Inflaatio myös nostaa veroja, koska tuloja synnyttävät investoinnit tehdään ennen niitä tuloja. Usein kauankin ennen. Karrikoitu esimerkki: firma ostaa tavaraa varastoon ja myy ne vuoden päästä 10% voitolla. Samaan aikaan inflaatio on 5%. Veroa maksetaan 10%:n voitosta vaikka reaalisesti voittoa on vain 5%.
8 tykkäystä
Hyvä lisähuomio! 
Inflaatiosta vielä vähän. Törmäsin tällaiseen haastikseen missä haastateltava argumentoi reippaan inflaation puolesta.
Hänen mukaansa poliitikot voivat painostaa pankkeja lainaamaan ja siten kiertämään keskuspankkien valtaa. Hän ei kyllä mainitse, että keskuspankki voi määrätä pankkien reservivaatimuksista ja sitä kautta vaikuttaa niiden rahan luontiin…
Yhtä kaikki, mielenkiintoisia näkökulmia kannattaa lukea.
3 tykkäystä
Kaveri povaa 4-8 % inflaatiota lähivuosille
1 tykkäys
Miten nämä inflaation mittarit nykypäivänä toimivat, voiko esim. 70-luvun inflaatioita verrata nykyhetkeen? Pitäisi varmaan kertailla aihetta, omista taloustaidon kursseista on aikaa 
4 tykkäystä
Tilastokeskus selittää asian kansantajuisesti, oletan että muissa maissa ostoskoria päivitetään myös:
" Tietyn kuukauden inflaatio ilmaistaan yleisimmin vuosimuutoksena eli hintojen muutoksena edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Käytetyin inflaatiomittari on kuluttajahintaindeksi. Se kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintojen kehitystä.
Kuluttajahintaindeksissä eri tavararyhmien ja palveluiden hinnat saavat kulutusosuuksiensa mukaisen painotuksen. Kulutusosuus kertoo kuinka suuri osa kotitalouksien kulutusmenoista kohdistuu tiettyyn hyödykeryhmään. Menot on selvitetty erillisen kulutustutkimuksen avulla. Tietoja kerätään asumisen kustannuksista, liikennemenoista, elintarvikkeiden, vaatteiden hinnoista, kodinhoitomenoista, virkistysmenoista sekä hotelli- ja ravintolamenoista sekä muiden tavaroiden ja palveluiden hinnoista.
Indeksissä ei seurata kaikkien edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien tuotteiden ja palvelujen hintoja, vaan on valittu eräänlainen ostoskori, johon kuuluvien hyödykkeiden hintoja seurataan. Tavoitteena on mahdollisimman edustava joukko hyödykkeitä, joita on yhtäläisesti saatavilla koko maassa.
Kaikissa hyödykeryhmissä määritellään vielä tarkasti tosiasialliset tuotteet, joista hinnat kerätään. Kustakin tuotteesta kerätään useita hintoja eri puolelta maata. Kuukausittaisia hintahavaintoja on yli 50 000.
Myös indeksikorin ajantasaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota: indeksiuudistuksissa otetaan mukaan uusia hyödykkeitä, vanhoja poistetaan ja laatumääritelmiä tarkistetaan.
Kuluttajahintaindeksin hintatietoja kerätään suoraan noin 2 700 liikkeestä. Lisäksi osa hinnoista kerätään muista lähteistä. Tietojen keruu tapahtuu kaupoissa, jotka edustavat mahdollisimman hyvin vähittäiskaupan rakennetta. Huomion otetaan eri keskusliikkeet, kaupan tyyppi ja kaupan koko. Myös alueittaiset erot pyritään ottamaan huomioon.
Kunkin tuotteen hinnan muutos lasketaan ja edelleen tuotehinnoista kootaan tavara- tai palveluryhmän keskimääräinen hintamuutos. Ryhmittäiset muutokset lasketaan yhteen kulutusosuuksilla painottaen ja tulokseksi saadaan keskimääräinen hinnanmuutos eli inflaatioprosentti."
9 tykkäystä
Olikohan tämä linkattu jo tänne?
LEVERAGE TRAP ! Vanhaa tuttua huolta, mutta koronaelvytyksen myötä velka-ansan vaara on hypännyt seuraavaan kokoluokkaan.
Mitä enemmän keskuspankit yrittää saada firmat ottamaan lainaa selvitäkseen koronasta, sitä isommaksi jo aiempi ongelma liikavelkaisuudesta pahenee ja sitä vaikeampi taas keskuspankkien on “normalisoida” tilannetta.
7 tykkäystä
Joo, yritin ehkä miettiä noita inflaation syitä ja siihen johtavia tekijoitä. 70-luvulla taisi olla öljyn hinta korkealla. Nyt taas musta kulta on laskusuunnassa hiipuvasta kysynnästä johtuen? Myös tullit taisivat olla siihen aikaa muodissa, nyt taas ehkä tulossa takaisin protektionismin myötä, mutta globalismi on laskenut tuontitavaroiden ja elintarvikkeiden hintoja Suomessakin. Pelikenttä muuttuu koko ajan, rahan printtaus, tulevat verojen korotukset jne 
2 tykkäystä
Tämä kaveri on siis skotti (britti 
)
UK on siinä mielessä vähän kelvottomassa asemassa, että Brexitin jälkeen vientituotteet todennäköisesti kallistuvat ihan itsestään. Kelvotonta tämä on erityisesti siksi, ettei UK tuota itse juurikaan elämälle välttämättömiä hyödykkeitä, kuten ruokaa. Kyllä rahan kierrossa olevan volyymin kasvattaminen myös lisää inflaatiota, mutta UK:hon sitä voi odottaa ihan muutenkin. Pankeilla toki on systemaattisesti suuremmat puskurit nykyään kuin 10 vuotta sitten, eli periaatteessa ne voisivat lainailla pääomarakenteen vaarantumatta. Keskuspankit ovat myös kiristäneet sääntelyä.
Ilmiönä näyttää kuitenkin olevan, että on pakko olla joko suuri hyppy tai ei mitään. Ei voi olla vain vähäistä inflaation kasvua esim.
Eurooppaan (euroalueelle) en ennustaisi inflaatiota lyhyellä välillä ollenkaan, koska meidän elvytys ei näyttäisi juuri lisäävän kiertävän rahan volyymiä (enkä vielä ole nähnyt vakuuttavia fiskaalielvytyksiä valtioilta, puhetta ei lasketa). Pikemminkin talouden suppeneminen ja lisääntynyt työttömyys ovat omiaan aiheuttamaan deflaatiota, ja itse asiassa ruokasotaahan Lidl ja S-ryhmä haastavat.
USA:ssa FEDin uholla on luullakseni enemmän katetta, koska setelirahoitus suoraan kansalaisille lisää kierrossa olevaa volyymia varmasti.
5 tykkäystä
Leverointiansoja on main streetin lisäksi myös wall streetin puolella: esim. Sijoitusyhtiö joka on 30% leveroitu, omistaa sijoitussalkun, jonka sijoituskohteet on keskimäärin 40% leveroitu (ai niin, suomeksi vivutettu). Näin ollen kokonaisvivuksi tulee 1-0.7x0.6 =62%. Toinen esimerkki: kiinteistörahasto, jonka vipu on 30%, sijoittaa kiinteistöihin, joissa on yhtiölainaa 15%. Loppusijoittaja käyttää 50% pankin ja 50% omaa rahaa. Ei mitenkään kaukaa haettua? Yhteisvipu 1-0.7x0.85x0.5 eli 70% (toisin sanoen velkaa on tässä kuviossa 2.4-kertaisesti oman pääoman verran)!
10 tykkäystä
Pahoittelut ymmärsin väärin kysymyksen.
70-luvun inflaation syistä riidellään käsittääkseni edelleen, riippuen siitä sovittaako päälleen keynesiläisyyden, itävaltalaisten, monetaristien ja ties keiden paitoja.
Yhtä mieltä voinee olla siitä, että se oli sekoitus paisuneita julkisia menoja, kasvavaa rahamäärää (esim. Fed oli varsin myöteliäs paisuvien liittovaltion kulujen edessä) sekä kasvaneita polttoaineen ja raaka-aineiden hintoja. Sitten on vielä psykologinen selitys ja odotukset inflaatiosta jne.*
70-luvun inflaatio sitten taittui Volckerin kireään korkohihnaan ja politiikassa tuulet vaihtuivat laihempaan julkiseen sektoriin (Reagan, Thatcher).
Nythän tilanne on siinä mielessä eri, että raaka-aineissa hintapaine on toiseen suuntaan. Toisaalta yksi deflatorinen tekijä, Kiina halpatyövoimansa kanssa, kallistuu koko ajan ja siinä mielessä yksi alhaisen inflaation peruspilareita happanee.
*Stagflaationhan piti olla mahdottomuus ja aikalaiset eivät aluksi käsittäneet, mistä oli edes kyse. Hieman sama kuin nollakorot piti olla mahdottomuus ja Camuslaista absurdia, mutta kymmenen vuoden aikana niistä on tullut osa normaalia arkea. Se, että mahdoton muuttuu mahdolliseksi kertoo toisaalta muuttuvasta taloudesta, toisaalta siitä kuinka rajallinen meidän käsitys taloudesta on ja monet tämän päivän “faktat” saattavat olla kestämättömiä tulevaisuuden uuden aineiston valossa.
Lisäys aiheen vierestä: Camusista puheenollen, pitäisi varmaan lukea uudelleen “Rutto” jos toinen aalto johtaa taas karanteeneihin…
9 tykkäystä
Eihän mikään firma noin toimi. Firmathan laittavat hintoihin inflaatiolisät, jolloin tuo lopullinen voitto on 10%.
1 tykkäys
Itse veikkaan Euroopan osalta jopa EU:n hajoamista, jos siitä on tulossa rahanjakounioni köyhiltä rikkaille, kuten nyt on suuntauksena. Ei varmaan moni maa ala tuollaista tulonjakoa hyväksymään ja jos mahdolliset ristiriidat, etukysymykset yms. alkavat tulemaan EU:n arkipäiväiseksi rasitteeksi.
Tuosta syystä katson, että riskin minimoimiseksi onkin järkevämpää sijoittaa muihin kuin Eur-pohjaisiin instrumentteihin.
Paitsi ne nuoret ja kokemattomat firmat, jotka ovat eläneen vain tässä olemattoman inflaation markkinassa ja sopivat pitkiä kiinteitä myyntihintoja 
Tosin näitäkin inflaatio nopeasti opettaa.
1 tykkäys
[quote=“Sijoittaja4, post:8020, topic:117”]
voitto on 10%
[/quote] , ja silloinkin veroa maksetaan nimellisestä tuloksesta, ei reaalisesta. Ihan sama mitä voittoprosenttia haluaa käyttää.
3 tykkäystä
Kiitoksia, ja ei tarvi pahoitella, olivat oikein hyviä vastauksia. Oma ulosanti hieman sekavaa. Inflaatioon liittyen 2018 Usassahan nostettiin korkoja, koska talous alkoi ylikuumenemaan ja inflaatiokin ilmeisesti alkoi kiihtymään, mutta sehän loppui nopeasti kuten nyt tiedämme. Investopediassa on hauska maininta:
After a long period of low interest rates, the Federal Reserve raised interest rates four times in 2018, according to CNBC , to combat a strong economy and inflation.
1 tykkäys
Itse asiassa päivänsisäinen ATH on 3393,52. Tänään käytiin kutittelemassa hieman closing ATH -lukemaa, joka on toistaiseksi 3386,15.
Molemmat samalta päivältä, 19.2.2020. Sellainen 0,5% nousupäivä huomiselle ja meillä on uusi ATH.
3 tykkäystä
Riippuu hinnoitteluvoimasta. Jotkut voivat nostaa hintoja inflaation mukana helposti (brändiyhtiöt, monopolistiset firmat), toiset kelluvat kuin lastulaineilla (bulkkituottajat, heikot brändit jne.).
Ja kuten @MoneyWalker totesikin, pitkät myyntihinnat tai lukitut hinnat ottaisi nopeasti osumaa.
Eihän kukaan oikeasti varmaksi tiedä, nouseeko se inflaatio tuolta kukkulan takaa vai ei, mutta tahtotilaa tuntuu poliitikoilta & keskuspankeilta siihen löytyvän.
Kait tätä mahdollisuutta kannattaa ainakin miettiä sujauttaessaan osakkeita salkkuun. Itse mietin kyllä hinnoitteluvoimaa aina, on siitä etua kaikenlaisina aikoina.
1 tykkäys
Big tech nyt >30 % USA-markkinoiden markkina-arvosta.
Onhan ne hyviä firmoja mutta… Ruuhkaista on sektorilla.
9 tykkäystä
Olisikohan ATH closen päivä SP500:ssa tämän siivittämänä. Työttömyysluvut paranevat.
9 tykkäystä
Jäi sekä intraday että close kauemmaksi kuin eilen.