Itsekin kuuntelen Lepikön juttuja tarkalla korvalla ja häneltä on aikanaan tullut kipinä itsellekin tutustua TAhan tarkemmin markkinan lyhyen aikavälin käytöstä paremmin ymmärtääkseni. Mielestäni on ylipäätään hieman surkuhupaisaa, että Nordnetin parhaat markkinanäkemykset (ei pelkästään lyhyet vaan keskipitkät myös) tuli treidaajalta ja jos katsoi vaikka titaanien taistoa niin Jukka O:lla ja Martinilla ei yleensä ole ollut mitään järkevää sanottavaa.
Haluaisin kuitenkin korostaa, että Jukka on treidaaja ja jos on seurannut titaanien taistoa niin hänen tyypillinen osakepainonsa siinäkin on ollut keskimäärin n. 10-25% ja salkku on ollut 100% käteisenä pari kertaa aiemminkin viimeisen vuoden aikana, joten ei tästä kannata “tavallisen” sijoittajan, joka normitilanteessa on 100% osakepainolla liian suuria johtopäätöksiä tehdä. Jukalle tämä on ihan normaalia.
Olen vähän eri mieltä. Jos joku askartelee markkinalla päivittäin, niin kyllähän hänen luulisikin tietävän enemmän kuin indeksisijoittajan ja “osakepoimijan”.
Oksaharjun juttuihin olen hieman viilentynyt. Osaamista riittää ja osaa asiansa muotoilla, mutta on “gurulle” umpisurkea CV, jos ei ole löytänyt viime vuosina mitään ostettavaa. Kannattaisiko katse suunnata joskus OMXH25:n ulkopuolellekin?
Jep, mielenkiintoisinta Jukan argumentoinnissa on itse perustelut ja mitä ne voisi tarkoittaa pitkäjänteisen sijoittajan kannalta. Esim. havainnot markkinan sentimentistä, vahvuudesta yms. voivat auttaa ajoittamisessa, mutta juuri nuo treidaajan salkun isot liikkeet käteiseen ei välttämättä kannata toteuttaa omassa holdaajan salkussa. Hän myös lukee markkinaa eri tavalla, kuin sellainen “perus konsensus” mikä on vähintään virkistävää.
Zoom in, Zoom out: Zoomin osake ottanut 25 % duffea parissa päivässä. Terve muistutus sijoittajille, ettei herkusta kannata koskaan maksaa mitä sattuu.
Korot ovat jatkaneet nousuaan. Tätä kannattaa seurata. Pieni nousu kertoo talouden tervehtymisestä ja onpahan se itseasiassa jees finanssiyhtiöille kuten pankit. Toisaalta, jos korot nousee “liikaa” alkaa TINAlta katoamaan pohja ja osakkeiden arvostus on paineessa.
Itelle Jukan markkinakatsaukset on ollu vähän niin kuin sääennusteita: Voi vähän varmemmalla otteella tehdä suunnitelmia, kun lähipäivien sade tai helle ei tule aivan yllätyksenä.
Tätä foorumia lukiessa tulee mieleen, että itse kunkin olisi aina hyvä välillä muistuttaa itseään ettei se kasvusijoittaminen hinnalla millä hyvänsä ole aina ruusuilla tanssimista. Zoom, SAP, yms viimeisimpiä esimerkkejä. Yleensä kasvuhuumassa käsittääkseni tuppaa unohtumaan, että niiden satumaisten tuottojen vastapainona kantaa myös isoa riskiä ja pitkässä juoksussa aika pieniosa ylipäätään osakkeista on “megavoittajia”.
Tässä yksi artikkeli muistuttamaan kasvuyhtiöiden riskeistä:
Lainaus:
While some growth stocks go on to generate huge returns for their investors, the unfortunate reality is that many growth companies actually destroy shareholder value over time.
J.P. Morgan released an eye-opening study a few years ago that really hammers this point home. The study evaluated the performance of all the individual stocks in the Russell 3000 Index between 1980 and 2014. J.P. Morgan chose this index because it covered about 98% of the investable U.S. equity market during the time period. Here’s an overview of the study’s key findings:
40% of the companies in the index fell more than 70% from their peak and never recovered. The odds of failure were even higher in sectors that are generally seen as “growth” industries, such as technology, telecommunications, energy, and healthcare.
Roughly two-thirds of all individual stocks underperformed the index over their lifetime.
Only about 7% of companies were “extreme winners,” i.e., stocks that exceeded the index’s returns by more than 450%.
Itse pyrin olemaan hirttäytymättä mihinkään tiettyyn kategoriaan sijoittajana. Varmasti pörssistä löytyy niitä kasvuyhtiöitä, mitkä ovat pitkän aikavälin voittajia ja siihen nähden edullisesti hinnoiteltuja ja toisaalta kaikki arvoyhtiöt eivät ole “paskayhtiöitä” vaan ihan rehellisesti hyviä yrityksiä, mitkä syystä tai toisesta valuneet alehintoihin. Itse ainakin pyrin löytämään ne oikeat yhtiöt salkkuuni ovat ne sitten muiden silmissä arvoa tai kasvua. Jos veikata pitäisi niin luulen, että nyt tekno/kasvubuumin ollessa päällä entistä vähemmän markkinoilla on kasvuyhtiöitä joita ei olisi liian ruusuisilla tulevaisuuden kuvilla hinnoiteltu.
Puhtaasti J.Lepikön kommenttien perusteella pistin koko juustotilille tiukan stoplossin päälle, monessa se oli jo valmiiksi mutta tiukensin ja varmistin että kaikilla on.
Noh, ei ihan kaikilla, tykkään kiduttaa itseäni Dynacertin valumista katselemalla. Ja pari muuta paskalappua lääkesektorilta jotka saavat mennä nollaan, possat niin pieniä.
Tämän käppyrän perusteella taisi olla edellinen “arvosijottamisen paluu X-1” tuolloin toukokuun lopussa - kesäkuun alussa ja sittenhän korjattiinkin kunnolla. Pitäisikö tämäkin nähdä kontraindikaattorina, että aina kun alettaan puhua arvosijoittamisen paluusta niin pitäisi pistää arvo-osakkeet lihoiksi
Tuosta tulikin mieleeni kun keskustelin smart eyestä kanadalaisella foorumilla.
" The vast majority of small cap growth stocks produce poor returns while a tiny few produce large positive returns. Almost two-thirds of venture capital financings lose money, while a tiny number of them produce huge returns. The chances of picking winners among lottery-like stocks are not in your favor."
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että miksi korkeat?
Ensi vuoden target olisi reilun 15% nousu, jos tämän vuoden target toteutuisi. Suhteellisesti tarkoittaisi samaa, kuin tämän vuoden nousu kesäkuusta tähän hetkeen (oltiin noin 3000 tasolla). Tarkoittaisi vastaavaa vuoden 2019 nousua kesästä vuoden loppuun (2730-3240).
Mikäli ensi vuoden ennusteet tuloksissa toteutuu, ei mitenkään korkea, vaan ihan realistinen. Varmasti ensi vuoden osalta nähdään vahvempia tuloksia vasta Q2:sta lähtien, alkuvuosi vielä menee viruksen kanssa tapellessa sekä mahdollisesti Kiina-neuvottelut lähtee käyntiin. Jos ensi vuosi ei ole tuon suuruinen, niin virusta ei saatu taputeltua.
Jep. Eikös se pörssin keskimääräinen tuotto ole se joku n. 7% yli pitkän historian ja tässä on mukana kaikki ne katastrofaaliset romahdusvuodet jne. Eli jos lähtee siitä oletuksesta, että ensi vuonna ei nähdä isoa market crashia vaan kyseessä on positiivinen vuosi niin tuo 15% on itse asiassa aika maltillinen:
For the 92 years ended December 31, 2017, the
S&P 500 Index posted positive calendar year returns 74% of the time and negative calendar year returns 26% of the time, with an average calendar year return of 21% over the positive years and -14% over the negative years.
EDIT: Näyttää muuten Finski ja Noho piirtelevän jo isoja punaisia palkkeja, loppuiko rotaatio lyhyeeseen vai hengähdetäänkö vain?
Eikös tämä rahan kulkeutuminen eniten kärsineisiin sektoreihin xlf, xle eniten nousseista nasdaq ole kohtuu terve ilmiö tuolla jenkkilässä ja voisi siis olla kestävälläkin pohjalla pitemmällä tarkastelujaksolla? Lepikkö ilmeisesti puhuu lyhyestä aikavälistä.
Kannattaisi vähän tarkentaa mitä “kasvusijoittamisella” tarkoitetaan. Imo eri asia onko firmalla jostain megatrendistä tai hyvästä bisnesmallista johtuvaa kasvua vai jonkin nopean/väliaikaisen ilmiön aiheuttama pysyvä tai väliaikainen tasokorotus.
Ite olisin varovainen noiden käppyröiden ja tilastojen kanssa Näissä yleensä jako on tehty sijoituskirjoista tutulla arvo = halpa osake ja kasvu = kallis osake -menetelmällä.
Oon aivan varma siitä, että nopeimmin kasvaneet pienet yritykset joukkona on tuottanu enemmän kuin ne joiden kasvu on ollu 0-5 %/vuosi.
Viime kädessä pitkässä juoksussa sijoittajan saama tuotto on sama kuin yhtiön kannattavuus ja kasvu yhdistettynä. Jos yhtiö kannattaa hyvin, sijoittaja saa hyvän tuoton. Jos yhtiö kannattaa hyvin ja pystyy kasvamaan ylläpitäen hyvää kannattavuutta sijoittaja saa loistavan tuoton.
Matalan kasvun ja heikon kannattavuuden yhtiöissä sijoittajat yleensä etsivät sopivaa hetkeä, jolloin yhtiö on aliarvostettu ja ostavat siinä toivossa, että aliarvostus purkautuu tuloksen paranemisen myötä. Mutta kun aliarvostus purkautuu, siitä eteenpäin sijoittaja saa vaatimatonta tuottoa, jos yhtiö ei kasva ja kannattavuus on kyseenalainen tai välttävä.
Korkean kasvun ja kannattavuuden yhtiöissä taas sijoittaja maksaa yhtiöstä kovemman hinnan, kuin huonosta yhtiöstä, mutta idea ei olekaan odotella kovempia arvostuskertoimia ja hetkeä, milloin myydä osake pois, vaan omistaa yhtiötä ja nauttia sen kasvusta ja kannattavuudesta pitkän aikaa. Pitkässä juoksussa tuotot ovat loistavat, vaikka ostohinta olisi ollut suhteessa kovempi kuin huonolla yhtiöllä.
Summa summarum - matalan kasvun ja heikon kannattavuuden “halvat” yhtiöt sopivat paremmin lyhytaikaisempaan pitoon, kun taas korkean kasvun ja erinomaisen kannattavuuden yhtiöt sopivat paremmin “ikuisiksi” sijoituksiksi. Eli vähän yksinkertaistettuna: arvosijoittaja käy aktiivisemmin kauppaa kun taas kasvusijoittaja tyytyy valvomaan, että salkun yhtiöt pysyvät hyvälaatuisina.
Kyllä varmastikin ovat täysin mahdolliset, ja tosiaan jopa realistiset ennusteet. Kuitenkin jos karkeasti 2010-2014 nähtiin kipuaminen 1000 → 2000 pisteeseen, puolestaan 2015-2019 2000 → 3000 pisteeseen. Ja nyt tuo odotus, niin nousuvauhti historiaan peilaten olisi melkolailla hyvää. Itsekin olen kuitenkin taipuvainen uskomaan että on hyvin mahdollinen. Ehkäpä se hiukan mietityttää osaltaan että onko skenaario jopa “liian ilmeinen”. Ja toki jo nyt hinnoitellaan paljolti vahvasti elpyää tulevaisuutta.
Niin se kenties “liian ilmeinen skenaario”: myös esimerkiksi JP Morganilla on 2021 targettina 4 500 pistettä. Odottavat siis hivenen positiivisempaa skenaariota kuin GS.
Näitä targetteja heivaillaan varmasti vielä moneen otteeseen kun aika menee eteenpäin. Itsekään en liikaa lukittaudu ajattelemaan että jokin tietty pisteluku varmasti saavutettaisiin. Juuri nyt kaikki näyttää varsin hyvälle vuotta 2021 ajatellen.
Tuntuu, että strategeille on suht turvallista heittää target n. 10 % päähän indeksin nykytasosta. Sopivan salonkikelpoinen ratkaisu: ei karhuinen (voi vaikuttaa negatiivisesti oman pankin investointipuolen bisneksiin), ei liian härkä (ei erotu muista hyvässä tai pahassa).
Mutta jos Sp500 paukuttaa 2022e 200 dollarin EPSin, kuten nyt konsensus odottaa niin P/E olisi 22,5x. Hieman korkeahko tuolla 4500 pisteellä? Ellei tietysti konsensus ole nyt liian varovainen…
Mielenkiintoinen datapiste: peräti 18 % OST-tilien varoista käteisenä.
Nordnetilla on kyllä pääsy todella mielenkiintoiseen dataan, ottaen huomioon että suomalainen tavissijoittaja määrää suurimman osan meidän pörssiyhtiöiden kursseista.
Näissä yleensä jako on tehty sijoituskirjoista tutulla arvo = halpa osake ja kasvu = kallis osake -menetelmällä.