Pörssien suunta (Osa 1)

Osakkeet
7301

Hyvää pohdintaa ja relevantteja kysymyksiä.

Tässä muutamia omia ajatuksia (niin kuin omia omia: kirjoitan täällä vapaasti omia ajatuksia, toivottavasti moni ei miellä näitä Inderesin virallisiksi näkemyksiksi, kun meillä ei ole virallista kiveen hakattua makromaailmankuvaa).

Keskuspankin jatkuvat interventiot tuntuvat “väärältä”, mutta pitää ensiksi muistuttaa itseään että ei ole olemassa mitään puhdasta markkinatalousjärjestelmää: ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaan. Kaikki talousjärjestelmät ovat enemmän tai vähemmän sekoituksia yleensä kapitalismin, markkinatalouden ja sosialismin (tai ennemmin sosiaalidemokratia länsimaissa) maalipurkeista. Joskus on enemmän interventioita, joskus vähemmän. Jos mennään enemmän “keskuspankkijohtoiseen” (tai keskuspankin takaamaan) talouteen, joutuu pitämään mielen avoimena.

Finanssikriisistä on kulunut vasta 12 vuotta. Miten niin vasta? Historiallisesti pahoista finanssikriiseistä toipuminen on kestänyt pitkään. Esimerkiksi 1928–1933 jupakasta toivuttiin globaalisti oikeasti vasta 1942–45 tienoilla (kiitos sodan tuoman superelvytyksen). Osaan systeemistä ne jättää arvet todella pitkäksi aikaa. Viimeiset 12 vuotta maailmantalous on toipunut hitaasti 2007–2008 shokista: osa toimijoista (esim. Yhdysvaltain kotitaloudet) ovat ns. “deleveroineet” eli kutistaneet velkamassaansa suhteessa BKT:hen.

Tuo kulutuksen puute on hyvä pointti. Tästä on olemassa monta leiriä, mutta mielestäni maailman asioiden tilaa on helpompi sijoittajan vinkkelistä hahmottaa kun ottaa lähtökohdaksi liian vähäisen kulutuksen: kysynnän, ei tuotannon, vähyys on ongelma. Mistä se johtuu? Onko kasvaneella eriarvoisuudella (ns. kuluttava luokka eli palkansaajat ovat saaneet alati pienemmän osan kasvaneesta kakusta) ympäri maailman tekemistä sen kanssa? Todennäköisesti. Keskuspankki voisi taistella tätä vastaan jakamalla rahaa suoraan “kansalle”, mutta tuohon ei ole menty. Korjaako nykypolitiikka tätä ongelmaa? Tuskin, se itseasiassa näyttää kärjistävän eriarvoisuutta entisestään mikä polarisoi poliittista kenttää.

Jos jo eriarvoisuus iskee kulutukseen, niin päälle tulee vanhentuvat väestöt ja isot velkamassat jotka jarruttavat talouksia mikäli velkaa ei investoida kannattavasti kuten näyttää käyneen. Jos tällainen stagnaatio vallitsee, tuntuu keskuspankkien toimet lähinnä talouden tilaa helpottavalta tai ylläpitävältä, ei liian pitkälle menevältä elvytykseltä tai ylilyönniltä.

Vuoden 2008 kriisin hoitoon keskuspankit lähtivät voimakkaasti asenteella, että 30-luvun laman virheitä ei toisteta (kriisit yhdistyivät mielikuvissa nopeasti toisiinsa). Moraalisen kuristusasenteen sijaan on siis tehty kaikki päinvastoin, kuin silloin ja tällä tiellä ollaan edelleen.

Mutta keskuspankkienkin takit kääntyy välillä. 30-luvun alun asenteet muuttui nopeasti ja 40-luvulta alkaen Fed oli kiltisti Treasuryn talutusnuorassa. Tuo talutusnuora taisi mennä poikki kunnolla vasta Volckerin myötä, joka nitisti inflaation korkeilla koroilla maksoi mitä maksoi. Koska meillä tulee uusi Volcker? Mitä jos isoja määriä konkursseja ja “adjustoimista” aletaan taas sallia? Näitä tuulia pitäisi haistella.

Lisäys: samaa mieltä myös siitä, että pakittaminen tilanteesta näyttää yhä vaikeammalta ja sen hinta (niin taloudellinen kuin inhimillinen) nousee koko ajan.

23 tykkäystä
7302

Nyt kun “pelätyn” Q2:n viimeiset viikot alkaa olla menossa, jäin pohtimaan sitä kuinka sumussa osakkeet oikeastaan hinnoitellaan yritysten reaalitoimintaan nähden. Iso osa yhtiöistä veti pois Q1-tulosjulkistusten yhteydessä Q2:n ja usein myös koko 2020 liittyvän tulosohjeistuksen. Tarkoittaako tämä sitä, että niiden ei myöskään tarvitse antaa tulosvaroituksia Q2:n suhteen, koska mitään “baseline” tulosohjeistusta ei ole olemassa?

5 tykkäystä
7303

Periaatteessa ei kait, mutta yhtiöt saattavat varoittaa, jos ne kokevat että markkinan odotukset ovat liian kaukana heidän odotuksista. Tässä tilanteessa en ole varma, kuinka hanakasti niin tehdään koska todnäk. konsensusennusteet ovat aivan levällään.

2 tykkäystä
7304

Kiinan pääkaupunki hälytystilassa, ja paikalliset viranomaisetkin kuvaa tilaa hälyttäväksi. Samaan aikaan pörssi rallattelee huikeassa nousussa, FED:n eilisen päätöksen perusteella.
Saattaa olla että myyn tänään kaiken ja jään katsomoon.
Tilanne tuntuu liian savijaloilla seisomiselta just nyt

6 tykkäystä
7305

Muutenkin tuolla suunnilla ilmapiiri hieman kireä.

7306

Kiinan sisäinen tilanne ei markkinoita kiinnosta. Sehän nähtiin jo alkuvuodesta. Vasta jos virus kunnolla rantautuisi uudestaan Eurooppaan, niin paniikki voisi alkaa.

Itse peesaan Fediä, en näe mitään järkeä lähteä myymään oikein mitään, niin kauan kun Fed pitää markkinat ylhäällä ja se kestää kauan. Eikä kurssit ole muutenkaan karanneet reaalimaailmasta Suomessa.

18 tykkäystä
7307

Kiina kiinnostaa markkinoita jos näyttää siltä että tapahtumat isosti heilauttaisivat toimitusketjuja. Vielä ei sellaista ole näköpiirissä.

5 tykkäystä
7308

Olen nähnyt aiemmin tilastoja, että hedge fundit olisi suht neutraaleja mutta tämän mukaan nyt on lähetty resiinalla perään Robinhood-ralliin:

kuva
kuva1183×685 73.4 KB

Mielenkiintoisesti ammattilaiset suhtautuvat markkinan arvostukseen kuin 1998:

kuva
kuva1174×681 71.7 KB

Hyvä jälleen muistaa, että osakemarkkina ei ole homogeeninen vaan siellä on superkalliita kasvuosakkeita ja superhalpoja mörnijöitä roppakaupalla mutta aggregaattilukuina koko markkina näyttää kalliilta.

10 tykkäystä
7309

Joo tähän tuli hienoja näkökantoja jo historioisijalta. Itse kuuntelin Ray Daliota kesän aikana ja sitä kautta asenteeni koko asiaan muuttunut. Nousu on vihattu, mutta miksi? Itse olen sitä mieltä, että suurin syy on siinä, että ihmiset on harmissaan, että ovat liian pienellä painolla kurssinousussa. Toiseksi siihen voi olla ajattelu, että rahan printtaminen ei pääty hyvin.

Asiaa pitäisi lähestyä toisesta suunnasta. Mikä on Fedin tehtävä? Fedin yksi tehtävä on vakauden pitäminen rahamerkkinoilla. Nyt markkinat on pelokkaat, sanoittepa mitä sanotte. Ihmiset hyljeksivät velkaa. He eivät sitä halua ottaa eikä omistaa. Tämä on tyypillistä Kondratievin keväälle. Pelkäämme uutta finanssi kriisiä, vaikka ne oikeasti on harvinaisia. Verneri voi kertoa varmasti historiaa tarkemmin. Mutta omasta mielestäni FED hoitaa tehtäväänsä. Ihmiset eivät investoi velkakirjoihin vaan pitävät rahaa pankkitilillä. Tässäkin on pelko takana, varaudutaan pahan päivän varalle. 30-luvulla tilanne johti hankalaan lopputulemaan. Dalio selittää tämän saman hyvin velkasyklillään. Systeemissä tietty määrä ja sitten on velkaa. Kun velka vähenee niin syseemistä katoaa rahaa kierrosta. Jos otat autolainan maksat siitä kauppilaalle, joka edelleen maksaa siitä palkan työn tekijälle, autotehdas saa omansa samoin omistaja. Nämä ostaa nillä jotakinen jne. Jos maksat rahalla velan poissa niin velka on poissa kierrosta. Suuret ongelmat syntyvät, kun velkaa poistuu paljon kierrosta kerrallaan. Tätä vastaan FED taistelee, se hoitaa mielestäni tehtäväänsä. Omasta mielestäni EU:n solidaarisuus toiminta ettei mikään pankki maksa osinkoja on vahingollisempaa. Osinkorahat on poissa kierrosta ja yritysten tileillä. Raha ei pääse kiertoon. Minusta Verneri oli tuossa asian ytimessä, että ei kuluteta. Oikeammin mielestäni ongelma on siinä, että raha ei kierrä. Mielestäni siinä kaksi perustavaa laatua olevaa ongelmaa. Katteet on liian suuret ja verotus liian kova. Kun ostamme/kulutamme jotain vain mikro-osuus summasta jää sille, joka sitä tarvitsi kulutukseen ja massalle, joka laittaa rahan liikkellee. Suomessa esimerkkinä 20-30% lähtee suoraan veroon, sitten palkkaan, josta menee yli 30% veroa. Ollaan heti tilanteessa, että alle 50% hyödykkeen hinnasta voi lähteä kiertoon. Laitetaan katteet niin aletaan hyvin mahdollisesti olla 75% menee muualle kuin kiertoon eli osakkeen omistajille, jotka säilövät rahaa eivät sitä kuluta. Tuotteessa on merkkiä ja sertifikaattia, jotka ei käytännössä tehdä juuri työtä, mutta niiden käytöstä otetaan lihava kate. Samoin kauppapaikan vuokrat/hinnat kohtuullisen korkeat, rahat menee sijoittajille ei suoraan kiertoon.

Minusta mörnijä kommentissa oltiin samoin linjoilla. Tietyt osat on päässeet ketjussa liian suuriksi. Ne ei tuota lisäarvoa ja tehosta toimintaa vaan loisivat ketjussa. Ne ovat TINA. Esimerkkinä öljy. Kuljetus on noussut merkittväksi ja kalliiksi. Suomessa polttoaineesta 75% on veroa. Se menee isolta osin velkojen maksuun ja poissa kierrosta. Valtio itse ei halua investoida, kirstu on tiukoilla oikeasti työllistäviin toimiin, kuten vaikka infra tai terveyspalvelut.

Lopuksi osakkeista ja arvostuksesta. Buffett puhui, että osakkeen arvostusta mitatetssa sitä pitää verrata parhaaseen riskittömään sijoitukseen, joka valtion 10 vuoden velkakirja. Hän on sitä mieltä, että nykyisellä korkotasolla ne eivät millään voi pärjätä osakeille. Hän aina puhuu siitä, että osakkeet parantavat menoaan pitkässä juoksussa. Firma voi tehdä uuden tuotteen, mutta 10 vuoden koron kuponki on sama 10 vuoden kuluttua. Osakkeelle voi diskontata tuottoja miten pitkälle vain. Me voi jatkaa osingon maksua, vaikka maksaneet koko sijoitetun summan.

Laskenta on aina haastavaa. Kasvussa tulee aina seinä jossain vastaan, mutta sen seinän yli voidaan jonkun ajan päästä mennä. Joku resurssi rajoittaa, kunnes tehostetaan. Nyt sitten mietitään mikä se rajoittaa FAANG kasvua lopulta. Hankala sanoa. Nyt ollaan sitten yhteysöllisesti sitä mieltä, että velkaa on liikaa. Paljonko sitä sitten lopulta löytyy. Henkilökohtaisesti minua kiinnostaisi suunnattomasti tietää Harry Holderin näkemys, mitä tapahtuu, kun FED ostaa velkakirjoja markkinoilta. Miksi se, että Fed ostaa velkakirjan markkinoilta pahempi kuin se, että joku sijoittaja sen tekee? Ja miksi?Katoaako velka kierrosta? Minusta Fedin pitää ostaa velkakirja, jotta raha pysyy kierrossa ja ihmiset uskovat tulevaisuuteen ottavat lainaa ja saaddaan positiivinen kierre. Ihmiset eivät halua ottaa riskiaä velkairjasta, joten FED ottaa. Kauppias maksaa velkansa, jos asikkaat käyvät normaalisti jne. Ne käy, jos ne saavat potkut.

Dollari on kasvanut aikojen saatossa suureksi. Sillä käydään USA:n kaupan lisäksi kauppaa mm. öljyllä, kulta ja muuta pörssihyödykettä. Joku laittakoon Kiinan väkiluvun, mutta dollari Kiinassa tärkeämpi valuutta kuin Reminbi(ajtkossa rämpylä). Sillä siellä parempi ostaa, koska saa kamaa länsimaista. Miten sitä saadaan ziljonan Kiinalaisen käyttöön? Olisiko vastaus Brrrrr. Samaan aikaan rämpylöitä voi polttaa roviossa. Niillä vaikea operoida Amazonissa. Miettikääpä omalla kohdalla millä valuutalla ostatte verkosta, vaikkapa sijoituskirjan?

Mikä nyt on se huoli oikeasti? Velkaa liikaa? Milloin velkaa liikaa? Yli 100% BKT:stä? Kertokaapa mikä on USA:n BKT 10 vuoden kuluttua. Olen puhunut rahan kietonopeudesta. Jos rahan kiertonopeus kasvaa vaikkapa 1,5 kertaiseksi nykyisestä USA:ssa niin mitä se vaikuttaa BKT:hen? Voiko niin tapahtua? Olenko ihan pihalla, jos sanon, että BKT nousee 50%, jos rahan kiertonopeus nousee 1,5 kertaisesksi. Minusta tuo vallan mahdollista BRRR… politiikalla. Samalla USA ei yhtääkkiöä olekkaan niin velkaantunut. Olen sitä mieltä, että se aiheuttaa inflaatiota, mutta vaikea sanoa minne. Se inflatio ei välttämättä ole USA:ssa. Pidän sitä todennäköisempänä jossain banaanivaltiossa. Voi olla, että ettei €:lla saa samanlalla tavaraa kuin ennen. Itseasiassa se on jo tapahtunut. Katsokaapa valuutta suhteita. Voiko olla, että BRR pitää tasapainoa yllä?

16 tykkäystä
7310

Avaatko vähän tätä over-valuation composite indicatoria? Ei ole itselleni tuttu eikä tuosta kuvaajasta ainakaan välittömästi minulle aukene, mitä pystyakseli mittaa.

2 tykkäystä
7311

Vähän lääkehypeä… eiköhän syksyä kohden tällaiset uutiset lisäänny…?

4 tykkäystä
7312

Kohta seuraa teollisuuden lukemat perässä. Laukka voi olla melkoista tänään USAssa.

Vähän jäi jälkeen odotetusta.

7 tykkäystä
7313

Tosta vielä yks twiittipoiminta tälle illalle

14 tykkäystä
7314

Haastan tätä näkemystä vähäisiltä osin. Rahan kiertonopeuden hidastuminen on kyllä ongelma, ja vaikka muuten olen kanssasi samoilla linjoilla, verotus ei ole pääsyyllinen tähän asiantilaan.

Valtion verottama raha ei jää mihinkään makaamaan. Valtiot lähinnä kuluttavat, eivät kerrytä varallisuutta. Euroopassa ainakaan veroraha ei myöskään tuhoudu velanmaksuun, sillä kasvavasta BKT:sta huolimatta velka suhteessa BKT:hen on kasvanut viime vuosikymmenellä huomattavasti. Euroopassa oli vuonna 2017 muutamia ylijäämäbudjetilla pyöriviä valtioita, mutta Suomi ei siihen joukkoon pääse. Voit nukkua näiltä osin rauhassa, sillä polttoaineveroeurosi pääsevät kulutukseen ja talouden kiertoon.

Korkea verotus pitää kiertonopeutta hitaampana ja kulutusta vähäisempänä, se on totta.
Verotusta ei kuitenkaan laskea, ennen kuin kumuloituminen loppuu. Raha kiertäisi hetken aikaa nopeammin, ja joka kierroksella omaisuutta kumuloituisi hieman omistavalle luokalle. Verotuksen lasku kierron nopeuttamiseksi toisi hetken helpotuksen, mutta ei poistaisi ongelmaa. Tilanne vertautuu käärmeenpuremaan: verenkiertoa ei kannata nopeuttaa, jos suonissa on myrkkyä.

Oikein kohdistettu verotus päin vastoin ehkäisee omaisuuden kumuloitumista ja siten nähdäkseni lisää rahan kiertonopeutta. (Tämä ei ole kannanotto minkään yksittäisen veron puolesta tai vastaan tai väite, että nykyinen verotus olisi optimaalista.) Ongelmaksi muodostuu mm., että varakkaimmat ovat liian usein liian vaikutusvaltaisia ja että tarpeeksi suuri omaisuus on perinteisesti voinut paeta verotusta. Olen varovaisen optimistinen tämän jäljemmän muuttumisen suhteen.

11 tykkäystä
7315

Tämänkaltainen peräkkäisten kuukausien vertailu on mielestäni harhaanjohtavaa. Monissa tilastoissa on paljon kausiluonteista vaihtelua, joten ilman corona-kriisiäkin voi olla isoja kasvuja/supistumista kuluttajatilastoissa jos verrataan vaikkapa joulukuuta-tammikuuhun. Kuukauden vertailu edellisen vuoden vastaavaan olisi paljon hyödyllisempää.

Tämä oli siis kritiikkiä tilastojen kerääjille, ei siis viestinviejälle :slight_smile:

1 tykkäys
7316

Tämäkö sai markkinat nyt hermoilemaan? Itselle ei ole tullut muuta vastaan.

image
image

7317

Ja kaikki positiiviset uutiset pyyhkii pois Powell ja hänen lausuntonsa :smiley: Ei tainnut tulla sellaista laukkaa sittenkään miltä aluksi näytti.

tämä siis sai hermoilemaan markkinat.

7318

Eiköhän siellä vain hermoheikoimmat jotka olivat vähän shokissa parin edellisen päivän kurmotuksen jälkeen… ja nyt kun oli taas positiot plussalla niin pistivät lappua laitaan pienemmästäkin syystä… Volatiliteettia jne.

6 tykkäystä
7319

Juu olet varmasti tuossa oikeassa, että valtio laittaa rahan kiertoon, mutta se tapahtuu kohtuullisen hitaasti, kuten vaikkapa veroilmoituksista näemme. Rahoja lisäksi varataan erilaisiin tarkoituksiin ja odottelevat tilillä. Aika merkittävä osa rahoista ohjataan eläkkeisiin useissa kehittyneissä maissa. Eläkevarat eivät kierrä kovin vauhdikkaaseen. Dalion kuvaamalla tavalla raha voi jopa samana päivänä siirtyä useaan taskuun, valtiolla todennäköisesti ei tapahdu näin vaan käyttö aina hyväksytetään jollakin.

Mutta en osaa oikein kuvailla ajatustani paremmin, mutta esimerkin tasolla olen sitä mieltä, että jos uusien sähköautojen verotus olisi esimerkkinä nolla niin meillä olsi hyvin nopeasti paljon sähköautoja, kulkemisen kustannukset tippuisi ja talous piristyisi. Raha menee tavallaan liian nopeasti valtion kassaan. Sama koskee kaikkea teollisuutta. Uusinnat eivät ole niin kannattavia kuin olisivat alhaisemmalla veroasteella. Jos esimerkkinä SSAB saisi siihen päästötömään “sieni” masuuniin tehdä kaikki tarvikkeet veotrttomana samoin tehtyä työtä ei verotettaisi niin Suomen hiilidioksidipäästöt olisi äkkiä alennettu.

2 tykkäystä
7320

Olen @Helel 'in linjoilla. Suuri julkinen sektori käyttää varoja kulutukseen siinä missä yksityinenkin, ja jopa paljon nopeammin kuin keskiluokka ja rikkaat, joilla rahaa jää säästöön. Valtion kirstuissa rahaa ei juuri makuutella, vaan ovi käy koko ajan molempiin suuntiin. Valtion kuten yrityksenkin kassanhallinta on optimoitua. Yrityksetkin joutuvat varaamaan rahaa esim. osingonmaksuun (on muuten hölmöä maksaa osingot kerran vuodessa kun siihen varattavat rahat ovat miinuskorolla pankkitilillä).

edit: offtopic poistettu

2 tykkäystä