Näinhän se on. Suomessa vaan verotus yms maksut ja yleiset elinkustannukset nakertavat kuluttajien ostovoimaa sen verran rankalla kädellä niin en ihan henkeäni pidättelisi odotellessa suomen “jenkkiläistymistä” tässä asiassa. Otetaan vaikka ~100k vuodessa tienaavat henkilöt, nämähän ei kauhean isoa osaa näyttele suomalaisista palkansaajista ja osa kansasta mieltää heidät rikkaiksi. About puolet veroihin yms maksuihin, asumiskulut ihan henkilökohtaisia mut heitetään vaikka 15-20k vuoteen, vähän jotain isompaa hankintaa ja perus säästöt päälle niin ei lopulta kauheasti jää ylimäärästä, jolla hankkia kivoja muttei välttämättömiä palveluja. Tai valintojahan ne vain on, kyllähän niihin palveluihin jokaisella on “varaa” jos haluaa elää kädestä suuhun. Sitten vielä perheelliset…voin vaan kuvitella sitä kulujen määrää, ei helvetti. Muisteltuani omaa lapsuuttani ja sitä, minkälainen rahasyöppö ite olin, taidan pyrkiä olemaan tulevaisuudessa se cool eno, jolla ei oo perhettä ja matkustelee koko ajan.
Nyt mentiin sitten niin kovaa ja korkealta ohi ketjun aiheen ja kaiken muun, että pahoittelut on paikallaan. Anteeksi.
Tervetuloa Winstonin iltakatsauksen pariin nro. #1
Iltakatsauksessa käydään läpi päivän tapahtumat Yhdysvaltojen pääindeksien osalta sekä Helsingin pörssin kehitys. Käsittelyssä siis Dow Jones Industrial Average -, S&P 500 -, Nasdaq Composite - sekä OMX Helsinki -indeksit. Mahdollisesti mukana on myös yksi tai useampi uutinen. Lopusta löytyy vielä päivän aforismi liittyen sijoittamiseen.
Indeksit:
Tänään Helsingin pörssi päätyi mukavasti positiiviselle puolelle alun hakemisen jälkeen. Yhdysvaltojen indeksit sen sijaan näyttivät punaista. Futuurt lupailivat USA:n indekseille hienoista nousuavausta, joka kääntyi päivän mittaan laskuun. Pörssin sulkemisen lähestyessä sukelsivat indeksit reippaasti teknologiapainotteisen Nasdaqin johdolla, Anthony Faucin varoiteltua sulkujen liian nopeista avauksista ja niiden dramaattisista seurauksista.
“Consequences could be really serious. I feel if that occurs, there is a real risk that you will trigger an outbreak that you might not be able to control. In fact, paradoxically it will set you back — not only leading to some suffering and death that could be avoided but it could even set you back on the road on trying to get economic recovery.”
Lisämausteena tässä on, että Fed aloitti bond-ETF -ostot. Rahaa tulee luultavasti siirtymään korkeariskisistä osakesijoituksista high-yield -bondeihin nyt kun Fed on luvannut ostaa kaiken ikuisesti.
FED on luvannut paljon rahaa PMCCF:lle ja SMCCF:lle, mutta ei suoraan avointa piikkiä.
The Department of the Treasury will make a $75 billion equity investment in the SPV to support both the Facility and the Primary Market Corporate Credit Facility (“PMCCF”). The initial allocation of the equity will be $50 billion toward the PMCCF and $25 billion toward the Facility. The combined size of the Facility and the PMCCF will be up to $750 billion.
Jos tätä ei erikseen päätetä nostaa, mikä tietysti on mahdollista. FED on sanonut ostelevansa niin paljon kuin on tarpeen. Se on puheen tasolla kuitenkin.
Toinen asia, että rahalla ei oikeastaan ole mitään perustetta siirtyä osakkeista high-yield velkakirjoihin. Ei niiden perustana olevan yritystoiminnan riski nähdäkseni ole merkittävästi pienentynyt. Vaikka se että ylipäätään joku (keskuspankki) lainoittaa laskeekin välitöntä maksukyvyttömyysriskiä.
High-yield ei kelvannut sijoittajille, minkä takia keskuspankki ostaa. Se nostaa hintoja, ja laskee tuottoa. Intervention jälkeen velkakirjoissa on nähdekseni enemmän tai vähemmän sama riski mutta ei-niin-high-yield.
Näistä toimenpiteistä tiedotettiin jo maaliskuussa, jolloin sijoittajat saivat tietää kohtapikaa roskalainojen hintojen nousevan. Jos rahaa siirtyisi, se olisi siirtynyt jo pari kuukautta sitten pohjalle odottamaan velkakirjojen hintojen nousua.
Työllisyyden laatu voi tosiaan vääristään työllisyyslukujen oikeellisuutta. En valitettavasti löytänyt vertailukelpoista dataa Suomen, Ison-Britannian ja USA:n välillä, mutta joitain käppyröitä sain kaivettua Reutersilta ja Tilastokeskuksesta. Ehkä paras tapa kuvata tätä 0-tuntisoppareiden määrää on hakea tietoja niistä työntekijöitä, jotka ovat osa-aikatöissä vasten tahtoaan eli haluaisivat työskennellä kokoaikaisesti, mutta joutuvat työskentelemään osa-aikaisesti. USA:ssa tämä osuus työllisistä yli tuplaantui huhtikuussa, jolloin se ylitti 8 %. On luonnollisesti vaikea sanoa, kuinka hyvin nämä luvut vastaavat todellista tilannetta, mutta antavat kuitenkin osviittaa kehityksestä. Yllättävää ei liene, että taantuman aikoihin tämä osuus suurenee, mutta USA:ssa huhtikuun luvut olivat historiallisen suuria tässäkin suhteessa.
Suomessa vastentahtoista osa-aikatyötä tekevien osuus on yleistynyt 2010-luvulla, kuten tästä Tilastokeskuksen artikkelista käy ilmi. Kokoaikatöiden puuttuminen on etenkin naisilla yleisin syy tehdä osa-aikatöitä ja miehilläkin kärkisijalla opiskelun ohella. Tämäkin joukko on mukana työllisyystilastoissa, mutta osa-aikatyötä tekevien tulotaso ja tätä kautta ostovoima on tyypillisesti muita alhaisempi.
Jotenkin kumman karhuinen olo taas, vaikka koulut aukeaa huomenna.
Lisään listaani:
Lock-downit puretaan mutta ihmisten varovaisuus estää talouden toiminnan palaamisen. Muutama tartunta siellä täällä tekee mahdottomaksi urheilu, viihde, ravintola, matkailu tms alojen avaamisen. Jopa yrityspuolella töihin paluun yhteydessä muutamat koronatartunnat tyhjentävät tehtaan ja konttorit… → ihmishenkiä ei enää menetetä samassa määrin mutta sama ankeus jatkuu
Oma veikkaukseni tämän seurauksena on myös se, että tapa tehdä töitä muuttuu radikaalisti. Pieneltäkin otannalta omalla työpaikalta tiedossa jo useakin henkilö, joka aikoo lisätä etätyöskentelyä huomattavasti. Pitkältä ajanjaksolta katsottuna tuossa päivän tapahtumaketjussa jää monta euroa kiertoon laittamatta. Omalta osalta toki puhutaan vain junalipusta ja lounaasta.
