Vaikeaa tässä on pitää synkkiä ajatuksia yllä. Lock downeja puretaan ja luottamus kohisee. Tai no ei varsinaisesti kohise mutta on odotuksia parempaa.
1 tykkäys
Tänne on jaettu tänään jo enemmän laadukasta tekstiä, mitä työssä käyvä ihminen ehtii lukea Tolstoin rinnalla iltaisin, mutta tuolta yllämainitulta LT3000:lta ahmin toisen blogikirjoituksen joka selittää yleisellä tasolla, miksi talous on käyttäytynyt vastoin monien odotuksia sitten finanssikriisin.
Kenties kirjoitus hiveli omia ajatuksia, koska ajattelen itse kovin samalla tavalla… 
Tuon voisi tiivistää muotoon, että yhteiskuntien vaurastuessa pääoma ei ole enää niukkuushyödyke, jolloin sen hinta (korot) romahtaa tai menee jopa negatiiviseksi. Koska samalla pääoma kumuloituu alati pienemmälle joukolle, se nostaa säästämisastetta entisestään (rikkaat kun eivät voi kuluttaa tietyn pisteen jälkeen enää enempää: Warren Buffett ei voi juoda miljoonaa kokistölkkiä päivässä, vaikka hänellä olisi helposti varaa siihen. WB ei voi lentää yksityiskoneellaan yli 24h päivässä, koska tiettävästi häntä koskee samat aikarajoitukset kuin meitä muitakin).
Moni talousmalli nojaa ajatukseen, että taloudessa pääoma on niukkaa ja se rajaa lopulta investointeja ja kulutusta. Siksi korkojenlasku ruokkii talouskasvua. Mutta, kuten yllä todettu, tilanne ei ole enää näin kehittyineissä maissa (kehitysmaissa kylläkin) ja keskuspankkien nollakorkopolitiikka ei toimi: ongelma ei ole pääoman tai tuotannon niukkuudessa, vaan kysynnän vähyydessä kuten on täälläkin usein huomautettu. Ihmiskunnalla on resurssit tuottaa tavaroita ja palveluita enemmän kuin koskaan ennen.
Siksi useat omaisuusluokat, etunenässä bondit ja osakkeet, ovat paisuneet arvossaan sitten 2009 vaikka samalla talouskasvu on hidastunut ja sen pidemmän aikavälin näkymät ovat heikot verrattuna siihen, mihin moni on tottunut post 1945 maailmassa (mistä useammat talousopitkin tulevat).
Kuinka monta kertaa olette kuulleet vanhemmalta finanssialan konkarilta lausahduksen, että “tämä on ennennäkemätöntä” tai “oppikirjat menee uusiksi”? ;D
Tottakai, pitkässä juoksussa pääoma ei voi kumuloitua harvoihin käsiin loputtomasti epätasaisesti. Jo nyt populismi nostaa päätään ja globalisaatio murenee asteittain. Sijoittajien tuottovaatimuksen lasku korkojen mukana on nyt paisuttanut omaisuusluokkia, mutta se reflektoi myös sitä, että jatkossa houkuttavia sijoituskohteita on vieläkin vähemmän. Siten myös tuotot heikentyvät.
Nyt ollaan tuon blogikirjoituksen mukaan myös poliittisesti lähellä taitepistettä, jossa pitkästä aikaa (globaalisti) vasemmistolainen redistribuutiopolitiikka nostaa päätään. Se auttaa aluksi tähän ongelmaan, mutta pitkässä juoksussa se voi purskauttaa ilmoille 70-luvun henkisen stagflaation eli stagnoituneen talouskasvun ja inflaation mikä köyhdyttää sitten kaikkia.
Mielenkiintoinen teksti ja hyvin tiivistää täällä ketjussa usein esitettyjä ajatuksia. Kannattaa taistella päivästään sen vartin ajan ja paneutua tuohon. Väittäisin, että tuon omaksumalla on paremmin perillä taloudesta kuin 95 % muista sijoittajista. Ainakin tähän asti tuo ajattelumalli on toiminut hyvin.
Kirjoituksessa on oletettu myös, että valtavia teknologisia hyppyjä jotka vaatisivat suuria investointeja (jolloin pääomaa olisikin taas niukemmin) ei ole näköpiirissä muutamia aloja (IT, softa, teknologia ja vihreä energia) lukuun ottamatta. Tuo voi olla villi kortti arvuutella.
25 tykkäystä
Täällä ei hirveästi tykkäyksiä saa, jos sanoo jonkin olevan “priced in”.
Silti ellei ole poikkeuksellisen fiksu, jonkunlainen double-check on yleensä paikallaan, jos itse keksii jotain ja uskoo, ettei markkina laajemmin ole sitä jo hinnoitellut sisään.
Jos taas on poikkeuksellisen fiksu, jonkinlainen reality check on yleensä paikallaan…
5 tykkäystä
Tuolta löytyy paljon hyviä blogikirjoituksia ja tosiaan on poikkeuksellisen fiksu ja hyvä kirjoittaja. Suosittelen pistämään seurantaan myös Twitterissä.
1 tykkäys
Jokohan nämä Carnival Cruisen raportoimat varauksien kasvut on ehditty ruotia täällä? https://www.fastcompany.com/90503385/what-pandemic-carnival-cruise-bookings-soar-600-for-august-trips
1 tykkäys
Todella mielenkiintoinen graaffi. Pakko nyt on kommentoida, vaikka hieman meneekin politiikan puolelle. Näin 20-vuotiaana minusta on todella huolestuttavaa, että Suomen bkt kasvu on täysin pysähtynyt. Tietenkin sitä voidaan selitellä finanssi-, euro- tai koronakriisillä, mutta on sitä ennenkin ollut taantumia. Suomen talouden rakenteet pitäisi laittaa aivan uusiksi. 2019 syksyllä minun taloustieteen professori oli huolissaan kuinka nousukauden huipuilla saatiin työttömyys noin 7%:iin. Kun vertaa esim. Amerikkaan, jossa työttömyys kävi 3,4%:ssa ja Saksassa taisi olla noin 4% niin ei sitä voi kuin vain ihmetellä Suomen tilannetta. Tällaisen tavallisen tallaajan näkökulmasta Suomessa poliitikot keskittyvät ihan liikaa asioihin, jotka herättävät tunteita kuten maahanmuutto ja ilmastonmuutos. Tietenkin kummatkin asiat ovat tärkeitä, mutta jos kansalla ei ole töitä ja se vähäinenkin palkka joudutaan verottamaan pois, kun ei ole tarpeeksi veronmaksajia eli työntekijöitä. Poliitikkojen pitäisi alkaa ensisijaisesti miettimään miten talous saadaan taas kasvamaan, koska talouskasvu on nykymaailmassa ainoa keino lisätä ihmisten hyvinvointia. Monesti vertailuissa Suomi on maailman parhaita maita asua, mutta samanlainen 12 vuotta kun tulee ilman bkt kasvua niin kyllä Suomikin alkaa tippua kärkisijoilta. Ainoastaan talouskasvulla voimme rahoittaa Suomen loistavat palvelut niin lapsille kuin vanhuksille.
26 tykkäystä
Viemättä tätä ketjua politiikkaan… Tuo on helpommin sanottu kuin tehty varsinkin Suomen kokoiselle maalle jonka pitää enemmän sopeutua siihen, miten maailmalla asiat makaa.
Kasvun puute on ongelma kaikkialla käytännössä paitsi parissa Afrikan maassa joissa BKT tykittää +10 % kasvua, tosin väestö myös…
Tässä on ihan kuvaava graafi, mistä ensimmäissä modernissa taloudessa eli Iso-Britanniassa talouskasvu on tullut ajan saatossa.
Keskimäärin talous on kasvanut 2,1 %, ei 3-5 % mitä moni taloutta vain 1980 jälkeen tarkastellut luulee normaaliksi (Rinteen heitto oli yllättävän lähellä historiallista keskiarvoa hänen sitä itse tajuamatta :D.).
Jatkossa tuon odotetaan tulevan vain tuottavuuden kasvusta. Mutta senkin kasvu on tökkinyt! Voi olla, että kehittyneissä maissa oikeasti 1 % on uusi normi, 2 % hyvä vuosi isossa kuvassa. Taantuma alkaa menettää sanana merkitystä, koska talous on niin usein 0 % kasvua lähellä että voi hyvin tulla miinuskvartaaleita ilman isompaa draamaa.
Historialliset kikat, kuten naisten osallistuminen työelämään, on jo pitkälti käytetty. Vaihtoehtoina on työtuntien lisääminen (esim. eläkkeiden myöhästäminen) tai työllisyyden kasvattaminen. Mutta miten kasvatat, kun maailmassa ei ole oikein kysyntää nytkään kaikelle tavaralle ja palvelulle mitä voisi tuottaa?
Muna ja kana ongelma on kaikkien maiden edessä, ensimmäisenä Japanin, nyt Euroopan ja pian muidenkin maailman kolkkien.
Tämä kuvio avannee myös sitä, miksi kasvuyhtiöt ovat niin arvossaan sijoittajien silmissä, ja miksi taas yhä useampi iso pörssiyhtiö huomaa ettei ne kasva enää lainkaan vaan ne elää muutosohjelmasta muutosohjelmaan.
13 tykkäystä
Näin ei-taloustieteilijänä itseäni on aika ajoin mietityttänyt vaatimus talouskasvun jatkuvuudesta. Omaan maallikkosilmaani rajallisessa maailmassa ei edes voi olla rajatonta kasvua.
Jos vaikka BKT riippuu palveluita kuluttavien ihmisten pääluvusta ja asioiden kulutusnopeudesta, niin jossain vaiheessa uusia kuluttajia ei vain tule eikä kukaan kuluta palveluita enempää kuin 24 tuntia vuorokaudessa.
Numeroita saa isommaksi inflaatiolla toki. Lasketaanko se?
Se, että miksi nimenomaan Suomen talous ei kasva johtunee globaalista vientikysynnästä ja investointihaluttomuudesta, kun ei tuo kotimainen kulutuskysyntäkään meitä vedä… Siihen toki voi miettiä ratkaisuja Suomen kannalta.
6 tykkäystä
Sivumennen, Suomessa on kaikki aina huonosti. Edes BKT ei kasva eikä hyvinvointia voi ylläpitää.
Suomelle aika kaunis verrokki on tässä mielessä Norja. Siellä kaikilla on kaikkea, mutta GDP ei kasva. Tai oikeastaan se pienenee. (Huomaa Norjan GDP:n head and shoulders pattern. )
Ehkä selittää, miksi Norjan pörssi on niin halpa. Plus se, että Norjassa on vain parisataa listausta, joista kolmasosa on paikallisia säästöpankkeja, toinen kolmannes jotain öljyyn liittyvää ja loput health-tech kasvupyrkyreitä ja kalaosakkeita.
12 tykkäystä
Kannattaa varmaan ottaa huomioon näissä työllisyysluvuissa myös työllisyyden laatu, eli kuinka iso osa työssäkäyvistä on 0-tuntisopimuksissa. @Verneri_Pulkkinen varmaan osaa vetää meille taikurinhatustaan jotain vertailukelpoista dataa Suomen, Yhdysvaltojen ja Britannian välillä? Täällä Britanniassa ainakin on iso osa työllistetyistä alle 25-vuotiaista sellaisia, jotka eivät palkallaan voisi elää edes kimppakämpässä, saati sitten yksin. Kun ei makseta palkkaa niin saadaan työllisyysprosentit alas aika nopeasti. Onko sekään sitten kiva?
4 tykkäystä
Kuuntelin eilen suurimman osan Malisen ja Sarasvuon jutuista. En myynyt yhtään osaketta. Saa taputtaa. 
Malinenkin se vaan puheli, että hänen skenaarioidensa lopuksi päädyttäisiin ”uusien versojen nousuun”… ja että suomellakin olisi työkalut olemassa ”tuottavuuden moninkertaistamiseen”.
Ei vaan voitu näitä käsitellä. I wonder why? 
Olisi kannattanut keskittyä myös näihin ns. korjaaviin näkökulmiin ja toimenpiteisiin, ei pelkästään kauhistelemaan että kohta kaikki menee lattiasta läpi.
Sarasvuon jargon-kikkaileva puhetyyli ei kiinnosta pätkääkään btw. Taitaa jäädä jatko-osat kuuntelematta.
11 tykkäystä
Haha, sattumalta juuri katsoin videon valmisteluun liittyen työllisyysasteita.
Työttömyysasteessa on se hämäävä puoli, että henkilöt jotka ovat ilman töitä mutta eivät myöskään hae töitä, eivät ole silloin “työttömiä”. Toisaalta työttömyysastettta mitataan kyselyin, mistä arvioidaan työttömien määrää, tai sitten ihan tilastojen kautta.
Esim. jos katsotaan työllisyysastetta, eli kuinka iso osa työikäisestä väestöstä on töissä, Suomessa % on isompi kuin jenkeissä ja snadisti heikompi kuin Iso-Britanniassa.
@Marianne_Palmu osaa varmasti tästä aiheesta tuhat kertaa enemmän kertoa! 
7 tykkäystä
Ei oikein mitään aihetta käsitelleet 30 sek kauempaa ja suurin osa ajasta mene tuohon turhaan sarasvuon jargoniin, joten itsellä jää kyllä loput jaksot kattomatta.
1 tykkäys
Katsoin sitä myös.
Malinen tarkastelee keskuspankkitoimintaa väärästä lähtökohdasta. Ikään kuin markkina olisi joku kone, jonka kuuluu toimia ennalta-arvattavalla tavalla. On hyödytöntä mennä sanomaan, ettei keskuspankin “pidä” toimia näin tai ettei pörssin “kuulu” nousta. Ihan hyvin voi kuulua, jos niin päätetään.
Markkinoiden ensimmäinen sääntö on, että säännöt ovat niin kuin ne luetaan.
Toinen sääntö on, että säännöt lukee se, jolla on valtaa.
12 tykkäystä
Faucin tarinat senaatissa klo 17 livenä. Tällä voi olla jonkinasteista vaikutusta kaikkeen…
tai
5 tykkäystä
Tähän vielä sellainen pointti, että jenkeissä saatetaan palkata joku heppu kaupan ovelle toivottamaan asiakkaat tervetulleiksi. Toisena esimerkkinä, eräs lähipiiristäni työskentelee teollisuuslaitoksessa, jonka jenkkiläiset ostivat. Tämän jälkeen firmaan alkoi kuulemma ilmestyä jos jonkin näköistä “turhapuroa”, millä ei ollut mitään tekemistä firman edistämisen tai ylläpitävän toiminnan kannalta. Keskivertojenkki on tyhmä kuin saapas suomalaiseen työikäiseen verrattuna ja voisi ehkä olettaa että täällä ollaan produktiivisempia, eikä tehdä niin paljon “turhaa työtä”
Tuollaiset anekdoottiset esimerkit eivät tilastojen valossa pidä paikkaansa.
Tässä on eri maita listattuna ostovoimakorjatulla BKT:lla tuotettuna per tunti.
Yhdysvallat on melko kärjessä…
Kehitystä katsoen Suomi ja USA ovat menneet melko käsikädessä viime vuodet eli USAn etumatka on pysynyt ennallaan.
Lähteitä:
Toki tämä on pintapuolinen tarkastelu, mutta antaa osviittaa kuinka paljon lisäarvoa tuotetaan per työtunti per työntekijä.
Yhdysvalloissa palkataan paljon ihmisiä tekemään sellaisia palveluhommia, mitkä meidän silmin näyttää hassulta mutta siinä lienee kyse kulttuurieroista ja eroavista käsityksistä siitä, mikä on hyvää palvelua.
10 tykkäystä
Okei, näin se taitaakin sitten olla. Oma kommenttini oli puhdasta mutuilua. Mutta keskiverto amerikkalaisen älykkyyttä en silti suostu tunnustamaan (vaikka siitä nyt ei kyse ollutkaan) 
5 tykkäystä
Nimenomaan. Ja sekös ärsyttää meitä ujoja ja nuukia perämetsän kasvatteja. Mutta: USA on nimenomaan palveluyhteiskunta, jonka talous pyörii paljolti sen varassa, että vähävaraisetkin ihmiset ostavat toisiltaan palveluja. Kansantaloudellisessa katsannossa tämä on huikea vahvuus. Tällaista vahvuutta ei löydy Suomesta. Vielä.
7 tykkäystä
Samasta asiasta minäkin olen huolissani. Yksi syy on varmasti Suomen väestönkasvun hidastuminen ja väestörakenteen ikääntyminen. Ruotsin väkiluku on kasvanut noin miljoonalla viimeisen vuosikymmenen aikana, pääosin maahanmuuton ansiosta. Siellä talous on pärjännyt paremmin. Eurossa on paljon hyviä puolia, mutta Suomelle siitä on ollut myös haittaa. Ruotsissa valuuttakurssi joustaa ja talous on hyötynyt siitä.
1 tykkäys