Osakesijoitusten tuottovaatimukset ovat alentuneet paljon vähemmän kuin korkosijoitusten.
Reaalikorot vaihtelevat tietenkin paljon vähemmän kuin nimelliskorot. Teoriassa valtionlaina on riskitön korko joten korko on pelkästään kompensaatio siitä, että kassavirrat saadaan myöhemmin (jolloin niiden ostovoima on vähemmän olettaen positiivinen inflaatio). Mitataanko inflaatiota oikein on vielä oma kysymyksensä.
-8 % pudotus BKT:hen olisi ikävä takaisku Suomen taloudelle ja suomalaisille, vähemmän ikävä suomalaisille pörssiyhtiöille joiden kohtalo on enemmän Euroopan ja maailmantaloudessa kiinni.
Vuosikymmenen mörmintä jatkuu:
Säästäminen yksilötasolla tuntuu nousseen kunniaan niin Suomessa kuin ympäri maailman. Yksilötasolla säästäminen onkin hyve ja olisi ihannetilanne, että kaikille kotitalouksilla olisi puskureita yllätysten varalle.
Sama ilmiö näkyy muuallakin. Kotitaloudet Kiinasta Yhdysvaltoihin säästävät. Esim. amerikkalaiset tuplasivat säästöasteensa maaliskuussa:
Mutta, kuten me täällä ketjussa muistamme, toisen kulutus = toisen tulo. Toisin sanoen yksilötasolla täysin luonnollinen reaktio säästää lisää epävarmassa paikassa johtaa kokonaisuuden tasolla tulojen menetykseen tai velkaantumiseen toisella puolella yhtälöä.
Yhden kansantalouden tasolla, eli valtion tasolla koska valtio on jo muutamia satoja vuosia ollut perusyksikkö jolla näitä tykätään katsoa, kotimaan kulutuksen romahdusta voidaan kompensoida yrittämällä viedä tavaroita ja palveluita naapurimaahan.
Koko maapallon talous on kuitenkin suljettu yksikkö (toistaiseksi, kunnes Elon Musk perustaa siirtokunnan Marssiin ja sitten nämä yhtälöt meneekin vaikeaksi hahmottaa 
) joten jos kaikkialla kotitaloudet säästää enemmän, pitää koko maailmantalouden tasolla jonkun tai joidenkin a) joutua työttömäksi, jotta säästämisaste putoaisi tai b) valtioiden velkaantua penteleesti lisää ja kompensoida sitä kautta romahtavaa kysyntää.*
Tämä dynamiikka yksityisten säästöjen ja julkisten menojen välillä on näkynyt hyvin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Nettotuonti eli sininen viiva hieman hämää tuossa, mutta melkein aina valtion vajeet ja yksityisen puolen säästöt ovat kuin peilikuvia. Ja pitääkin olla: nettona noiden kolmen pitää olla nolla. Jos oman maan säästöt ei riitä kattamaan menoja, pitää saada muiden säästöjä, jne.
Näillä spekseillä miettien kannattanee totutella jatkossakin ajatukseen rajuista valtioiden budjettivajeista, tai sitten todella raa’asta austerity-politiikasta ison työttömyyden kanssa.
*Käsittääkseni teoriassa yritykset voisivat alkaa investoida enemmän (vaikkapa kasaamalla valtavat inventaariot ja tekemällä tappiota koko ajan) eli lainaamaan tuota pottia mitä kotitaloudet säästävät (savings - investment = S-I tuolla graafissa), mutta käytännössä yhtiöt eivät sitä kauaa tee jos kysyntä romahtaa vaan ne leikkaavat kapasiteettia ja työvoimaa sopeutuakseen matalampaan kysyntään, eivät investoi.
Jos en pahasti väärin muista, niin jollain foorumilaisella taisi olla Q4 tai Q1 strategiana olla tulosjulkkareihin longina ja sitten tuleviin Q2 julkkareihin shorttina ja alkuun taisi ainakin toimia ihan hyvin. Pointtina oli että vaikka kaikki tiesivät ettei korona ollut vielä vaikuttanut esim. Q4 tuloksiin, niin koska sentimentti ja kurssit oli pohjamudissa, jopa se normaali tulos sai ralleja ylöspäin.
Ja samalla logiikalla jos kaikki näyttää hyvältä - sentimentistä koronakehitykseen - saattaa se firman huonon kvartteri 50 vuoteen laskea kursseja paljonkin, vaikka kaikki tiesivät sen tulevan - tai sitten ei.
Velkaa ei voi hoitaa pois säästämällä, kun sitä on maailmassa paljon enemmän kuin pääomaa. Sillä tavoin saadaan maksukyvyttömiä ihmisiä ja valtioita. Kaiken tuottavuus laskee talouden supistuessa, ja syntyvä deflaatio edelleen painaa kannustaa säästämään. Velka poistuu silloin defaultteina. Näin tuskin tapahtuu, koska siitä hyötyvät vain säästäjät, eikä nykymaailmassa järjestään kukaan ole säästäjä. Kaikki ovat velasta riippuvaisia, joko suoraan tai omaisuusluokkien kautta.
Näkisin, että nykyistä polkua voidaan kävellä vielä jonkin aikaa. Voidaan tehdä lisää QE:ta, pakottaa valtionlainojen korkoja vielä ehkä hitusen alaspäin ja antaa rahaa mukamas lainaksi. Jossain vaiheessa on kuitenkin valittava MMT-tyylinen setelirahoitus tai ekvivalentti, eli luotava tyhjästä rahaa kuittaamaan velkoja. Tällainen voi olla esim. keskuspankin mandaatti ostaa valtiolainoja negatiivisella korolla tai antaa ikuisia nollakorkolainoja (jotka akordoidaan joskus sopivalla hetkellä). Vaihtoehtoisesti on vain hyväksyttävä velkakriisin puhkeaminen.
Helatorstai on etenkin uskonnollisissa perheissä yksi monista perhejuhlista, ja useilla on tapana yhteinen ateriointi ravintoloissa. Tällaisessa tilanteessa haluttiin varmastikin varata paikka etukäteen, jottei synnytetä ruuhkia ja altisteta perheen vanhempia jäseniä turhille kontakteille.
Kuinka hyvin nämä tilastot muuten huomioivat sen, että käytännössä kaikki ravintolat ovat joutuneet vähentämään asiakaspaikkoja (ja todennäköisesti myös varattavia pöytiä)? Eli verrataanko tuossa puhtaasti varausten määriä, varauksiin sisältyvien henkilöiden määriä vai ravintoloiden täyttöasteita viime vuoden vastaaviin?
Tämä menee jo astetta monimutkaisemmaksi ja ehkä ketjun aiheenkin ohi (tai menee :D), mutta pääomiahan maailmassa siis piisaa. Velkaa lainataan pääsääntöisesti vakuuksia vastaan ja kaikki omaisuus ei ole esim. lainoina vaan esim. reaaliomaisuutena, osakkeina jne.
Maailmassa ei voi olla enemmän velkaa kuin omaisuutta, koska toisen velka = toisen saatava nettoaa velat nollaan ja kaikki muu tulee herkkuna päälle. Käsittääkseni pelkästään kotitalouksien nettovarallisuuden (varat miinus velat) arvioidaan olevan yli 360 000 miljardia dollaria… Kyse on enemmän siitä, että onko a) assetit arvostettu oikein ja onko b) lainaajalla likviditeettiä maksaa lainaansa takaisin.
Kun joku sanoo, että maailma hukkuu velkaan, hän voisi myös huutaa että maailma hukkuu (epätasaisesti jakautuneeseen) finanssivarallisuuteen.
Julkisten sektorien varallisuus onkin sitten vaikeampi sanoa, miten huomioidaan kaikki tulevat rahoittamattomat vastuut jne.
Mutta noissa ylläolevissa graafeissa puhutaan tavallaan asioista virtana, kuten BKT:han on jonain aikana t tuotettu asia, mutta pääoma on taas kumuloituvaa tai sitä voi “varastoida” jne. Esim. noiden sääntöjen mukaan aina kun joku sektori säästää, toisen on pakko velkaantua. Piste, mutta käsittääkseni noi ei ota kantaa kumuloituneeseen varallisuuteen ja pääomaan suoraan… Tosin tätä asiaa pitää penkoa lisää. 
Esim. valtion velkaantuminenhan “tuottaa” varallisuutta sen lainaajille (paikan, mihin on mahdollistaa säästää koska säästöt ei voi lillua tyhjiössä). 
Defaultit hyödyttävät velkaisia, jos he pääsevät veloistaan eroon. Säästäjiä hyödyttää bail outit, joissa joku muu tulee takaamaan/maksamaan velat tai sitten ihan velkojen maksu takaisin. 
No tuo on totta, ellei elä Inarin toisella puolella täysin omavaraisesti (eikä ulota velan konseptia sosiaaliseksi, esim. monissa kulttuureissa elämä nähdään velkana luonnolle, vanhemmille, jumalille jne.).
Olen käyttänyt käsitteitä väärin. Myönnän, etten osaa niitä täsmällisesti. Yritän sanoa tässä, että kierrossa olevalla “rahalla” ei voisi maksaa olemassa olevia velkoja. Jos velalla on positiivinen korko, eiväthän kaikki voi lyhentää velkaansa nollaan samaan aikaan.
Säästäjä on tässä henkilö, jolla on hallussaan rahaa ja olisi valmiina hyötymään deflaatiosta, eli Buffett-tyyppinen rahakasan päällä istuja. Velkoja ei ole säästäjä, koska hän on “käyttänyt” rahansa lainan antamiseen. Tässä siis laajasta maksukyvyttömyydestä hyötyisi “säästäjä”, eli Buffett, joka voisi tarjota likviditeettiä korkeaan hintaan.
Velallinen ei enää ole velkaa defaultin jälkeen, hänellehän se on hyvä. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan ole päättämässä mistään. Jos Buffett saisi päättää, pörssi romahtaisi kunnolla. Maailmassa ei kuitenkaan ole montaa käteisvuoren päällä istujaa. Yritän sanoa, että siksi suurimmalla osalla vaikutusvaltaisia ihmisiä olisi intressi hoitaa velkoja muuten kuin talouskurilla.
Onko tämä selitys järkevä?
Joo ei käsittääkseni, tosin täytyy muistaa että lainoissa on siksi pitkät maksuajat. Asuntolainaakin lyhennetään 20-30 vuotta hiljalleen. Sama logiikka pätee muihinkin lainoihin, tai niitä rullataan eteenpäin (esim. yritykset haluavat pitää tietyn velkavivun, valtiot samoin jne.). Eikä se olisi oikein ideaalikaan: velan perusidea on mahdollistaa kaukana tulevaisuudessa olevat hankinnat/investoinnit jo heti tänään, ettei tarvitse ensiksi säästää niitä varten kymmeniä vuosia. Velka on siis perimmiltään vallan kätevä asia, vaikkakin sitä voi käyttää myös “väärin” (sen lisäksi että sillä voi tuoda tulevaisuudesta itselleen mukavia asioita, sillä voi myös siirtää negatiivisia asioita tulevaisuuteen…). Velka on sellainen “aikakone” kaikkeen, mitä rahalla voi hankkia.
Luulen samaa. Kuten usein täällä todettu, talouskuri on poliittisesti kuin taloudellisestikin se vaikein tie pitkässä juoksussa…
Asia on just näin kuin Pulkkinen sanoo.
Valtioiden on nimenomaan silloin kasvatettava menojaan kun yksityinen sektori säästää, riippumatta hallituskokoonpanosta. Sen lisäksi valtioiden on todennäköisesti alennettava veroja, ettei vähäinenkin talouskasvun siemen tukahdu. Valtion tulot alas ja menot ylös = lisää velkaa. Takaisinmaksamisesta ei pitäisi tässä yhteydessä edes puhua. Se vaan heikentää investointisentimenttiä. Useiden valtioiden velkojen takaisinmaksukyky lienee jo lopullisesti mennyttä.
Itse en kuitenkaan usko, että julkisen kulutuksen kasvattaminen pelastaa taloutta takaisin 2019 tasolle ja siitä kasvu-uralle. En usko siihen, vaikka kaikki maailman ihmiset olisi jo rokotettu covid-19 -taudin varalle. Pörssikurssien nousu on silti mahdollista, koska likviditeettiä on niin paljon. Olennaista on, miten tuottoon ja riskiin suhtaudutaan. Nollakasvu, nollakorko ja nollainflaatio voivat olla osakkeiden hinnoitteluperuste ihan yhtä hyvin kuin 3% talouskasvu, 15% eps-kasvu ja 2% inflaatio.
Ilmoitusluonteinen asia jälleen:
Tänään ei tule iltakatsausta Yhdysvaltojen pörssien ollessa kiinni kaatuneiden muistopäivän takia.
Huomenna tulee taas normaalisti 
Laitetaan tähän vielä tämän päivän kehitys Helsingissä ja yksi uutinen:
Sykliset osakkeet ovat meilläkin nousseet vasta vähän montustaan. Sijoittajat ovat selkeästi riskit mielessä ostaneet tämän rallin, koska aluksi maistui vain teknologia/defensiiviset (kallis sektori, mutta monin paikoin vähiten osumaa ottava ja jopa defensiivinen) ja nyt voi kokeilla kepillä jäätä muillakin alueilla.
Lieko sattumaa, vai onko keskuspankkirahoitusta kohtaan asenne oikeasti muuttunut myötämielisemmäksi?
Kiinnostavaa muuten on, että “rahan painamiseen” ilmeisesti suhtaudutaan aika löysästi, jos sen tekee joku muu kuin keskuspankki. Tai äpinää on, mutta ei kummoistakaan toimintaa. Keskittyneen keskuspankkivallan purkamisesta on puhuttu jopa hyvänä asiana (mistä en osaa sanoa).
Bitcoin on monen mielestä ihan varteenotettava maksuväline, ja uusia kryptovaluutoita erilaisilla louhimasäännöillä voi tehdä kuka vain periaatteessa. Eri asia sitten, annetaanko niille mitään arvoa ja kuinka pian niillä voi ostaa mitään, mutta kuitenkin. Ainakin muutama kryptovaluutta on päässyt näin pitkälle. Facebook yrittää luoda omaa Libraansa, ja jotain kauppaa silläkin on kai tarkoitus käydä.
Nähdäkseni nämä ovat kuitenkin tyhjästä luotua, ei-velaksi annettua likviditeettiä järjestelmässä. Tietääkseni näitä ei kuitenkaan lasketa edes laajimpaan rahan määritelmään, vaikka niitä rahan kaltaisena vaihdon välineenä voikin käyttää.
Mitäs pörssissä nyt oikein tapahtuu, aika kovaa nousua, joko päästiin koronasta eroon?
Maailma ei tuhoutunutkaan, jos vaan pysytään kaukana toisistamme… I suppose so. Ei lauleta varsinkaan sisätiloissa. Maskit naamaan ja menoksi?
Onkohan tolla joku positiivinen henkinen merkitys, että NYSE:n lattia aukee tänään osittain 
Jos toista aaltoa ei tule (näyttää jäävän laimeaksi monessa paikassa esim. Japanissa), samalla massiivinen elvytys pörrää ja pörssi katsoo taloutta vuoden päähän niin…
Tosin, jälleen on helppo huomata miten nouseva pörssi toisaalta alkaa vaikuttaa sijoittajien ajatteluun takaisin. Moni kokee turvallisemmaksi nostaa osakepainoa tilanteessa, missä pörssi on noussut jo hyvän aikaa ja on taas sosiaalisesti ok ostaa osakkeita.
Alkaa tuntua päinvastaiselta itellä… Noh. Paria osaketta kyllä kaipaisi salkkuun. Q2 sitten?
Q2 tuntuu saaneen monen sijoittajan päässä turhan ison huomion. Se on katastrofaalisen surkea, entä sitten? Q2-tulokset tulee heinä-elokuussa. Silloin pörssi fundeeraa asioita jo vuodelle 2021 eli todennäköisesti ajurit ovat eri siinä vaiheessa.
Yksittäisten yhtiöiden tasolla varmasti tulee yllätyksiä suuntaan ja toiseen, mutta yksi kvartaali ei kauheasti pitäisi painaa yhtiön koko elinkaaressa ellei Q2 ole niin huono että pitää tehdä osakeantia tai pahempaa…
