaikaisen tulososuman yhtiöille, joiden pidemman aikavälin potentiaali ei ole koronan vuoksi vaarantunut. Varmuudesta ollaan valmiita maksamaan.
Ei ole välttämättä niin, että teknot olisivat ottaneet osumaa “vähän”. Varmasti vähemmän absoluuttisesti kuin moni muu, mutta suhteessa arvostustason muutokseen todennäköisesti enemmän kuin melkein kukaan muu (ts. kriisin myötä ATH kun markkina pääsääntöisesti on kriisin myötä halvempi), pl. mahdollisesti tappavan osuman ottaneet yhtiöt.
Niin kuin on sanottu, niin pörssit katsovat tulevaan koronan yli. Isot elvytyspaketit nostavat pörssejä ja yrittävät pitää taloutta hengissä. Vaikka talous rämpii, on monesti korostettu, että pörssien ei tarvitse korreloida reaalitalouden kanssa.
Pörssit jatkavat ylöspäin kohti uusia huippuja osakkeiden hintojen ollessa silti huomattavasti alhaisempia kuin aikaisemmin. Jos siis tänä vuonna tehdään vielä uudet huiput ja lähdetään siitä vain ylöspäin, onko pian odotettavissa uutta korjausliikettä.
Voidaan myös toisaalta ajatella, että nyt ollaan myös jonkinlaisessa kuplassa osakkeiden arvostuskertoimien osalta. Lepikön Jukka on ottanut kuitenkin Traders’ club -jaksoissa esille miksi osakkeille voitaisiin tällä hetkellä sallia korkeammat arvostuskertoimet. Syitä ovat mm. muiden sijoitusvaihtoehtojen tuottopuute ja koronan aiheuttaman dipin iso lovi yhtiöiden tuloksiin. P/E -lukujen siis odotetaan lähtevän laskuun, kun yhtiöiden tulokset elpyvät hiljalleen ja nyt voitaisiin poikkeuksellisesti sallia korkeammat luvut.
Tulevaisuudessa myös yksi murheen kryyni tulee luultavasti olemaan Euroalueen velkakriisi. Jo 2010-luvulla koettu ei varmastikaan jää ainoaksi. Valtiot velkaantuvat koronan takia aivan älyttömästi ja pahiten kärsineet maat (esim. Italia) tarvitsevat huomattavia tukia. Valtion velat paisuvat paisumistaan ja muutenkin jo melkein mahdottomaksi takaisinmaksettavaksi rahamääräksi muuttunut velka kasvaa jatkuvasti. Mihin sitten tämä kriisi tulee ajoittumaan ja millaisia vaikutuksia sillä on
Osakekurssit ovat nousseet maaliskuun pohjilta siinä toivossa, että yritysten tulokset palaavat paremmalle uralle ensi vuoteen mentäessä. Näihin odotuksiin kuuluu myös oleellisen osana se, että tulospudotuksen pitäisi alkaa loiventua jo tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Jos talouksia vähitellen avataan lähikuukausina, näin luultavasti käykin. Nykytasoilta myös elpymistahdilla alkaa olla aiempaa enemmän merkitystä. Liian hidas tuloselpyminen tämän vuoden loppupuolella ja ensi vuonna lisäisi taas merkittävämmin markkinaheiluntaa.
Taloussyklin käänne kohti kasvua on historiallisesti hyvä kohta riskisijoitusten lisäämiselle. Kuten yllä todettiin, moni tekijä viittaa siihen että globaalien talouksien sulkemisesta johtunut talouden äärimmäinen kurimus on päättymässä ja aktiviteetti palautuu kohti kesää. Näkemyksemme on kuitenkin se, että virus ja sen vaikutukset talouteen aiheuttavat edelleen huomattavaa epävarmuutta talousaktiviteetin palautumisesta, yritysten kestokyvystä ja kuluttajien kyvystä ja halusta palata normaaleihin käytäntöihin. Pitkän aikavälin sijoittajalle uskomme ajan olevan edelleen otollinen riskitason nostolle.
Omana kommenttina sanoisin tähän, että yhtiövalinnat on kaiken a ja o. Nyt on saanut laatua edullisesti viime viikkoina pitkään salkkuun.
Näissä on tärkeää, millä aikavälillä sijoittajat ovat härkiä tai karhuja sekä markkinakonteksti. Jos suuren laskun jälkeen sijoittajat ovat yhä enimmäkseen karhuja, se tosiaan rajaa tehokkaasti hintojen laskua, koska alemmat hinnat vaativat pääsääntöisesti uusia myyjiä. Mutta suuren nousun jälkeen erittäin karhumainen tutkimustulos voi myös viitata siihen, että sijoittajat eivät enää ole valmiita laittamaan lisää rahaa osakkeisiin.
Todella hyvä ja selkokielinen Michael Pettisin haastis Kiinan ja maailmantalouden toipumisesta COVID-19 -kriisistä. Hän olisi hieman varovaisempi optimististen ennusteiden suhteen.
Kiina voi ”keinotekoisesti” buustata talouskasvua ”rakentamalla uuden sillan joka toisen ojan yli” mutta se kasvattaa enemmän velkaa, kuin velanhoitokykyä.
Pettis pelkää, että koronakriisi kärjistää entisestään maailmantalouden vanhaa ongelmaa eli liikasäästämistä ja niiden epätasapainoa, kun kotitaloudet säikähtävät ja säästävät enemmän.
Myös kauppasota tulee jatkumaan muodossa tai toisessa koska ongelmien ydin ei ole muuttumassa mihinkään.
Tässäpä melkein kaikkien ongelmien ydin selkeässä muodossa:
Seuraatko AAII kyselyä? AAII Investor Sentiment Survey | AAII? siinä on vielä karhumpi tulos, enkä pidä sellaista tässä yhteydessä erityisen rohkaisevana.
Seuraan sitä myös, joskin tulkitsen itse bearish-sentimentin yleensä hyväksi härille. Jos kaikki odottaa asiaa x tapahtuvaksi, se on usein jo hinnoissa ja sitten jos se tapahtuu on markkina reaktio ihan päinvastainen mitä maalaisjärjellä odottaisi.
Tuo on melkein ainoita asioita, jotka saavat minut henkilökohtaisesti epäilemään omaa varovaisuutta nyt pörssissä. Jos kaikki muutkin ovat varovaisia niin… ei oikeasti tarvitse varoa niin paljoa.
Tällä hetkellä mietityttää eniten yksityishenkilöille suunnatun avun vähyys eritoten jenkkilässä. En tiedä onko jotain uutta apupakettia jo suunnitteilla mutta jos apu ei saavu ajoissa niin voisin kuvitella että äkillisesti tulonsa menettäneet noin 20% työvoimasta voi saada aikamoista tuhoa aikaan kun maksut alkavat jäämään rästiin ja kulutusvoimaa ei yhtäkkiä löydykään. Eniten pelottaa juurikin dominovaikutukset jotka voivat lähteä yhdestä tapahtumasta liikkeelle niin kuin nähtiin finanssikriisissä. Ei monikaan varmaan 2007 osannut vielä sanoa minkälainen soppa siitä seuraa kun ensin kiinteistömarkkina kuplaa. Ei yksikään kriisi ole tietenkään samanlainen mutta yleisellä tasolla dominovaikutukset saattavat olla isoja jos yksikin palikka lähtee kaatumaan eikä sitä saada pysäytettyä ajoissa.
Näinpä. Tällä hetkellä pörssi lyö vetoa amerikkalaisen kuluttajan voittamattomuudesta. Mutta yleensä kriiseissä säästetään, eikä kulutus palaa ihan heti entiselleen…
Plus kuten Trinh tuossa hyvin huomauttaa, jos kaikki pitää nyt elintasoaan yllä se tarkoittaa, että monet työttömät velkaantuvat vauhdilla. Sitten kun he maksavat lainoja takaisin, kulutus hiipuu.
Valtiot tukevat tottakai, mutta rajallisesti.
Ja kuten vaikkapa Pettis muistutti hyvin tuossa aiemmin jakamassani haastiksessa, kaikki lähtee kulutuksesta.
Kun kansa kuluttaa, on yrityksillä intoa investoida. Kun kansa laittaa lompakon kiinni, yrityksetkin pistävät investoinnit jäihin mikä taas heijastuu kaikkialle muualle talouteen.
Mielenkiinnolla odotan tilastoja kuinka paljon kulutusluottoja on myönnetty korona aikana. Ja kuinkakohan suuri osa "harkinnanvaraisesta"kulutuksesta rahoitetaan näillä
Fellow Financen ajankohtaisissa tilastoissa luotonhakeminen on itse asiassa romahtanut. Jos normaalina kuukautena lainaa hakee 25 000 henkilöä, viime kuussa 11 000 ja tässä kuussa tähän päivämäärään mennessä 3 000. Siitäkin huolimatta, että jos sen lainan nyt saa, niin siinä on max 10% korko aiemman n. 13% sijaan.
Tietty se voi tarkoittaa, että haetaan lainaa jostain muualta selvästi halvemmalla kuin 10% ja että joku muu on imenyt kaiken volyymin. En oikein usko tähän nykytilanteessa.
Voi tulla yllätyksenä monelle, miten vähän ihmiset näyttävät velkaantuvan. Tai sitten ei. On vaikea velkaantua, kun rahan kuluttaminen on tehty paikoin vaikeaksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kriisin jälkeen alettaisi preppaamaan ja säästämään ainakin vähäksi aikaa. Valtava velkataakka kriisin jäljiltä ei silti näytä väistämättömältä kuluttajanäkökulmasta, vaikka instituutiot ja valtiot velkaantuvatkin.
Aika paljon on Internetin kujilla ja toreilla supistu uudesta shekkisatsista. Parhaimmillaan 2000 USD per nenä, entistä laajemmalle yleisölle, useamman kuukauden ajan. Ja nuija voisi kolahtaa pöytään jo tällä viikolla. Saas nähdä miten käy.
