Nordean katsaus corporate-puolelta. # Week Ahead: No Jackson Hole in One
Article by [Mikael Sarwe]
Asuntojen, lainojen
ottamisen ja maksamisen epäsuhta kasvaa ja muhii jenkeissä. Ja muuta tuhtia asiaa.Toivottavasti avautuu, ei ole maksumuuria, mutta olen tilannut katsaukset.
(Nordea Corporate) and Andreas Steno Larsen
Keskuspankin tuki osakekurssien nousulle ei ole ehkä koskaan ollut niin innokasta kuin tänään. Ajat, jolloin Greenspan ja Bernanke hokivat jatkuvasti, että heidän tehtävänsä ei ole osakkeiden hinnankehityksen turvaaminen, ovat nyt etäistä historiaa.
Minulle ei ole toistaiseksi avautunut, miksi pitäisi uskoa keskuspankkien modus operandin olevan pörssikurssien puffaaminen itsetarkoituksellisesti. Käsittääkseni tavoite on kuitenkin järjestelmäkriisin välttäminen. Kehtaanko sanoa, että tästä puuttuu Inderesiltä nauttimaan tottumani asialinja.
Olkoonkin, että tavoitteen saavuttamiseksi ratkaisua roiskia likviditeettiä ympäriinsä voi pitää mekanismiltaan karkeana, kyseenalaisena ja sen mitoitustakin voi kritisoida. Huonosti valittu keino huonolla toteutuksella ei silti vielä kerro aikomuksista.
Joo, huomasin tuossa tekstin jälkeen pienen disclaimerin, ettei edusta Inderesin näkemyksiä. En vain anna sellaisille mitään painoa. Jos alustalla virallisesti julkaisee jonkun näkemyksiä, ei niistä voi sanoutua samaan hengenvetoon irti. Tai ainakaan se ei rehellistä ole 
Huom. kirjoittaja ei ole Inderesin työntekijä, eikä meillä töissä. Nuo artikkelit ovat tuollaisia, raflaavia…
Meidän omissa matskuissa pitäisi olla korostettuna, mitä keskuspankki ensisijaisesti toimillaan hakee…
Sijoittajan on hyvä muistaa, että keskuspankki on kaveri niin kauan kun talous ei ole täydessä vauhdissa ja inflaatiota ei ole näköpiirissä. Jos nuo tulevat näköpiiriin, voi kaverin takkia kääntyä nopeasti.
Moderna said it was negotiating with the Japanese government to deliver 40 million doses of Covid-19 vaccine, according to a statement by the company.
Otsikoista voisi päätellä, että lienee on realismia odottaa rokotteiden saapuvan ennakoidussa aikataulussa. Moderna puolestaan näyttäisi olevan kilpajuoksussa vahvoilla.
Osakemarkkinat ovat kovasti ennakoineet toimintaympäristön normalisoitumista. Ja tämä optimismi vaikuttaisi olevan perusteltua.
Luen Howard Marksin teosta Mastering The Market Cycle. Eräässä kappaleessa Marks kirjoittaa, miten valloillaan oleva sijoittajasentimentti värittää uutiset hyviksi tai huonoiksi.
Mediassahan näemme aina kommentin, miksi markkinat nousevat tai laskevat päivänä X vaikka tietysti fiksut lukijat foorumilla tietävät, että alla piilevät syyt ovat usein tietämättömissä ja moninaisia.
Näihin kuviin tiivistyy hyvin tämä sanoma:
Useat sijoittajat lienevät jo niin vaurastumisen pyörryttämiä, että kevään 40 % romahdus on jo unohtunut. Muistakaamme silti, että myös helmi-maaliskuun myyntipaniikissa tuli seassa hyviä uutisia (vahva talousdata, joka kertoi talouden elpymisestä kauppsodasta, keskuspankkien nopeat reaktiot, nopeat tukipaketit valtioiden toimesta) mutta ne eivät jaksaneet oikoa -10 % laskupäiviä. Nyt samat uutiset nostaa pörssiä päivästä toiseen, kun epävarmuus on hälventynyt ja sentimentti mennyt toiseen laitaan
Kuuntelin kyseisin kirjan Storytelistä reilu viikko sitten työmatkalla Ruotsiin ja kieltämättä hieno teos kyseessä. Mielestäni kirjan tiivistetty ydin oli, että sijoittajalla on käytössään historialliset sekä nykyhetken tiedot, joiden perusteella voi pitäisi pystyä tekemään karkea arvio siitä, missä kohtaa sykliä ollaan. Kukaan ei pysty varmuudella ennustamaan syklien käännekohtaa, kestoa tai voimakkuutta, mutta hahmottamalla sen missä kohtaa sykliä suunnilleen ollaan, voi sijoittaja paremmin määrittää omat turvamarginaalinsa. Markkinoiden “melu” yleensä sokaisee sijoittajat ja huomio kiinnittyy liikaa lyhyen tähtäimen markkinaliikkeisiin.
Keskuspankkien nopeaan reagointiin ja hätäkoronlaskuihin yms. taidettiin enemmän paniikilla kuin millään muulla suhtautua.
“Jos ne laskee korkoja näin ennen näkemättömällä tavalla, niin kaikki on varmasti 100-kertaa pahemmin kuin kukaan osaa edes pelätä!” jne.
Pitäisi käydä koko pörssiromahdus ketju käydä lukemassa läpi joskus.
Voisiko tämän tiivistää pitkäjänteiselle sijoittajalle jotakuinkin niin, että hyviä yrityksiä kannattaa omistaa ja lisätä, oli markkina mitä mieltä valloillaan olevasta tilanteesta tahansa?
Olen ehkä itse ‘kyllä pörssi ennen pitkää elpyy’ -mantran sokaisema, mutta niin se on milleniaalin silmin aina toiminut. Sillä jos tässä tapahtuisi jotain niinkin perustavanlaatuisia muutoksia kuten EU:n romahtaminen, USA:n talouden totaalinen romahtaminen, <valitse kokonaistalouteen merkkittävästi vaikuttava katastrofi>, niin olisiko sillä siinä vaiheessa merkitystä ovatko rahat osakkeissa vai pankkitilillä 
Pitkäjänteisessä sijoittamisessa on näin nopealla pohdinnalla melko paljon yhteistä uskontojen kanssa. Uskotaan että pörssi kyllä elpyy mistä tahansa kunhan on markkinoilla ja säästää sekä hajauttaa ostoja.
Tämä koko sentimentti on sijoittamisessa kyllä mielenkiintoinen. En olisi voinut aikaisemmin uskoa, että teknologiajätit vetävät esimerkiksi +10% päivänousun ollessaan jo valmiiksi ATH lukemissa, koska mediassa nostetaan esille toipuvien potilaiden plasma hoitokeinona (jota ei ole taidettu vieläkään osoittaa toimivaksi).
Tavallaan, mikäli asia mikä säikyttää markkinaa laskuun ei ole sellainen, että se perusteellisesti muuttaisi näitä tällä hetkellä x hyvinä pidettyjä yhtiöitä. Muutenhan on vaarana tehdä hieman tautologinen päätelmä ”hyvää yhtiötä on aina hyvä ostaa”; pitää aina miettiä säilyykö yhtiö hyvänä myös uudessa ympäristössä. Ja maksaako hyvästä yhtiöstä liikaa!
Price is what you pay, value is what you get…
Ympäröivää sentimenttiä voi hyödyntää tilanteissa, missä markkina lyö kaikkea laitaan hinnasta ja laadusta piittaamatta. Kevät oli siinä mielessä ainutlaatuinen, että niin Qt:t kuin Outokummut ottivat dunkkuun -30 % tai enemmän. Siinä vaiheessa oli enää sijoittajan vastuulla, että hyödyntää ainutlaatuisen dipin laatuyhtiöissä ja passaa tilanteen muissa joilla on tendenssi rysähtää tuon verran tämän tästä.
Maaliskuussa kokeneet körmyt pääsivät toteamaan, että nyt nuoret saa opetuksen ettei ”buy the dip” toimi aina. Tosin kävi: tuli kaikkien aikojen buy the dipin paikka ja mantra on saanut ihan uutta puhtia alleen tämän kokemuksen myötä.
Silti, historia tuntee monia paikkoja missä ensimmäisen dipin ostajat polttavat itsensä pahasti… Sekin kerta tulee varmasti joskus, mutta ajoittaminenhan on muutenkin vaikeaa.
Kenties parempi on yrittää hahmottaa asioita todennäköisyyksien yms. fundamenttien kautta, ei pelkästään siihen nojaten että ”kyllä se siitä elpyy”. On monia osakeindeksejä jotka mörnivät vuosikymmeniä, mukaanlukien Helsingin pörssi. 
Se ensimmäinen poikkeuslasku oli kieltämättä kulmakarvoja nostattava, koska viime kerroilla sen jälkeen pörssi on romahtanut. Niin kävi nytkin
Mutta samaa mieltä täällä ollaan: kannattaa kahlata tuo ketju läpi (tässä ketjussa muistaakseni linja pysyi suht tylsän konservativiisena).
Ylipäätään olen miettinyt viime aikoina, kuinka ainutlaatuinen viime kevään kokemus markkinoilla oli, ja kuinka vähän siitä kokemuksesta jälkikäteen yleisesti ottaen puhutaan. Miksiköhän?
Keväthän tarjosi huikean paikan oppia itseään sijoittajana, miten hermot kestävät, oliko valmis sijoitussuunnitelma jos osakkeet tulee alelaariin vai tyhjenikö portfolio paniikissa jne.
Lisäys: sijoittajathan ovat tunnetusti maailman lyhytmuistisinta joukkoa, ja uudet sijoittajat marssivat rummut päristen esiin, kun he keksivät pyörän uudelleen. Ehkäpä ylläoleva pohdinta tässä mielessä jääkin melko yksinäiseksi.
Hararin heittojen lainaus saattaa olla jo yhtä kliseistä kuin Tuntemattoman sotilaan, mutta menkööt:
"Philosophers are very patient people, but engineers are far less patient, and investors are the least patient of all.”
Totta. Eikö jokaiselle markkinanousulle ja -laskulle pitäisi löytyä oma ennustajaneronsa ja tohtorituhonsa, jotka näkivät tämän kaiken ennakolta ja kuluttavat naamansa ja nimensä nouseeko/rommaako-uutisten lausuntoautomaatteina seuraavien vuosien aikana?
Oliko tapahtuma liian monimutkainen vai liian uniikki herättääkseen keskustelua? “Se oli korona” ja sen pituinen se. Vai oliko siinä kaikki? Olisi virkistävää, jos pinnallisten selitysten sijaan hyväksyttäisiin totuuden monisäikeisempi luonne - taas Hararia lainaten:
Mitä paremmin johonkin tiettyyn historialliseen aikakauteen perehtyy, sitä vaikeammaksi käy selittää, miksi asiat menivät jollain tietyllä tavalla eivätkä jollain toisella. Ne, jotka tuntevat tietyn aikakauden vain pinnallisesti, keskittyvät useimmiten vain siihen vaihtoehtoon, joka lopulta toteutui.
(Sapiens-kirjan sitaatti käsitteli historiantutkimusta, mutta sallinette lavennuksen talouden puolelle. Vaikka lähihistoriaahan tuo maaliskuinen rommaus jo on.)
Yleisellä tasolla minulle syntyi käsitys, että keskuspankit onnistuivat läträämisellään rauhoittamaan sijoittajat. Tämä tapahtui paitsi käytännössä lupaamalla “keinoja kaihtamatta” estää talouden supistumisen syöksykierteen, lisäksi ostolaidalle työnnettiin sellainen määrä uutta rahaa keskuspankin taseesta, että ulos ei voinut jäädä.
Tai tällä narratiivilla itse operoin ainakin.
Asiat olisivat voineet mennä toisinkin, mikäli keskuspankit eivät olisi tehneet mitään. Siten attribuoin merkittäviltä osin tapahtuneen niihin. Nyt korjausliike ylöspäin alkoi niin nopeasti, ettei edes pakkomyyntejä nähty kuin vähän. Rahastoistakaan ei saa rahaa ulos kuukaudessa, eli siltä suunnalta osa myyntipaineesta jäi toteutumatta.
Voihan tämä olla vain hyvin pieni osa kokonaisuutta ja suurempi totuus vaikka että algoritmit päättivät voimalla ostaa kun oltiin laskettu n. 0.618 tasolle helmikuun huipuista.
Olen nousun logiikasta kanssasi samaa mieltä ja se epäilemättä on konsensuksen mukainen malli. Kun keskuspankit avasivat patoaltaat, saatiin nakuna uineiden sukukalleuksien peitoksi muutakin kuin käsi. (Se toinen käsi antoi Myy-komentoja kännykkään.)
Minusta tarinan kiinnostavampi osa oli laskun voimakkuus ja sen syyt. Eli miksi keskuspankki ajautui seinää vasten markkinan rymistellessä kohti rotkon reunaa? Velkavivutus? Robokauppa? Häntäriskiä aliarvioivat “riskivapaat” optioviritelmät? Jep, buffetin antimet eivät rajoitu tähän.
Olivat syyt mitkä tahansa, pitäisi niille tehdä nyt “jotain”, siltä osin kuin se on tolkun rajoissa mahdollista. Kun markkina seilaa likviditeettipilvessä euforisena eteenpäin, on nyt hyvä hetki tehdä niitä. Mutta tämä tästä osaltani, jatketaan jossain paremmin aiheeseen soveltuvassa ketjussa!
Itse sanoisin tämän olevan juuri pörssien suunta -ketjuun kuuluvaa pohdintaa pörssien suunnasta.
Robottinarratiivi on ollut mielestäni vahva, ja on totta, että kvanttirahastot olivat raskain myyjä rahastoja tyypeittäin vertaillen. Tässäkin ketjussa on graafinostoja aiheesta.
Velkavipu on yhtä lailla tosiasia. Maailmassa on nimellisesti enemmän velkaa kuin koskaan.
Mitään härskiä johdannaiskauppaa ei kai sentään syytetty, eihän nyt ole 2007.
Itse asiassa tämä oli mielestäni erottelutekijä pelon luomisessa, eli “kyseessä on eri tilanne kun talous laitetaan päätöksellä säppiin ja kulutus estetään kokonaan” ja sitten rytisee, kun velka kaatuu niskaan. Siis kertaluokkaa vakavampi asia kuin “normaali” talouskriisi.
Tässä muutama chartsi väliin aamun videolta.
USA:n teknot ovat nyt arvokkaampia kuin eurooppalaisosakkeet yhteensä. Tai Stoxx 600, mutta se taitaa kattaa lähes koko markkina-arvon Euroopassa koska siinä on isoimmat firmat.
Tekno-IPOja tulee kuin 1999. Isoimpaan Alibaban Ant Financial.
Pörssi elpyy yhtä voimakkaasti kuin maaliskuusta 2009…
… mutta ihan yhtä alhaiselta arvostustasolta ei lähdetty liikkeelle:
Kiina elpyy vienti edellä, mikä on reväyttänyt vaihtotaseen vaturalleen suhteessa muuhun maailmaan. Siinä on USAn seuraavalla presidentillä pähkäiltävää…
Powell haluaa elvyttää inflaation, mutta demografiaa vastaan taistelu on kuin taistelisi painovoimaa vastaan.
Selasin eilen tuon Pörssiromahduksen seurantahuoneen läpi helmikuun lopusta maaliskuun loppuun ja kävin tällä tavoin tapahtumat tavallaan uudestaan läpi.
Alun tapahtumista välittyi jollain tasolla tuo “denial” vaihe jossa varsinkin S&P 500 keikkui aluksi 3000 tasoilla eikä suostunut siitä inahtamaan alaspäin, osaltaan ymmärrettävästi sillä olihan korona enemmän Euroopan ongelma tuossa kohtaa. Mutta viesteistä ja omista muistelmistani tuolloin ei vielä välittynyt sitä suurempaa pelkoa ja paniikkia joka alkoi vasta viikkoa kahta myöhemmin. Enemmän se oli spekulointia, miten tämä vaikuttaa jne. ja parin viikon päästä polttavin kysymys tuntui olevan onko Sepen pohja 1000 tai 1500
Mielestäni jälkeenpäin tapahtumien läpi käynnissä välittyy todella hyvin tuo psykologian ja sentimentin todella suuri merkitys josta Vernerikin puhui ylempänä. Mikään muu ei meinannut saada laskua loppumaan kuin vasta FED:in ilmoittaessa “unlimited QE” ja Trumpin puheet että pääsiäisenä availlaan taas talous käyntiin. Ehkä osaltaan myös virus opittiin tuntemaan paremmin ja tartuntahuiput olivat ainakin Euroopassa jo nähtävillä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus mielestäni käänsi sentimentin ensin yhdysvalloissa joka myöhemmin tarttui Eurooppaan optimismin puolelle ja tämä pysäytti laskun. Aikaisemmat Fedin ruiskeet toimivat vain osalle sijoittajista optimismin luojina ja silloin piirrettiinkin usein pitkä vihreä tolppa joka kuihtui kuitenkin kasaan hetken päästä. Tämä kesti vain hetken sillä nousevat virustapaukset ja yhä etenevästi asetettavat rajoitteet olivat täysin myrkkyä sijoittajien mielille ja pessimismi pysyi valloillaan.
Mielestäni Lepikkö mainitsi viimeisimmässä Traders Club jaksossaan loistavan pointin joka kuului “uutinen itsessään ei merkitse vaan markkinan reaktio siihen merkitsee” ja tässä päästään juuri siihen psykologian ja sentimentin ytimeen. Kuten yllä jo mainitsin, aiemmat tukitoimet eivät kääntäneet suuremman joukon uskoa optimismiin ja silloin vain aina piirrettiin hetki vihreää tolppaa, kunnes lähdettiin taas kellariretkelle. Kunnes suurin osa sijoittajista alkaa uskoa parempaan huomiseen, liikutaan punaista tolppaa kohti.
Ketjusta jäi mieleen muutama hyvä postaus ja monet olivat oikeassa ennusteissaan, toisaalta karhujengiä riitti hyvin vielä unlimited QE ilmoituksenkin jälkeen.
Yksi erityisesti mieleen jäänyt ennustus kuului 20 maaliskuuta että kohta kelkka kääntyy keskuspankkien toimien johdosta ja käydään vielä tekemässä uudet ATH-lukemat, kunnes keskuspankkien puhaltama kupla posahtaa lopullisesti ja näemme todellisen pörssiromahduksen. Jännä nähdä, toteutuuko tuo viimeinenkin ennustus oikein.
Erityismaininta myös @Masse, joka julisti 22-23.3 jo kaiken pahan olevan sisällä hinnoissa ja nyt olevan parhaat alemyynnit päällä. Vanha setä yritti kovasti ravistella nuorempiaan hereille paniikin ja pelon kourista mutta kaikki eivät päässeet irti karhuilustaan tarpeeksi ajoissa
Luulen markkinan olevan nykyaikana vieläkin pahemmin maanis-depressiivinen kuin ennen. Tapahtumat ovat nopeutuneet ja se jättää vähemmän aikaa analysoida tilannetta. Yritä siinä pohtia täysin rauhassa ja järjellä tilannetta kun pukkaa yli - 10% päivää pörssissä. Toisaalta nousukin on nopeampaa kun sentimentti kääntyy.
Jälkeenpäin voi tietenkin todeta että lasku oli täysi ylilyönti ja sillä ei ollut pelkästään väliä mitä ympärillä tapahtui, vaan mikä oli sijoittajien mieliala ja usko paremmasta huomisesta.
Vielä yksi hauska maininta jonka @Aston_Livingstone nosti esille oli se että jenkeissä alettiin spekuloida pörssin sulkemisella, vaikka S&p 500 ei ollut laskenut edes 2018 joulukuun pohjien tasolle Että sellaista.
Niinpä 
Masse-setä on vanha ja jorisee aika ajoin ties mitä, mutta kun massesta puhutaan, niin jorinoihin on aina piilotettuna se inhottava “totuuden siemen”. Näin kävi myös tuossa Harrin referoimassa tilanteessa. Nopea tilanteen analyyshi, päätä mitä firmoja ei päästetä missään tilanteessa konkkaan (tai mitkä eivät joudu konkkaan) ja lopuksi tajua että teknot vaan kiihtyivät koronan takia: lopuutuloksena salkku täynnä aika pohjilta Forzaa, Kuuttia, Kamuxia, Tokmannia ja Sampoa. Not bad, sanoisi foorumin ex-oraakkeli 
Masse-setä, FA, Warre: Happy Birthday to You 
Nordean viikkoraportista: “Talouden siirryttyä elpymisvaiheeseen ja riskien hieman
hälvennyttyä suosittelemme nostamaan osakkeet ylipainoon sijoitussalkuissa. Lähiviikkoina voidaan hyvin nähdä pieni korjausliike, mutta siihen kannattaa suhtautua ostotilaisuutena.”
Samaa lueskelin. Nordean tuore viikkoraportti on varsin optimistinen:
[…] koronnostoja ei tarvitse pelätä vielä pitkään aikaan. […] suosittelemme nostamaan osakkeet ylipainoon […] Lääke- ja teknologiayhtiöt elävät kuin koko kriisiä ei olisikaan, kun taas teollisuudella ja monilla palvelualoilla on mittavia haasteita, jotka luultavasti jatkuvat vielä jonkin aikaa. Tässä piilee kuitenkin myös myönteisen yllätyksen mahdollisuus: näkymät ovat nousseet vasta aloilla, jotka ovat pärjänneet pandemian läpi hyvin. Kun tilanne lopulta raukeaa, ovat seuraavaksi vuorossa alat, jotka ovat kärsineet pahimmin. Näiden vedolla markkinat voivat jatkaa hyvääkin kyytiä yhä uusiin huippuihin. […] osakkeiden arvostuksella on yhä hyvin tilaa nousta, jos elpyminen jatkuu, vaikka ajoittaisia takapakkeja tulisikin. […] mahdolliset korjausliikkeet jäävät todennäköisesti hyvin lyhyiksi, kun kyydistä jääneet sijoittajat pyrkivät matkalle mukaan tilaisuuden tullen.
