Nousu tarkoittaa, että markkinoiden liikkeiden odotuksissa on enemmän hajontaa kuin aiemmin. Tasaisessa nousumarkkinassa hajonta usein lisääntyy sitä kautta, että downside-odotuksia tulee tasaisten nousuodotusten rinnalle. Nyt poikkeustilanteessa hajontaa voisi ymmärtääkseni silti tulla sitäkin kautta, että hajonta eri upside-odotusten välillä kasvaa. Eli teoriassa jos joku vaikka pistää Powellin puheista aiempaakin villimmät TINA-höyryt päälle.
Viimeisen puoli vuotta VIX-piikki on ollut poikkeuksetta ostopaikka.
Mielenkiintoisesti tuosta inflaation sallimisesta yli 2 % vihjailtiin jo kuukausi sitten, tai aiemminkin.
Ylipäätään Fediltä askel humaanimpaan suuntaan:
" This change reflects our appreciation for the benefits of a strong labor market, particularly for many in low- and moderate-income communities.23 In addition, our revised statement says that our policy decision will be informed by our “assessments of the shortfalls of employment from its maximum level” rather than by " deviations from its maximum level" as in our previous statement.24 This change may appear subtle, but it reflects our view that a robust job market can be sustained without causing an outbreak of inflation."
TINA-ukkeleita on nähty jo kadulla pullistelemassa, sillä TINA -argumentti saa tästä vahvistusta jälleen.
Permabearina joka vihaa keskuspankkeja ei ole helppo olla tänä päivänä…
Lisäys: korot inahtivat hieman ylöspäin Powellin statementin putkahtaessa ulos.
Pika-analyysini sanoo, että riippuu pidemmän päälle pankin marginaaleista.
Jos oletetaan TINA, myös matalan tulostuoton osakkeet hyötyvät. Pankkien ongelma on, että inflaatio painaa reaalituloksen tappiolle kovin nopeasti, mikäli lainojen marginaalit ovat matalia eivätkä jousta. Tämä marginaalipulma on suurempi europankeille kuin jenkkipankeille (ollut tähän asti, kuka tietää jenkkipankkien tulevaisuudesta).
Suomalaispankit taas ovat olleet Euroopan mittapuullakin kehnoja. Itse asiassa jo parin prosenttiyksikön nousu inflaatiossa painaisi useimpien suomalaispankkien reaalisen NIM:n negatiiviselle.
Tietysti jos jossain olisi pieniä ja nopeasti kasvavia internetpankkeja korkeilla marginaaleilla, tarina voisi olla eri.
Eilisen Vix piikin perusteella oli ostohousut jo otettu esiin, mutta eikös vaan Trumpetti pilannut tämänkin homman🙄 Alkaa vähän tuntumaan, että aiempi pohdintani siitä, että nyt rallatellaan ylös vaaleihin saakka, ei olekaan niin kaukaa haettu juttu. Taas mennään tosiaan:
Trumpin puheen tuoma ralli on mielestäni jonkinlainen signaali että markkinalla on uskoa että valta ei ehkä vaihdu sittenkään.
Myös se että vedonlyöjien kertoimet ovat muuttuneet paljon tasaisemmiksi ja että Biden ei saanut demokraattien kokouksesta mitään “boostia” galluppeihin viittaa samaan.
Popcornipussit valmiina ensimmäiseen vaaliväittelyyn. Ja pörssiraketin kyydissä istuskellaan ainakin vielä tovi - tosin silti taidan ainakin osan keventää ulos ennen vaalipäivää. Riskinhallintaa.
Ja tätä Trump-pomppua vähän ounastellen, itse vähän ostelin hieman lisää täytettä jo eilen juuri ennen hesan sulkeutumista koska epäilin että yöllä voi käydä näin. Tosin Kamux näyttää putoavan puukon elkeitä heti aamusta ja on vielä halvempi, joten se siitä ilta-ostoksesta
Edit: Niin on kuoppaista meno, yöllä rallittavat futuurit eivät aina merkitse hirveästi, taas punoittaa hesassa, tosin pientähän tämä vielä on. Hesan pörssi ei luota JPowiin ja Trumppiin? Dippejä odottaneille pieni dippi tarjolla siis.
Yhdysvaltain presidentinvaalit ja FED:n pumppaama raha puhaltaa pörssikuplaa rapakon takana. Trumpille ylikuuman pörssikuplan puhkeaminen tarkoittaisi jopa tappiota vaaleissa, joten hänen poliittinen retoriikka pitänee tuota uskoa vielä yllä sijoittajissa. Äärimmäisen mielenkiintoinen syksy luvassa!
Article by [Mikael Sarwe]
Asuntojen, lainojen
ottamisen ja maksamisen epäsuhta kasvaa ja muhii jenkeissä. Ja muuta tuhtia asiaa.Toivottavasti avautuu, ei ole maksumuuria, mutta olen tilannut katsaukset.
(Nordea Corporate) and Andreas Steno Larsen
Keskuspankin tuki osakekurssien nousulle ei ole ehkä koskaan ollut niin innokasta kuin tänään. Ajat, jolloin Greenspan ja Bernanke hokivat jatkuvasti, että heidän tehtävänsä ei ole osakkeiden hinnankehityksen turvaaminen, ovat nyt etäistä historiaa.
Minulle ei ole toistaiseksi avautunut, miksi pitäisi uskoa keskuspankkien modus operandin olevan pörssikurssien puffaaminen itsetarkoituksellisesti. Käsittääkseni tavoite on kuitenkin järjestelmäkriisin välttäminen. Kehtaanko sanoa, että tästä puuttuu Inderesiltä nauttimaan tottumani asialinja.
Olkoonkin, että tavoitteen saavuttamiseksi ratkaisua roiskia likviditeettiä ympäriinsä voi pitää mekanismiltaan karkeana, kyseenalaisena ja sen mitoitustakin voi kritisoida. Huonosti valittu keino huonolla toteutuksella ei silti vielä kerro aikomuksista.
Joo, huomasin tuossa tekstin jälkeen pienen disclaimerin, ettei edusta Inderesin näkemyksiä. En vain anna sellaisille mitään painoa. Jos alustalla virallisesti julkaisee jonkun näkemyksiä, ei niistä voi sanoutua samaan hengenvetoon irti. Tai ainakaan se ei rehellistä ole
Huom. kirjoittaja ei ole Inderesin työntekijä, eikä meillä töissä. Nuo artikkelit ovat tuollaisia, raflaavia…
Meidän omissa matskuissa pitäisi olla korostettuna, mitä keskuspankki ensisijaisesti toimillaan hakee…
Sijoittajan on hyvä muistaa, että keskuspankki on kaveri niin kauan kun talous ei ole täydessä vauhdissa ja inflaatiota ei ole näköpiirissä. Jos nuo tulevat näköpiiriin, voi kaverin takkia kääntyä nopeasti.
Moderna said it was negotiating with the Japanese government to deliver 40 million doses of Covid-19 vaccine, according to a statement by the company.
Otsikoista voisi päätellä, että lienee on realismia odottaa rokotteiden saapuvan ennakoidussa aikataulussa. Moderna puolestaan näyttäisi olevan kilpajuoksussa vahvoilla.
Osakemarkkinat ovat kovasti ennakoineet toimintaympäristön normalisoitumista. Ja tämä optimismi vaikuttaisi olevan perusteltua.
Luen Howard Marksin teosta Mastering The Market Cycle. Eräässä kappaleessa Marks kirjoittaa, miten valloillaan oleva sijoittajasentimentti värittää uutiset hyviksi tai huonoiksi.
Mediassahan näemme aina kommentin, miksi markkinat nousevat tai laskevat päivänä X vaikka tietysti fiksut lukijat foorumilla tietävät, että alla piilevät syyt ovat usein tietämättömissä ja moninaisia.
Useat sijoittajat lienevät jo niin vaurastumisen pyörryttämiä, että kevään 40 % romahdus on jo unohtunut. Muistakaamme silti, että myös helmi-maaliskuun myyntipaniikissa tuli seassa hyviä uutisia (vahva talousdata, joka kertoi talouden elpymisestä kauppsodasta, keskuspankkien nopeat reaktiot, nopeat tukipaketit valtioiden toimesta) mutta ne eivät jaksaneet oikoa -10 % laskupäiviä. Nyt samat uutiset nostaa pörssiä päivästä toiseen, kun epävarmuus on hälventynyt ja sentimentti mennyt toiseen laitaan
Kuuntelin kyseisin kirjan Storytelistä reilu viikko sitten työmatkalla Ruotsiin ja kieltämättä hieno teos kyseessä. Mielestäni kirjan tiivistetty ydin oli, että sijoittajalla on käytössään historialliset sekä nykyhetken tiedot, joiden perusteella voi pitäisi pystyä tekemään karkea arvio siitä, missä kohtaa sykliä ollaan. Kukaan ei pysty varmuudella ennustamaan syklien käännekohtaa, kestoa tai voimakkuutta, mutta hahmottamalla sen missä kohtaa sykliä suunnilleen ollaan, voi sijoittaja paremmin määrittää omat turvamarginaalinsa. Markkinoiden “melu” yleensä sokaisee sijoittajat ja huomio kiinnittyy liikaa lyhyen tähtäimen markkinaliikkeisiin.
Voisiko tämän tiivistää pitkäjänteiselle sijoittajalle jotakuinkin niin, että hyviä yrityksiä kannattaa omistaa ja lisätä, oli markkina mitä mieltä valloillaan olevasta tilanteesta tahansa?
Olen ehkä itse ‘kyllä pörssi ennen pitkää elpyy’ -mantran sokaisema, mutta niin se on milleniaalin silmin aina toiminut. Sillä jos tässä tapahtuisi jotain niinkin perustavanlaatuisia muutoksia kuten EU:n romahtaminen, USA:n talouden totaalinen romahtaminen, <valitse kokonaistalouteen merkkittävästi vaikuttava katastrofi>, niin olisiko sillä siinä vaiheessa merkitystä ovatko rahat osakkeissa vai pankkitilillä
Pitkäjänteisessä sijoittamisessa on näin nopealla pohdinnalla melko paljon yhteistä uskontojen kanssa. Uskotaan että pörssi kyllä elpyy mistä tahansa kunhan on markkinoilla ja säästää sekä hajauttaa ostoja.
Tämä koko sentimentti on sijoittamisessa kyllä mielenkiintoinen. En olisi voinut aikaisemmin uskoa, että teknologiajätit vetävät esimerkiksi +10% päivänousun ollessaan jo valmiiksi ATH lukemissa, koska mediassa nostetaan esille toipuvien potilaiden plasma hoitokeinona (jota ei ole taidettu vieläkään osoittaa toimivaksi).
Tavallaan, mikäli asia mikä säikyttää markkinaa laskuun ei ole sellainen, että se perusteellisesti muuttaisi näitä tällä hetkellä x hyvinä pidettyjä yhtiöitä. Muutenhan on vaarana tehdä hieman tautologinen päätelmä ”hyvää yhtiötä on aina hyvä ostaa”; pitää aina miettiä säilyykö yhtiö hyvänä myös uudessa ympäristössä. Ja maksaako hyvästä yhtiöstä liikaa!
Price is what you pay, value is what you get…
Ympäröivää sentimenttiä voi hyödyntää tilanteissa, missä markkina lyö kaikkea laitaan hinnasta ja laadusta piittaamatta. Kevät oli siinä mielessä ainutlaatuinen, että niin Qt:t kuin Outokummut ottivat dunkkuun -30 % tai enemmän. Siinä vaiheessa oli enää sijoittajan vastuulla, että hyödyntää ainutlaatuisen dipin laatuyhtiöissä ja passaa tilanteen muissa joilla on tendenssi rysähtää tuon verran tämän tästä.
Maaliskuussa kokeneet körmyt pääsivät toteamaan, että nyt nuoret saa opetuksen ettei ”buy the dip” toimi aina. Tosin kävi: tuli kaikkien aikojen buy the dipin paikka ja mantra on saanut ihan uutta puhtia alleen tämän kokemuksen myötä.
Silti, historia tuntee monia paikkoja missä ensimmäisen dipin ostajat polttavat itsensä pahasti… Sekin kerta tulee varmasti joskus, mutta ajoittaminenhan on muutenkin vaikeaa.
Kenties parempi on yrittää hahmottaa asioita todennäköisyyksien yms. fundamenttien kautta, ei pelkästään siihen nojaten että ”kyllä se siitä elpyy”. On monia osakeindeksejä jotka mörnivät vuosikymmeniä, mukaanlukien Helsingin pörssi.
Dippejä odottaneille pieni dippi tarjolla siis.
