Euroalueen teollisuuden PMI laskee edelleen, mutta palveluissa positiivista:
“The IHS Markit Eurozone Services PMI came in at 52.7 in March 2019, little-changed from the previous month’s 52.8 and in line with market expectation”
Blummalta kuvaaja teollisuuden PMI:stä:
Saksan 10-vuotisen lainan korko kolahti alle nollan negatiiviseksi.
Vielä yksi postaus ja sitten viikonlopun viettoon. Bongasin Bilellolta tällaisen:
Pörssissä on toki käsittääkseni edelleen liian vähän datapisteitä että tästä voisi suurempia johtopäätöksiä vedenpitävästi vetää, mutta kuriositeettina todettakoon että näin vahvan alkuvuoden jälleen on aiempina vuosina yleensä noustu vielä lisää ja parissa tapauksessa laskettu kunnolla.
Teollisuudessa lasku jälleen yllättävän jyrkkää, ja näyttää siltä että suurimmat taloudet (Saksa, Ranska) kärsivät etenkin näistä ilmassa leijuvista maailmankaupan epävarmuustekijöistä. Taidetaan roikkua taas teknisen taantuman kynnyksellä, mikä varmasti toistuu Vernerin mainitseman japanisaation myötä useaan otteeseen. Kirjoitin aiheesta makrokommentin, josta tässä pari kuviota:
Ja itse kommenttiin linkki:
Tämän myötä terveisiä Helsinki-Turku-junasta ja mukavaa viikonloppua foorumilaisille 
Marianne: “mukavaa viikonloppua foorumilaisille”
Mitä virkamiestouhua tää ny oikein on?? Ihan niinku finanssimaailma olis kiinni maanantai-aamuun asti. Soon heti tällasta, ku pörssin seuraaminen on vain työtä kk-palkalla…
Toista se on Massella ja muilla seurakuntalaisilla: skin in the game 24/7!
No, levätkää rauhassa. Onhan se teidän Blumma auki sentään virka-aikoina
Uupumaton-Masse, FA
Nyt kun velkarahalla on saatu aikaan kyhättyä tällasta pommia, niin tarvitaan entistä suurempi kriisi ennen kuin systeemi tervehtyy. Mitä kauemmin elvytetään ja mitä kauemmin annetaan nollakorkojen vaikuttaa ympäristöön, sen suuremmaksi nousee kannattamaton toiminta. Ongelma vain kasvaa, jos markkinoilla on usko, että nollokoroista ei edes päästä eroon.
Tämä alkaa aina vaan enemmän muistuttaa kommunismin piirteitä. Ulkopuolelta pyritään ohjaamaan mihin suuntaan talouden halutaan kehittyvän. Vapaa markkinatalous ei siis enää keskuspankkien mielestä ilmeisti toimi, kun pitää ohjata vahojen kannattamattomien osien ylläpitoa.
Jännä sinällään, että markkinatalouden kannattajat suosivat monesti myös ulkopuolista keskuspankkien ohjausta. Tämä olisi perusteltua vain todellisessa kriisitilanteessa esim. finanssikriisin aikana, mutta vain hetkellisesti.
Lisäks oli jännä sattuma, että heti kun Trump voimallisesti ärähti rahapolitiikan kiristämisestä, niin FED vaihto suuntaa entistä elvyttävämmäksi. Tätä on nyt helppo toki perustella sillä, että talousnäkymät heikkenivät. Mutta mitenkään ei voida kuitenkaan poissulkea sitäkkään mahdollisuutta, että FED sortuu rahapolitiikassa poliittiseen painostukseen. Hyvä kuitenkin muistaa, että keskuspankkiin valitaan poliittisin perustein henkilöt. Euroopassakin EKP:n pääjohtaja valitaan puhtaasti polittisen pelin perusteella. On lähestulkoon täysin selvää, että Saksa ei tuu samaan komission puheenjohtan paikkaa ja EKP:n pääjohtajan paikkaa. Nyt siis on tilanne, että joko EU:n tasolla painotetaan saksan näkemyksi tai EKP:ssa painotetaan saksan näkemyksiä. Eli jos saksa vetäsee nyt komission puheenjohtajuuden, niin EKP:ssa painoarvoa saa enemmän kriisimaat. Ja on varmaan täysin selvää, että kriisimaiden ehdokkaat EKP:n johtoon eivät ole niitä kristävimmän rahapolitiikan kannattajia. (varmaahan ei toki ole sekään, että saksa saisi kumpaakaan paikkaa.)
FED:n pääjohtajastakin lopullisen päätöksen teki Trump. Luuleeko kukaan, ettei päätöksessä painottunut ne seikat, joita mm. Trump painotti. Kyllä ne väistämättä vaikutti. Nyt kun valtiot ovat velkasuossa, niin on täysin selvää, että keskuspankit ovat menettäneet riippumattomuuttaan ja eivät sivuuta päätöksenteossa politiikkaa. Onhan se monta kertaa todettu, että polittiset riskit pitää rahapolitiikan löysänä. Eli kun politiikot ohjaavat omaa talouttaan riskirajoille, niin tietävät, että EKP kyllä korjaa asiaa huomioimalla poliittisia riskejä ja pitäen rahapolitiikan löysänä.
Monet tuntuu olevan todella sinisilmäisiä sen suhteen, että uskovat keskuspankkien riippumattomuuteen. Koska asian tovotaan kovasti olevan niin, uskotaan että asia on niin ja ei myönnetä tosiseikkoja. Riippumattomuus ei ole kyllä tai ei -kysymys, kyse on enemminkin siitä, missä määrin keskuspankkeja voidaan ohjata. Ja nyt on hyvä huomata myös sekin, että ohjaus ei tarkota välttämättä mitään Trumpin twiittejä, josta keskuspankit ottavat suuntaa rahapolitiikalleen. Se ohjaus on paljon monimutkasempi ja myös tässä asiassa monet asiat vaikuttavat toiseen.
Markkinalla säikähdetty makrohuolien lisäksi korkokäyrää joka on kääntymässä negatiiviseksi, eli lyhyistä koroista saa pitkiä korkoja parempaa tuottoa.
Kuitenkin Nordea ystävällisesti muistuttaa, että vaikka karhuilu on muodikasta, ei taantumauhka automaattisesti tarkoita osakkeille huonoa kautta ainakaan heti.
Miksi sanotaan ettei EKP:llä ole elvytys varaa? Eikö ohjauskorkoa voi laskea vaikka -5%?
Moikka,
toki korkoa voi laskea negatiiviseksi (ja mm. Ruotsissa ja Sveitsissä näin on tehtykin), mutta negatiivisiin korkoihin liittyy aika paljon riskejä aina talletuspaosta pankkisektorin ongelmiin. Näin ollen selvästi negatiiviseksi painuvaa ohjauskorkoa ei ole nähty mielekkäänä vaihtoehtona. Aiheesta akateemista tutkimusta mm. täällä
Huopaiselta taas hyvä kirjoitus Sijoitustiedossa. Hän on pessimistinen markkinan suhteen…
“Olipas tämä pitkä johdanto sille, mitä haluan sanoa. Sanotaan se nyt sitten lopuksi. Iso sykli alkaa olla ohi, ja edessä on, jos hyvin käy, pitempi sahaava, tai loivasti laskeva pörssikausi. Jos käy huonosti, edessä on reilumpi korjaus ja parin vuoden ajanjakso, jonka kokeneet alkavat miettiä osakesijoittamisen mielekkyyttä.”
Mutta inhotut, pohjamutiin poljetut eurooppalaispankit kiinnostaa:
“Mutta sitä ennen, vielä vähän aikaa, seuraavien kuukausien aikana, tykkään kovasti pankkiosakkeista. En muista pitkään aikaan nähneeni näin huonoa uutisvirtaa. Saksan valtion velkakirjan korko on lähellä kaikkien aikojen pohjaansa. Taantuma on otsikoissa jatkuvasti. Pankkiosakkeet ovat voimakkaasti ylimyytyjä juuri nyt. Mutta se on sitten ystävät hyvät treidi, eikä sijoitus. Kymmenen, viisitoista prosenttia, ja ulos. Pankkeihin ei kannata rakastua, koska taantumassa, ja erityisesti Euroopassa, niillä ottaa eniten pataan.”
Jaoin jo FAANG ketjuun tämän tiedon tekijänoikeuslakien uusimisesta menneen läpi, mutta tämä voi olla niin suuri uudistus että melkeen makroksikin jo voi laskea
Tietämättömille siis artikla 13 käytännössä pakottaa esim. youtubea ja facebookia tarkistamaan kaikki julkaistu materiaali tekijänoikeuksien varalta. Koskee käsittääkseni myös pieniä palveluita.
Artikla 11 taas on ns. linkkivero, eli inderes (tai minä?)joutuisi hankkimaan lisenssin sanomalta että voisin linkata tämän uutisen teille.
Nyt voisi F-secure ja muut VPN:iä tarjoavat firmat olla kyllä kohta nousussa 
Mielenkiintoista nähdä, mihin nuo johtaa. (myös foorumin kannalta)
Hyvä kirjoitus, miksi osakepoiminta on vaikeaa (jos haluaa siis ylituottoa suhteessa vertailuindeksiin)
Ensinnäkin, ”extreme winners” on ollut vain muutama prosentti osakkeista… ja keskimäärin 10 vuoden säteellä ~40 % osakkeista voittaneet indeksin.
Vastaavia lukuja olen nähnyt aiemminkin.
Huomenta kaikille! Kiinasta saatiin taas heikkoja teollisuuslukuja aamulla, näitä ei voi enää laittaa ajoituksen (eli kiinalaisen uuden vuoden kohdistumisen) piikkiin.
Myös tuottajahintojen nousu hidastunut selvästi viime aikoina, eli näyttää siltä että Kiina vie maailmankaupan kautta halpenevia hintoja muualle maailmaan. Inflaatiopeikko ei siis ainakaan länsimaissa lähiaikoina tämän perusteella pelottele, lähinnä päinvastoin.
Mikäli koko kommentti kiinnostaa, on se täällä luettavissa: Kiinasta jälleen heikkoja lukuja, pohjia tuskin vielä nähty | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Kysyikö joku vanhemmanpuoleinen herrasmies joskus taannoin Q & A palstalla jotain otsikolla “Vaiettu Mr. Index”? Jos kysyi, niin kannattaa lukea uudelleen.
Masse, FA, miksi sitä Indexiä on niin perhanan vaikea voittaa?
Hahhaa tämä ketju
Blummalla muutakin ammattisijoittaja spekuloi, olisiko vihdoin 10 vuoden aliperformoinnin jälkeen jälleen aika arvosijoittamisen? Nythän kasvu on jyrännyt arvon ohi ja price-to-book-ukkelit ovat jääneet nuolemaan näppejään.
Suhteellinen arvostus kalliimpien kasvuosakkeiden ja halvempien arvo-osakkeiden välillä on revennyt nyt historiallisen suureksi.
Toisaalta monet arvoalat (esim. autoteollisuus ja pankit) ovat sellaisen disruption keskellä, että mataliin arvostuksiin on hyvä syynsä ja arvosijoittaja saattaa ajaa itsensä ns. “arvoloukkuun”. Siten tuo historiallinen suhteellinen arvostusero voi vielä ennestäänkin revetä.
Ps. arvosijoittaminen ei viimeisimpien tutkimusten mukaan olekaan ollut varmin tapa tehdä ylituottoa, joten viimeisen 10v alisuoritus ei ole välttämättä mikään “anomalia”.
Mitä ajatuksia täällä herää? Pois kasvusta ja arvoon?
Hieman uusia jännitteitä jo olemassa olevien lisäksi. Venezuela lienee suurimpia öljymaita varojensa puolesta, joten ei ihme että Venäjä jatkaa tukeaan ja toisaalta myös USA kiinnostunut.
Ja Janet Yellen on sitä mieltä, että korkoero kertoo siitä, että rahapolitiikkaa pitää keventää eikä ennusta taantumaa. Korkoeroonhan vaikuttaa yksiselitteisesti se, mikä oletetaan olevan olevan korkojen kehitys tulevaisuudessa. Tottakai jos korkotaso laitetaan nyt reilusti ylikevyeksi, niin siinä on vain nousuvaraa.
Arvopaperin uutisesta: “Donald Trumpin nimittämänä Fedin hallitukseen ehdolla oleva Stephen Moore kommentoi New York Timesin haastattelussa, että keskuspankin olisi hyvä leikata ohjauskorkoa puolella prosentilla.”
Taas siis ollaan valitsemassa henkilöä, jonka näkemykset on sopivia. Jos nimityspäätökset tehdään näkemysten perusteella, niin luuletteko, että ehdokkaiden näkemykset ei muutu siihen suuntaan kuin poliittisesti halutaan. Siinähän sitä riippumattomuutta sitten on.
Ei tuo ongelmaton mittari ole varmastikaan vaikka post wwii käsittääkseni lähes jokainen kerta taantuma on tullut hetki tämän inversion jälkeen. Tosin ei pidä sekoittaa syytä ja seurausta. Talous ei painu taantumaan automaattisesti kun inversio tapahtuu, vaikka psykologinen efekti voi olla joillekin iso.
Keskuspankkien johtajat eivät oikein muutenkaan voi sanoa ääneen, jos ollaan taantumaan menossa…
Muistutuksena: taantuma/en uhka ei ole automaattisesti osakkeille välttämättä heti huono tai dramaattinen asia.
Verpulta tänään aamarissa hieno tunnustus siitä, että osakepoiminta on pirun vaikeaa eli Mr. Indexin voittaminen ei meiltä karvalakeilta yleensä onnistu! Eli hieno tunnustus Masse-sedän ketjulle “Vaiettu Mr. Index”:
Masse kiittää ja odottelee Verpun jatkotunnustusta siitä, paljonko tuli takkiin armon vuonna 2018. Masse ja monet muuthan ovat jo ripillä käyneet ja tunnustaneet karvaat miinuksensa ja saaneet ne jo anteeksi.
Masse, FA, Indeksimestari
