Selasin eilen tuon Pörssiromahduksen seurantahuoneen läpi helmikuun lopusta maaliskuun loppuun ja kävin tällä tavoin tapahtumat tavallaan uudestaan läpi.
Alun tapahtumista välittyi jollain tasolla tuo “denial” vaihe jossa varsinkin S&P 500 keikkui aluksi 3000 tasoilla eikä suostunut siitä inahtamaan alaspäin, osaltaan ymmärrettävästi sillä olihan korona enemmän Euroopan ongelma tuossa kohtaa. Mutta viesteistä ja omista muistelmistani tuolloin ei vielä välittynyt sitä suurempaa pelkoa ja paniikkia joka alkoi vasta viikkoa kahta myöhemmin. Enemmän se oli spekulointia, miten tämä vaikuttaa jne. ja parin viikon päästä polttavin kysymys tuntui olevan onko Sepen pohja 1000 tai 1500 
Mielestäni jälkeenpäin tapahtumien läpi käynnissä välittyy todella hyvin tuo psykologian ja sentimentin todella suuri merkitys josta Vernerikin puhui ylempänä. Mikään muu ei meinannut saada laskua loppumaan kuin vasta FED:in ilmoittaessa “unlimited QE” ja Trumpin puheet että pääsiäisenä availlaan taas talous käyntiin. Ehkä osaltaan myös virus opittiin tuntemaan paremmin ja tartuntahuiput olivat ainakin Euroopassa jo nähtävillä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus mielestäni käänsi sentimentin ensin yhdysvalloissa joka myöhemmin tarttui Eurooppaan optimismin puolelle ja tämä pysäytti laskun. Aikaisemmat Fedin ruiskeet toimivat vain osalle sijoittajista optimismin luojina ja silloin piirrettiinkin usein pitkä vihreä tolppa joka kuihtui kuitenkin kasaan hetken päästä. Tämä kesti vain hetken sillä nousevat virustapaukset ja yhä etenevästi asetettavat rajoitteet olivat täysin myrkkyä sijoittajien mielille ja pessimismi pysyi valloillaan.
Mielestäni Lepikkö mainitsi viimeisimmässä Traders Club jaksossaan loistavan pointin joka kuului “uutinen itsessään ei merkitse vaan markkinan reaktio siihen merkitsee” ja tässä päästään juuri siihen psykologian ja sentimentin ytimeen. Kuten yllä jo mainitsin, aiemmat tukitoimet eivät kääntäneet suuremman joukon uskoa optimismiin ja silloin vain aina piirrettiin hetki vihreää tolppaa, kunnes lähdettiin taas kellariretkelle. Kunnes suurin osa sijoittajista alkaa uskoa parempaan huomiseen, liikutaan punaista tolppaa kohti.
Ketjusta jäi mieleen muutama hyvä postaus ja monet olivat oikeassa ennusteissaan, toisaalta karhujengiä riitti hyvin vielä unlimited QE ilmoituksenkin jälkeen.
Yksi erityisesti mieleen jäänyt ennustus kuului 20 maaliskuuta että kohta kelkka kääntyy keskuspankkien toimien johdosta ja käydään vielä tekemässä uudet ATH-lukemat, kunnes keskuspankkien puhaltama kupla posahtaa lopullisesti ja näemme todellisen pörssiromahduksen. Jännä nähdä, toteutuuko tuo viimeinenkin ennustus oikein.
Erityismaininta myös @Masse, joka julisti 22-23.3 jo kaiken pahan olevan sisällä hinnoissa ja nyt olevan parhaat alemyynnit päällä. Vanha setä yritti kovasti ravistella nuorempiaan hereille paniikin ja pelon kourista mutta kaikki eivät päässeet irti karhuilustaan tarpeeksi ajoissa 
Luulen markkinan olevan nykyaikana vieläkin pahemmin maanis-depressiivinen kuin ennen. Tapahtumat ovat nopeutuneet ja se jättää vähemmän aikaa analysoida tilannetta. Yritä siinä pohtia täysin rauhassa ja järjellä tilannetta kun pukkaa yli - 10% päivää pörssissä. Toisaalta nousukin on nopeampaa kun sentimentti kääntyy.
Jälkeenpäin voi tietenkin todeta että lasku oli täysi ylilyönti ja sillä ei ollut pelkästään väliä mitä ympärillä tapahtui, vaan mikä oli sijoittajien mieliala ja usko paremmasta huomisesta.
Vielä yksi hauska maininta jonka @Aston_Livingstone nosti esille oli se että jenkeissä alettiin spekuloida pörssin sulkemisella, vaikka S&p 500 ei ollut laskenut edes 2018 joulukuun pohjien tasolle
Että sellaista.