Aika nostaa pöydälle analyytikkojen ym. ammattilaisten iso tabu eli Mr. Index. Kuka tunnustaa sitä seuraavansa jopa niin, että on laittanut omien poimintojensa rinnalle indeksi-salkun ja vertailee tuotot vuoden lopussa? Ja jos niin, niin miten on käynyt? Vuodesta toiseen tämä inhottava kaveri vie voiton?
Taitaa olla niin, että vain Inderesin jotkut aateliset ja Mr. Heikkilä Taalerista selviävät voittajina? Vai?
Masse ei ole lyönyt Mr. Indexiä kuin kerran, mutta tasapeli ja lievä tappio ovat kovinkin tuttuja. Ja koska näin, Massen paukkujen laitto lukemiseen ja pelaamiseen ei tunnu järkevältä ajankäytöltä, ainakaan ansaintamielessä. Masse-sedän filosofia onkin, että “sijoittaminen on viihdettä mistä voi välillä ihan maksaakin”.
Seurailen indeksiä, vaikken indeksisijoittamisesta olekaan kiinnostunut. Jotenkin tuntuu että pörssin yleisen tunnelman voi summata indeksin kehitykseen. Voitin sijoituksellani indeksin, mutta vaikeuksia on tulkita kumpi on edellä, kun riskille altistettu summa muuttuu ostojen ja myyntien mukaan. Lasketaanko tässä myös vaihtoehtoiskustannukset, eli jatketaanko laskemista, vaikka sijoittaja on myynyt viimeisen sijoituksensa?
Pidän rationaalisena myydä osakkeen jos sen markkinahinta ei enää vastaa yritystoiminnan realistisia kasvumahdollisuuksia tai riskisyyttä. Kysymys voi myös olla spekulaatiosta: usein voit saada osakkeesi halvemmalla takaisin ja ostaa niitä useamman kappaleen tehtyäsi voittoa. Osinkoyhtiöiden ostaja todennäköisesti häviää jos mitataan pelkkiä osakehintoja (PI = Price Index, GI = Gross Index). En kuitenkaan keskittyisi liian paljon indeksiin sijoitusmenestystä mietittäessä. Jos jokin firma tai toimiala menee heikoin perustein kuplaan, oletko fiksu kun veikkasit oikein tai tyhmä kun et ollut siinä mukana? Tykkään enemmän Warren Buffettin säännöstä numero 1. Don’t lose money.
Ei tarttunut Inden eikä muidenkaan ammattilaiset Massen härnäykseen Mr. Indexin ylivertaisuudesta. Eletään siis kaikki edelleen mukavassa kuplassa siitä, että poiminta ja analyysit kannattaa😊
Masse-setä kyllä silti heittää seuraavassa pörssin rojahduksessa aimo annoksen OMX25:een odottelemaan sijoitussäästötilin autuutta.
VPkin kyllä Massen jorinoille ahkerasti peukuttaa, muttei yhtään avaa omaa pistetilannettaan Mr. Indexiä vastaan. Ehkä hyvä niin, kun on töissä talossa, jossa adiantuntijapoiminnan kaikkivoipaisuutta ei saa asettaa kyseenalaiseksi:ok_hand:
Jos indeksi ei tuota, niin se tarkoittaa, että siellä on sisällä enemmän kurssitappioita kuin voittoa tuottavia yhtiöitä. Kysymys tietenkin kuuluu, osaatko jatkuvasti poimia omaan salkkuun vain ne kurssivoittoa tuottavat yhtiöt ja jättää karvalakkikamuille ne kurssitappiota tekevät luuseriyhtiöt. Jos näin, niin onneksi olkoon! Ja kerro ihmeessä se muillekin, miten tämä loistava osakepoiminta onnistuu vuodesta toiseen:)
Masse-setä vaan pelkää, että kuten yllä sanottu “Vuodesta toiseen tämä inhottava kaveri vie voiton”. Taitaa olla niin, että vain Inderesin jotkut aateliset ja Mr. Heikkilä Taalerista selviävät voittajina.
Vitsihän on siinä että syklinen yhtiö joka tuottaa satumaisia kurssivoittoja jollain aikavälillä (kuten Finnair tai Outokumpu) voi tuottaa järkyttäviä kurssitappioita jollain toisella välillä ja olla nukuksissa vuosia. Indeksin voittaminen vaatii siis käänteiden vainuamista ja ostojen/myyntien ajoittamista. Eihän kukaan tule sanomaan, että tässä olisi tällainen tylsä lentoyhtiö jonka kurssissa ei ole mitään tapahtunut vuosiin, että osta sitä kun kohta saat 3x. Arvottiinhan Amazoninkin osakkeen hintaa vuosikausia 30-40 dollarin välillä (nyt lähes $1900).
Spekulatiivinen indeksin voittaminen on yksi peli, mutta ei siitä oikein strategiaa saa muodostettua. Osakkeiden ostaminen moninkertaisilla kirja-arvoilla on enemmän tai vähemmän suotuisan markkinan peesaamista. Sitten kun markkina kääntyy ja koko maallisesta omaisuudestasi (100% osakepaino) lähti puolet pois, ihmisiä ei enää kiinnosta Martin Paasin kuluttomat indeksirahastot ja osakkeilla rikastumista hehkuttavat blogit. “Onhan tässä Endominesissa konkurssiriski ja entisten sijoittajien pääomat on haaskattu, mutta jos kultaa löytyy niin…” Ei. Toisinaan indeksin voittaminen tarkoittaa voittojen kotiuttamista ja long-positioiden välttämistä.
“Masse-setä kyllä silti heittää seuraavassa pörssin rojahduksessa aimo annoksen OMX25:een odottelemaan sijoitussäästötilin autuutta.”
No, laitoitko torstaina paljonkin likoon?
Anna mä arvaan: vain pienen osan “aimo annoksesta”.
Miksi? Koska “Mr Indexin” arvoa on mahdotonta ennustaa. Ja koska “Mr. Indeksin” muutoksien ennustamisella pääsee loistavasti “keskimääräisen” voiton puolelle, ja jälkikäteen voi olla aina oikeassa.
Juuri näin ::)) Droppi oli sen verran pieni, että “aimo” oli myös pieni.
Mr. Indexin, aivan kuten minkä tahansa sen sisällä olevan yhtiönkin, tulevaa arvoa on mahdotonta luotettavasti ennustaa. Jos siihen pystyisi, niin rikkaita olisimme me kaikki ja pörssissä olisi pelkkiä voittajia:
Indeksin menestysennuste eteenpäin perustuu tietenkin historiaan ja vilkaisuun taaksepäin ja kertoo, että VUOSIEN saatossa Indeksi(t) ovat lähes koko ajan kasvaneet. Siis paljon luotettavampi ennustaja kuin minkään yksittäisen yhtiön vastaava kurssikäyrä.
Jos siis haluaa esim. 5 vuoden päästä olla kohtuullinen voittaja salkullaan, kannattaa laittaa roposet Mr. Indexiin. Se on varmin tae menestyksestä osakemarkkinoilla. Sille häviää tai pääsee tasapeliin kiusallisen moni meistä karvalakeista. Niin Masse-setäkin. Sedälle ainoa lohtu tässä kylmässä totuudessa on hänen sijoitusfilosofiansa: “Sijoittaminen on viihdettä, josta pitää aina välillä ihan maksaakin”
Asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Indeksissä ei ole mitään maagista, se on vain kokoelma yhtiöitä. Saisit “indeksisijoituksen” hajauttamalla salkun osakepoiminnoilla tasaisesti usean yhtiön osakkeisiin. Indeksiin sijoittaminen on helppoa jos sijoittaja ei osaa tai jaksa tutustua yksittäisiin yhtiöihin ja niiden valuaatioihin. Näille ihmisille vaihtoehdot ovat käytännössä pankin korkeakuluiset rahastot tai sijoittamatta jättäminen.
Minua hieman harmittaa, että valtavirran rahoitusteoriassa riskinä pidetään volatiliteettiä sekä ylös että alaspäin. Osakepoiminnalla voit saada hyvää volatiliteettia ylös. Esim. 13€ Fortumin valuaatio perustui ajatukseen, että firman johto ei löytäisi hyviä ostokohteita ja käteistä pullisteleva kassa ei tuota mitään → alhainen arvostus. Fortum löysikin Uniperin ja sijoittaja jolla oli optimistisempi näkemys Fortumin johdon kyvyistä teki +50% voiton. Indeksi ei kasva tällä tavalla. Toisaalta olisit tänä päivänä hävinnyt indeksille sijoittamalla Fortumiin 2009 vuoden alussa.
Ajoittamisella on erittäin merkittävä vaikutus menestyksen kannalta. Jokaisessa kaupassa on sekä ostaja että myyjä, ja indeksi on kasvanut pitkällä aikavälillä, joten indeksiä ei voi voittaa, by definition. Jos olet indeksisijoittaja, kysymys on siitä ostatko halpaa vai kallista indeksiä ja myytkö ostoksesi halvalla vai kalliilla. Indeksi on nyt aivan historiallisen kallis.
Indeksi tuottaa pitkällä välillä, mutta tilanne näyttää lyhyellä tähtäimellä toisenlaiselta. Tässä Barclays Researchin kuvaaja vuodelta 2016 Britannian omaisuuserien reaalituotoista eri aikaväleillä vuosina 1899-2015.
Hyvä uutinen on se, ettei löydy yhtäkään 23 vuoden periodia jolloin osakkeet olisivat tuottaneet negatiivisesti ja tätä varmaan tarkoitetaan, kun sanotaan että osakkeet ovat pitkän aikavälin sijoitus. Mutta mietitään nyt rehellisesti: kuinka moni tämän palstan lukijoista istuu 10 vuotta punaisen salkun päällä? Se ei tosiaan ole mitään 8% korkoa korolle.
Väitän, että todella harva oikeasti pystyy tuohon keventämättä osakepainoa matkalla, ainakaan jos lasku on pitkä ja rauhallinen. Rajussa rysähdyksessä ei välttämättä ehdi turhautua samalla tavalla, ja tunne on kuin shokkihoitoa saaneella.
Enkä usko olevani poikkeus, olen yrittänyt sisäistää sen ennen kuin tilanne on päällä. Yhtään laskumarkkinaa ei ole takana, eikä ole muuten kovin monella niistäkään, joiden “tärkeintä on aloittaa”-vouhotusta on jo jonkun aikaa saanut lukea kaikista mahdollisista talousmedioista. Vaikka ollaan ehdottomasti hyvällä asialla, on vastuutonta jättää (usein) huomiotta se, että ihminen ei ole tunteeton kone, vaan rahan menettäminen kirpaisee useimpia todella kovasti. “Kuukausisäästät mistään välittämättä, korkoa korolle vaan ja niin edelleen.” Onhan se paperilla niin, mutta todellisuus on jotain muuta. Jos keskiverto duunari katselee säästöjensä sulavan vaikka 50% tai enemmän vuodessa ja samalla saa pelätä työpaikkansa puolesta, niin mitähän se tekee? Kuukausisäästää varmaan kuluttomiin indeksirahastoihin ja katselee kylmänviileästi jokaisen säästetyn euronsa muuttuvan kymmeniksi senteiksi. Tai sitten myy pohjalla ja palaa asiaan seuraavalla huipulla. Ja vielä veikkaus: “Tärkeintä on aloittaa” -jutut vähenevät samaan tahtiin kuin indeksi lopulta tulee alas.
Vielä siitä Mr. Indexistä. Musta se on suurella todennäköisyydellä kallis. Pörssissä täytyy syklin tässä vaiheessa olla paljon enemmän yhtiöitä joiden tuloskunto on “liian korkealla tasolla”, kuin niitä joiden tuloskunto näyttää normaalia heikommalta. Vallinneissa olosuhteissa se on ainoa vaihtoehto. En tiedä valitsenko paremmin poimimalla osakkeita itse (tänä vuonna ainakin toistaiseksi on mennyt hyvin), mutta indeksi ei nyt todellakaan näytä houkuttelevalta vaihtoehdolta. Jossain vaiheessa se sitä varmasti taas on.
Kirjoitit: “Vielä siitä Mr. Indexistä. Musta se on suurella todennäköisyydellä kallis.” Juuri näin. Ja siksi Masse kirjoittikin yllä: “Masse-setä kyllä silti heittää seuraavassa pörssin rojahduksessa aimo annoksen OMX25:een odottelemaan sijoitussäästötilin autuutta”. Paino oli sanalla “rojahduksessa”:
Rojahdusta ei vielä tullut, mutta Masse-setä on koko ajan kuulolla ostohousut jalassa ja käteispossa valmiina. Mutta koska tällainen ei ole viihdettä eikä tuo jännitystä, niin jkv. täytyy aina laittaa myös pieniin, korkeariskisiin kasvutarinoihin tyyliin Titanium, Gofore ja Avidly. Ja Mr. Heikkilä tuossa videolla juuri opetti Saulia ja meitä karvalakkeja, että niitä tulee pitää sitten pitkäääääään. Ihan niin kuin Mr. Indexiäkin.
Ei ollut. Paino oli sanalla “Masse-setä”, niin kuin kaikissa muissakin kirjoituksissasi.
Kuten muutkin itseään alati kolmannessa persoonassa puhuttelevat henkilöt (esim. Ruotsin kuningas), tulet olemaan jatkossakin oikeassa, kuten tähänkin asti. Aivan riippumatta siitä, mitä eteen tulee.
Juuri näin. Kun Masse-setä ei ota sijoittamista turhan vakavasti, niin asiat näkee usein muita selvemmin:) Ainakin vähän ruusuisten lasien läpi katsellen.
Masse-sedän sarkaistista huumoria täytyy vähän ymmärtää, muuten näitä juttuja ei kannata lukea. Toki välillä joukossa on pistävää totuuttakin, kuten esim. tämä Indexin voittamisen vaikeus.
Veli Verneri tuntuu ainakin ymmärtävän Masse-sedän höpötyksiä, koska peukkua tulee lähes joka juttuun. Toki Massen pyyntöön kertoa siitä miten oma salkku tuotta Mr. Indexiin nähden Verneri ei ymmärrettävistä syistä tarttunut:))
