Itse veikkaan Euroopan osalta jopa EU:n hajoamista, jos siitä on tulossa rahanjakounioni köyhiltä rikkaille, kuten nyt on suuntauksena. Ei varmaan moni maa ala tuollaista tulonjakoa hyväksymään ja jos mahdolliset ristiriidat, etukysymykset yms. alkavat tulemaan EU:n arkipäiväiseksi rasitteeksi.
Tuosta syystä katson, että riskin minimoimiseksi onkin järkevämpää sijoittaa muihin kuin Eur-pohjaisiin instrumentteihin.
Paitsi ne nuoret ja kokemattomat firmat, jotka ovat eläneen vain tässä olemattoman inflaation markkinassa ja sopivat pitkiä kiinteitä myyntihintoja 
Tosin näitäkin inflaatio nopeasti opettaa.
[quote=“Sijoittaja4, post:8020, topic:117”]
voitto on 10%
[/quote] , ja silloinkin veroa maksetaan nimellisestä tuloksesta, ei reaalisesta. Ihan sama mitä voittoprosenttia haluaa käyttää.
Kiitoksia, ja ei tarvi pahoitella, olivat oikein hyviä vastauksia. Oma ulosanti hieman sekavaa. Inflaatioon liittyen 2018 Usassahan nostettiin korkoja, koska talous alkoi ylikuumenemaan ja inflaatiokin ilmeisesti alkoi kiihtymään, mutta sehän loppui nopeasti kuten nyt tiedämme. Investopediassa on hauska maininta:
After a long period of low interest rates, the Federal Reserve raised interest rates four times in 2018, according to CNBC , to combat a strong economy and inflation.
Itse asiassa päivänsisäinen ATH on 3393,52. Tänään käytiin kutittelemassa hieman closing ATH -lukemaa, joka on toistaiseksi 3386,15.
Molemmat samalta päivältä, 19.2.2020. Sellainen 0,5% nousupäivä huomiselle ja meillä on uusi ATH.
Riippuu hinnoitteluvoimasta. Jotkut voivat nostaa hintoja inflaation mukana helposti (brändiyhtiöt, monopolistiset firmat), toiset kelluvat kuin lastulaineilla (bulkkituottajat, heikot brändit jne.).
Ja kuten @MoneyWalker totesikin, pitkät myyntihinnat tai lukitut hinnat ottaisi nopeasti osumaa.
Eihän kukaan oikeasti varmaksi tiedä, nouseeko se inflaatio tuolta kukkulan takaa vai ei, mutta tahtotilaa tuntuu poliitikoilta & keskuspankeilta siihen löytyvän.
Kait tätä mahdollisuutta kannattaa ainakin miettiä sujauttaessaan osakkeita salkkuun. Itse mietin kyllä hinnoitteluvoimaa aina, on siitä etua kaikenlaisina aikoina. 
Big tech nyt >30 % USA-markkinoiden markkina-arvosta.
Onhan ne hyviä firmoja mutta… Ruuhkaista on sektorilla.
Olisikohan ATH closen päivä SP500:ssa tämän siivittämänä. Työttömyysluvut paranevat.
Jäi sekä intraday että close kauemmaksi kuin eilen.
Tässä on suht helmi muotoilu:
”TOKYO/BOSTON (Reuters) - Asian shares fell on Friday after lacklustre Chinese economic data and worries about a delay in U.S. fiscal stimulus discouraged some investors from taking on risk.”
Kiinan vähittäismyynnin odotettiin kasvavan mutta se surkastui edelleen heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna.
Kiinalaiskuluttaja näyttää olevan edelleen varovaisella tuulella, mikä on myyntilukujen lisäksi näkyvissä kuluttajakyselyissä.
Tämä se vasta huvittavaa on, vahvistaa ajatusta että sijoittaminen on tällä hetkellä enemmistölle uhkapeliä eikä hyvien yritysten omistamista.
Muutama graafi aamun videolta.
SP500 käytännössä ATH:ssa, yes!
McKinseyltä mielenkiintoinen rappari, joka vahvistaa jo kaikkien silmillä olevaa: jako voittajien ja häviäjien välillä on vain voimistunut koronakriisin myötä. Kokonaisuutena maailman 2500 isoimman yhtiön tulospotentiaalia on viilattu, mutta voittajien ja häviäjien kehitys on kuin peilikuva toisistaan.
Blumman pikamittareiden mukaan talous on elpynyt hyvin, mutta jäähtyy:
Sijoittajasentimentti AAII Investor Sentiment Survey | AAII on edelleen karhumainen, vaikka S&P 500 on lähes ATH-lukemassa. Nähdäkseni tästä voi seurata kiihtyvä nousu, jos vanha ATH murretaan.
Hyvä nosto! Sama tilannehan on myös meillä kotipörssissä.
Mikä tässä enää menisi pieleen.
Historiallisesti noususta on seurannut nousua…
Vaikka kurssilasku on härkämarkkinan aikana kaukainen ajatus, niin millainen vaikutus piensijoittajilla ja treidaajilla on laskumarkkinan luonteeseen?
Jos olen ymmärtänyt oikein, yhä useampi piensijoittaja ja treidaaja käyttää leverointia pääomansa pönkittämiseen. (Hiukset nousivat pystyyn, kun joku aloitteleva treidaaja kyselee Quorassa miten saisi työttömyyskorvauksen moninkertaistumaan, jottei talo lähtisi alta.)
Leverointi yhdistettynä kaupankäynnin nopeutumiseen (mobiililaitteet appseineen) tarjoaa potentiaalisesti mahdollisuuden nopeaan laskumarkkinaan, kun limitit paukkuvat (niin osakesalkun kuin kotitalouden velkojen osalta) ja siirtyy laajemmin taloutta horjuttavaksi tekijäksi. Niin, ellei keskuspankki todella tarjoa loputonta “minä suojelen sinua kaikelta”-trampoliinia ja vahvista osakemarkkinan TBTF-statusta, jota Verneri sivusi eräässä aamarissa.
Korrrostan, etten olen karhu vaan perusbullero. Jostain nuoruudesta muistan tarinat superhiivasta ja erinäisistä kiljupöntöistä, joita teininä viriteltiin aloittelijan innolla. Haisevaa lopputuotosta kaavittiin joskus seiniltä, kun paine astiassa ylitti rajat. Toivon, ettei osakemarkkina leviäisi talouden seinille samalla tavalla.
Ei tuo toki mikään bull-signali ole, mutta pitäisikö tässä huomioida vallitseva korkotaso? Hyväksyttävä tuottovaatimus oli tuskin sama esim 2001?
Tämä jaksaa edelleen hämmästyttää itseäni. Pörssi juhlii odotuksia parempia työttömyysraportteja, vaikka isossa kuvassa tilanne on edelleen äärimmäisen heikko, ja kuten Marianne katsauksessaan totesi, vaikein taival on vielä edessä ja Federal Reserven johto syystäkin kriisimoodissa.
Omaan silmään Mariannen katsauksessaan esittämät kuvaajat näyttävät pirun kuumottavilta. Vaikka uusia työttömyyshakemuksia olisikin enää “vain vajaa miljoona”, voinee kuvaajista hieman ekstrapoloida paluun normaaliin olevan järkyttävän pitkä ja kivinen. Myös artikkelissa esitetyt pitkäaikaistyöttömyys- ja työhalukkuuskuvaajat muistuttavat kummasti finanssikriisin vastaavia.
https://www.inderes.fi/sites/default/files/tyotkorv_6.jpg
Toinen aalto, konkurssit, digitalisoitumiset ja syksyllä potentiaalisesti jatkuvat isojen konglomeraattien yt:t tuskin hirveästi helpottavat tilannetta. Esimerkiksi Independent totesi juuri, että
One in three companies expect to make redundancies by the end of September in a blow to Britain’s hopes of economic recovery, a new survey has found.
Mielenkiintoisesti jopa IT-alaan odotetaan valtavaa osumaa (mitä on vaikea ymmärtää Suomessa, jossa IT-konsulttitalot, Remedyt ja Efectet paukuttelevat huipputuloksia):
Workers in manufacturing, construction and IT will be hardest hit by the next wave of cutbacks
ComputerWorld on samoilla linjoilla:
Janco now estimates that just 25,000 new IT jobs will be created in 2020; there are now more than 163,000 fewer tech jobs than a year ago. In July alone, another 10,900 IT positions disappeared, the company said.
BusinessInsider seuraa yt-meininkejä jenkeissä. Nyt heinä-elokuussa listalle on tullut etenkin viihdealan, ilmailun ja teollisuuden kavereita, kuten WarnerMedia (600), NBCUniversal (<3,5k), United (30 %) ja Spirit (20-30 %), Victoria’s secretin L Brands (15 %), ja Daimler (potentiaalisesti kolmannes). Mielenkiintoisesti myös LinkedIn potkii 960 mäkeen.
Tämähän ei ole sikäli yllättävä trendi, sillä yrityksethän ilmoittivat jo keväällä, että yt:itä jatkettaneen syksyllä - etenkin jollei isoja tukiaisia/helpotuksia ole tarjolla.
Myöskään koronan puolella tilanne ei näytä hirveästi maaliskuuta valoisemmalta:
Näissä olosuhteissa sitten Vernerin kuvan mukaisesti P/E:t hakkaa ATH:ta. Mietin, että jos ja kun joka toinen TikTok-teinikin harrastelee sijoittamista tällä hetkellä (itsekin huomannut, että lähipiirissä täysin odottamattomat henkilöt ovat ottaneet törmätessä sijoittamiset puheeksi), niin liekö tässä riskinä, että jossain vaiheessa, jos otetaan näkyvämpi korjaus alaspäin (vaikkapa äkäiset 10 %), isokin joukko sijoittajia säikähtäisi maaliskuun tavoin, ja lähtisi kotiuttamaan kuplahinnoissa olevia Tesla-voittojaan, aiheuttaen isompaakin paniikkia ja heiluntaa?
Inderesin tavoitehintojen puolestahan Harviat ja Kamuxit näyttävät edelleen houkuttelevilta, mutta pisti itseäni mietityttämään, miten nopeasti näitä tavoitehintoja leikataan kevään tavoin kymmenillä prosenteilla alaspäin, jos pörssi säikähtäisi esimerkiksi Faucin tai Trumpin lausuntoja, tai jos koronatilanne ei olekaan vuodenvaihteessa ohi ja yritykset päätyvät raportoimaan hieman sumuisia ja epävakaita näkymiä vuodelle 2021.
Epäilen, että tuolla tarkoitetaan in house IT-osaajia ja tukirooleja, jotka lähinnä asentavat tietokoneita, servereitä, vetävät kaapeleita yms. Tuskin koodaajia tässä tilanteessa lähdetään veivaamaan ulos. Toisaalta, moni firma saa tuloksensa mainoksista, joita ei tällä hetkellä tuoteta - jopa Google otti hittiä mainosten puutteesta: https://www.forbes.com/sites/greatspeculations/2020/05/18/10-billion-googles-lost-advertising-revenues-due-to-the-covid-19-outbreak/
