En ole ainakaan lukenut Inderes-tyyppistä analyysia. Bongasin Economist-artikkelin tästä puljusta jo kauan ennen koronavirusta. Pankin englanninkieliset sijoittajasivut ovat mielestäni hyviä ja materiaalia riittää. Kyseessä kuitenkin tuo vihattu monimutkainen euroalueen pankkisektori, mutta toisaalta tuo on wanhan ajan laitos, joka tekee pääsääntöisesti bisnestä Pohjois-Italiassa (niinkuin A2A) 50%:llä “koronaalennuksella”. Marketscreenerin ennusteet ovat pelottavan yksimielisiä.
Howard Marksin viimeisin memo linkitettiin tähän ketjuun viikko sitten. Marks jatkoi osittain samasta teemasta 18.5. julkaistussa CFA-instituutin videohaastattelussa. Marksin mukaan nyt pitää vaatia turvamarginaalia ja erottua joukosta mutta olla oikeassa. Marks kehottaa myös sopeutumaan tähän epämielyttävään markkinatilanteeseen, koska se jatkuu ainakin useita kvarttaaleja ellei vuosia. Marksin mielestä maailma on nyt epävarmempi paikka kuin koskaan hänen elinaikanaan.
Tuo Marksin memossa ja videolla toistuva ajatus (All We Don’t Know) toi mieleen jo Donald Rumsfeldin ajatuksen. "there are known knowns; there are known unknowns; there are also unknown unknown; the ones we don’t know we don’t know.
Virusaallon voimakas heikentyminen vaikeuttaa oxfordin (ja oletettavasti kaikkien muidenkin) ihmiskokeita, koska rokotteen toimivuuden todentaminen vaikeutuu… tätä varmaan harva meistä taviksista osasi ennakoida
“It’s a race against the virus disappearing, and against time,” Professor Adrian Hill, director of the university’s Jenner Institute, told the newspaper. “We said earlier in the year that there was an 80% chance of developing an effective vaccine by September. But at the moment, there’s a 50% chance that we get no result at all.”
Hill said he expects fewer than 50 of the 10,000 people who have volunteered to test the vaccine trial in coming week to catch the virus. If fewer than 20 test positive, the results may be useless, the newspaper cited him as saying.
Tää koko “rokote syyskuussa” juttu on vain vitsi, joka luultavasti alkoi Trump hallinnon toimesta. Lääketieteellisesti on jopa mahdotonta onnistua osoittamaan rokotteen toimivuutta ja turvallisuutta niin nopeasti ja lisäksi tuoda markkinoille satoja miljoonia annosta syyskuuhun asti - erityisesti nyt kun tutkimusten “power” heikkenee merkittävästi, koska uudet keisit ovat reippaasti laskussa.
Keskipitkällä aikavälillä todennäköisesti ei huono. Ainoa miinus, että tämä pankki uskoakseni ei tule mainittavasti kasvamaan, ja siten odotettavissa on lähinnä arvostuksen palautuminen normaaliin ajan yli. Ehkäpä +100% muutamassa vuodessa.
Euroopan pankki-indeksi SX7E kyllä keskimäärin pitää sisällään aivan mahdottoman surkeaa kuraa. Se koostuu Keski- ja Etelä-Euroopan kenties tehottomimmista möhkäleistä. Jos pankki on osa tätä indeksiä tai aliperformoi sen, ei mielestäni kannata paljon sinne päin katsella. Ehkä siellä joku poikkeuskin on mukana.
Kirjoittajien mielestä Euroopan keskuspankille pitäisi myös tavalla tai toisella antaa mahdollisuus suoraan rahoittaa valtioita poikkeustilanteissa. Se vaatisi kuitenkin EU:n perussopimusten muuttamista vähintään niin sanotulla kevennetyllä menettelyllä.
Setelirahoitusäänenpainoja taas vaihteeksi.
Häpeämätön omaa näkemystä tukeva uutisnosto minulta, muuten. Biasvaroitus.
Karhut alkaa kyllästymään kun Romahdus Part 2 ei ilmesty vaan kurssit senkuin puskee takaisin ylös ja pienet töyssy-dipit ostetaan kiinni päivässä tai parissa.
Eli kohta noustaan tukevasti ylämäkeen, saadaan selvä ylilyönti ja samalla alkaa Q2 tuloksia tippumaan ja sen jälkeen pulkkat esiin kun viimeisetkin karhut on saatu puijattua härkäilemään?
Olen pohtinut myös tätä Q2-yleisreaktiota…että mitähän se markkina tuumaa.
Väkistenkin on kuitenkin niin, että Q2-tulosten tullessa ulos, on kyseinen data jo vahvasti vanhenemaan päin… samalla talouksia on jo merkittävästi avattu ja kaikki mittarit tulevat sojottamaan enemmän tai vähemmän KOILLISEEN…
Oma arvio toistaiseksi on siis, että Q2 data ei tule aiheuttamaan älytöntä rommia indekseihin… yksittäisiin yhtiöihin varmaan kyllä heiluntaa… Markkinat tulevat katsomaan syksyä ja loppuvuotta tuossa heinä-elokuulla…
Taitaa osakkeiden riskipreemio olla vieläkin ihan historiallista huippua ja se laskenee tuloskasvuennusteiden laskulla, indeksien nousulla tai korkojen nousulla?
Tuo menee yksi yhteen pidempienkin historiallisten katsausten kanssa. Bondien reaalituotto on usein jopa miinuksella pitkiä aikoja, korkeat korot ovat anomalia (kuten 1980-luvun alussa).
Ihan viime päivinä Boeing lomautti 400, IBM ilmoitti valmistelevansa lomautuksia, ja HP suunnittelee potkivansa pihalle 16 % työvoimasta seuraavien 3 vuoden aikana. Vastaavaa olen huomannut omassa lähipiirissä - pihalle potkitaan pitkään talossa olleita, vanhentuneiden teknologioiden parissa työskenteleviä tekijöitä, ja heti perään pistetään rekryä pystyyn uusille asiantuntijoille. Toimintoja suoraviivaistetaan ja digitalisoidaan suunniteltua nopeammin. Tuntuu, että korona on aiheuttanut melkoisen puhdistuksen ja toiminut oivana katalyyttinä firmojen tehostamistoimenpiteille ja uudistuksille.
Edelleen itseäni mietityttää, että vaikka FAANGit, Talenomit ja Remedyt keulisivatkin jatkossakin, millaiset oltavat vaikkapa konepajoilla tai muotitaloilla tulee olemaan, ja millaisesta aikajänteestä puhutaan ennen kuin vaikkapa Ponsse tai Marimekko saa homman taas pyörimään vuoden 2019 tasolla?
Jos korkotuotto ei ole tavanomaisesta poikkeava, mikäs TINA meillä sitten on?
Tämä on kuitenkin hyvin tulenarka tilanne, joka saavutettu verohuojennuksella ja käytännössä nollainflaatiolla, jotka kompensoivat matalaa nimellistuottoa. Se ei ole kestävä yhdistelmä.
Minua vähän epäilyttää tuo graafi. US Department of Tresury on sitä mieltä, että vuonna 2007 ja 2012 ei nähty syvän negatiivisia reaalikorkodippejä.
Maaliskuussa vitsailtiin, että mikä ajaa firmojen digitalisaatiohankkeita? Vastaus: korona. Ja näin tosiaan näyttää käyneen: vähittäiskauppa otti ison loikan kohti verkkokauppaa, jne. Monilla firmoilla nähdään nyt kivulian nopeita sopeutumisia, kun aiemmin digitalisaatiotarpeita ei ole tarpeeksi tyydytetty.
Niin se metsä vastaa, kuin sinne huutaa (tai jättää huutamatta).
Tuossa Nordean graafissa on myös verot mukana. Tai sitten inflaatiota on laskettu eri tavalla, en tiedä.
Tässä tapahtui taas taloushistoriasta valmistuneen lipsahdus kun minulle “tavallinen” tarkoittaa viimeisen parin sadan vuoden aikaa, kun meillä on luotettavaa dataa koroista.
Muita selityksiä on se, että ihmiset eivät hahmota kovin hyvin reaalikorkoja (todella harva puhuu myöskään osakkeiden reaalituotoista!): siksi nimellisesti nyt ennätysmatalatkorot puhuttaa niin paljon, vaikka myös inflaatio on tullut alas. Korot ovat myös matalia verrattuna 1980/90-lukuun, joka on se aika kun moni nykyinen vanhempi sijoitusammattilainen on muodostanut maailmankuvansa, eikä jaksa enää päivittää sitä… :S
Lisäys: tässä sitä kunnon aikasarjaa mistä minä pidän. Korkojen reaalituotto on heilunut isoissa kymmenien vuosien swingeissä, ollen usein myös negatiivinen reippaasti.
Eihän se sinun graafisi ole
Mutta pitää olla varovaisella askelluksella liikkeellä kun makrodataa etsii, koska sitäkin löytyy sellaisena kuin haluaa, jos tarpeeksi etsii.
Verot ovat kuitenkin varsin alueellisesti suhteellinen erä ja voi olla kyseenalaista sisällyttää ne mukaan tuloksen kannalta, koska ne voi myös kiertää laillisesti sopivasti järjestelemällä.
Sota-aikaan inflaatiolla kuitattu velkoja, hah. Nykytilanteessakin on varmasti reaalikoroille vielä tilaa alaspäin, jos inflaatiota tulisi yhtään. Mutta mutta, inflaatioon ei usko oikein kukaan. Sinänsä outoa, koska keskuspankit pää märkänä (kertomiensa tavoitteiden mukaan) yrittävät sitä saada, ja niillä on vieläpä periaatteessa keinot helposti niin tehdä.
Puttosen twitin kuvaaja viiden osakkeen voittokulusta osoittaa miten “Winner-Take-All”-ilmiö on voimistunut. FAAMG osakkeilta markkina odottaa todella vahvoja tuloksia, saa nähdä voivatko saavuttaa odotuksia.
JP Morganin Marko Kolanovic kommentoi markkinoiden jakautumista 20.5. katsauksessa näin:
Clearly there are economic winners and losers of prolonged shutdowns and social distance. Working remotely, software/cloud, online shopping and socializing, etc. all benefit large technology firms. It should not come as a surprise that large tech stocks are pear all-tome highs. This could create (perhaps wrong) perceptions of conflicts of interest when the leading technology firms are influencing policies related to reopening (such as remagiming education, health care, vaecines, contact tracking and tracing etc).
Se koostuu Keski- ja Etelä-Euroopan kenties tehottomimmista möhkäleistä. Jos pankki on osa tätä indeksiä tai aliperformoi sen, ei mielestäni kannata paljon sinne päin katsella. Ehkä siellä joku poikkeuskin on mukana.
:
