samaa mieltä tästä
6 tykkäystä
Toki toivottavaa olisi, että yksityinen sektori pysyisi pystyssä ilman tukea ns. normaaleina aikoina, mutta yritysten joukossa on enenevissä määrin niitä vähemmän tuottavia (ja vähemmän työllistäviä), kuten esim tässä Pelasta maailma-tekstissäni on mainittu.
Mielestäni euroalueella ei eletä MMT-maailmassa, koska jos sitä teoriaa sovellettaisiin, valtionvelka ei olisi ongelma edes teoreettisesti. Käsittelen näitä MMT-sovellutuksia juttusarjan seuraavassa osassa.
1 tykkäys
Toki valtionvelka on aina pienempi paha kuin yksityinen velka. Euroalue ei voi mennä MMT:yyn, koska sillä ei ole verotusoikeutta. MMT:ssä pitää olla valtio, jolla on uskottava verotusoikeus, keskuspankki ja viime kädessä puolustusvoimat turvaamassa uskottavuutta. Mutta mietitäänpä, että valtionvelka kasvaisi määrään, jonka kaikki tietävät mahdottomaksi maksaa edes teoriassa. Pankkisektori pelkäisi koko ajan keskuspankkinsa puolesta, jonka tase pullistelee epäkuranttia valtionvelkaa ja on siis on täysin epäkurantti. Väitän, että ei tule toimimaan. Ensin mentäisiin keisarin uudet vaatteet -hengessä, kunnes ollaan todella lähellä totuuden paljastumista. Sitä ennenkin pankit olisivat todella varuillaan. Ja lopuksi alkaisi kilpajuoksu jonkin toisen valuutan perään. Siinä on MMT:n suurin ajatusvirhe.
Ehdin vihdoin ja viimein perehtymään Vihriälän työryhmän laatimaan Talouspolitiikan strategia koronakriisissä -raporttiin. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162224/VN_2020_13.pdf?sequence=48&isAllowed=y
Raportin sivulla 72 esitettiin toteutunut Suomen bkt:n kehitys globaalin finanssikriisin jälkeen sekä työryhmän skenaario Suomen bkt:n kehityksestä koronakriisistä eteenpäin. Voi siis hyvinkin olla, että edessä on jälleen samankaltainen hukattu vuosikymmen bkt:n kehityksen suhteen.
Alla voidaan havaita OMXHPI -indeksin kehitys globaalin finanssikriisin jälkeen. Silmämääräisesti tarkasteltuna se kehittyi hyvin samanlailla bkt:n kehityksen kanssa.
Kuvion lopussa näkyy myös indeksin viime aikainen kehitys eli viime kuukausien melko agressiivinen palautuminen pohjilta. Omaan silmään pörssissä on indeksitasolla otettu nyt jo hieman liikaa etukenoa palautumisessa verrattuna hahmotelmiin bkt:n lähivuosien kehityksen suhteen.
Siksi tällä hetkellä on kovin vaikea uskoa, että OMXHPI:llä riittää puhtia vastaavanlaisen kehityksen jatkumiseen lähiaikoina. Tämän myötä laitan omat indeksisalkkuun kohdistuvat ostot toistaiseksi tauolle.
Olen jossain kuullut sanonnan, että osakepoiminnan merkitys korostuu. Täytynee lähitulevaisuudessa noudattaa enemmän tätä viisautta ja keskittyä entistä enemmän tekemään ostoksia hupisalkkuun, jolla pyritään saavuttamaan ylituottoa indeksiin nähden.
3 tykkäystä
Hyviä poimintoja Vihriälän työryhmän raportista ja kiinnostavia johtopäätöksiä. Suomen BKT ja OMXHPI eivät ole kuitenkaan ihan suoraan verrannollisia, koska indeksissä on iso joukko vientiyrityksiä.
Pörssien suuntaa yleisesti ajatellen: kun globaalisti katsoo indeksejä, niin tässä 2018-2020 on tullut kolme nopeahkosti kiinni ostettua tiputusta. Keskuspankit ovat toimillaan nostaneet indeksit joka kerta. Onko nyt syntynyt olettamus, että jatkossa tulee vain nopeita ja syviä pudotuksia, jotka keskuspankit aina korjaavat? Onko pörssi muuttunut pysyvästi vai tuleeko jossain kohtaa tilanne, jossa se pitkä kurssilasku alkaa?
Itseä hieman häiritsee keskustelun luonne siitä, että eiväthän pörssit voi/saa enää nousta, ovathan ne nousseet jo tovin. Täälläkin sitten joukolla hirvitellään sitä että kuukauden palkka tullut päivässä, pitäisiköhän myydä? Hedelmällisempää lienee keskittyä niihin syihin miksi pörssit nousevat, mitä Saari on tosin sivunnut kommentissaan. Vastaus edelliseen kysymykseen on: ei pidä myydä, jos ajurit ovat edelleen positiiviset. Ei, vaikka kurssit olisivatkin nousseet 10-20 prosenttia viimeisen 2 viikon aikana. Edelleen ollaan monissa yhtiöissä tavoitehintojen alapuolella etenkin kotipörssissä. Missä yliarvostus? Markkinat osaavat olla odotettua fiksumpia, ainakin pidemmällä aikavälillä.
9 tykkäystä
Samaa mieltä Saaren kommentista. Pitkällä aikavälillä funda ratkaisee.
1 tykkäys
Kerrotko minullekin ne “positiiviset” ajurisi? Onko tässä rahanpainamisessa mitään positiivista oikeasti? Entä onko esim. Kiinan pelkällä velalla tehty “jatkuvasti” kasvava talouskasvu posiivista? Entä onko kaikkien maiden jatkuvasti kasvava velka mielestäsi vain positiivista? Aivan käsittämätön ajatusmaailma pitää olla että kun brr-koneet tekee lisää rahaa niin se kaikki raha valuu pelkkänä plussana osakkeenomistajien tilille.
Mutta sinulle suosittelen että nyt on todella hyvä hetki laittaa kaikki rahasi likoon osakkeisiin ja toivotaan että pääset fomohuuruissasi kunnon tuottoihin kiinni…ehkä pääset tai sitten käy parin vuoden sisälle vähän heikommin.
7 tykkäystä
Minä en keksi heti räikeästi yliarvostettua fundan puolesta kotipörssistä, toki varmaan aina niitäkin on ja koronadipin jälkeen varmaan kaikki on jos foorumilaisilta kysytään 
Kaikki mainitsemasi on ollut markkinoille positiivista. Siitä voidaan väitellä onko se kestävää/eettistä/moraalista markkinataloutta, mutta se on eri keskustelu.
1 tykkäys
Tästä euroalueen rahasuihkusta alkaa tulla tarkempaa kuvaa, mihin rahaa käytetään.
Jos otetaan Saksa, näyttää mahdollisuudet Fortum/Uniperilla olevan vähintään hyvät imuroida rahaa strategisiin vihreisiin hankkeisiin mm. hiilen alasajoon tai uusiutuvien ylösajoon. Ehkä myös Wärtsilällä epäsuorasti.
Isoja rahoja pöydällä.
2 tykkäystä
Taisi olla tämä uutinen, joka sai jenkkifutuurit pomppaamaan heti yli 30 pistettä.
Taas piti palata omien “sijoituskäskyjen” pariin: “Älä taistele markkinaa vastaan”. Otin jo aamulla osan eilen keventämistäni osakkeista takaisin kun S&P kävi kaksi kertaa koputtelemassa tuota 3130 ja futuurit meni kolmannella kerralla läpi ja nyt mennään jo 3150. Katsotaan mihin pörssi avaa, mutta en näe kyllä mitään mikä lyhyellä aikavälillä pysäyttäisi menoa kun ei tuo tekninen vastustustasokaan näyttänyt mitään silmänräpäisyä kummempaa katkosta nousulle aiheuttaa.
Vähän off-topic, mutta en myöskään ymmärrä näitä “tunnontuskia” siitä, että pörssi nousee, tai onko se “oikein”, että se nousee. Minä en ainakaan voi pörssin suuntaan vaikuttaa, eikä se, että omistan osakkeita ole mikään kannanotto maailman tilanteeseen. Pelataan niillä säännöillä mitkä markkinoilla on ja niin kauan kuin nousee niin olen mukana.
9 tykkäystä
näinkö?
8 tykkäystä
Joko voi vahvistaa, että pörssin osalta kyseessä oli täydellinen V-pudotus? Parin viime viikon aikana viimeisetkin isot tippujat alkavat kömpiä isoilla päivänousuilla lähelle alkuvuoden tasoa (Nokian renkaat, Telia, Nordea, Wärtsilä jne.).
Harvinaisen mielenkiintoinen kolme kuukautta ollut!
1 tykkäys
Onko kellään muulla samanlainen tunne mitä oli helmikuussa, kun alkoi olla selvää, että virus on levinnyt joka puolelle ja kurssit vain nousevat? Silloin en osannut myydä mitään vaikka tuntui, ettei hyvin käy. Nyt on ihan samanlainen fiilis ja taas istutaan käsien päällä ja katsotaan rallatusta.
22 tykkäystä
Yritätkö kääntää veistä Teliaomistajien haavoissa? 
Pohjilta noustu 10 % ja edelleen 30 % alkuvuoden alapuolella.
Eniten näissä jenkkien työttömyysluvuissa olen hämmentynyt siitä, a) miten pieleen ammattilaiset ovat lukunsa arvioineet, ja b) miten pirun vaikeaa näitä lukuja on ymmärtää. Viime kuussakin taidettiin uutisoida, että luku oli yllättävän pieni, mutta syystä tai toisesta ei sisältänyt about 5M ihmisen työttömyyttä.
Tänään saadaan varmasti kuulla Trumpilta erikoislähetys, miten hän on luonut enemmän työpaikkoja kuin kukaan koskaan ikinä. Permabearina olen edelleen hieman epäileväinen, miltä nämä työttömyysluvut näyttävät loppuvuonna, kun tämä isoin piikki on palannut töihin, ja jäljellä ovat nämä konkurssitapaukset. Edelleen myös tuntuu varsin kovaan tahtiin tulevan mm. autoteollisuuden puolelta irtisanomisilmoituksia (miksi juuri autoteollisuus?).
Enivei, kyllä tämän ilottelun keskellä oli taas pakko hieman lisätä nannaa salkkuun. Edelleen pidän peukkuja (ja kassaa) siltä varalta, että Q2 tai syksy toisivat ostopaikkoja.
5 tykkäystä