Luen rivien välistä, että osakepoimija ei polta sormiaan. Selittäisitkö logiikan kuinka indeksisijoittaja polttaa sormensa? Samoja osakkeitahan siellä rahaston/etf alla on? 
Nämä taisi olla aikalailla priced in, kun futuurit eivät juuri reagoineet. Rotaatio ohi. Teknot jyrää taas 
2 tykkäystä
Luin tuossa, että teknokuplan huipussa paras sijoituskohde Helsingin pörssissä 20 vuoden pitoajalla olisi ollut Fortum, se on tuottanut eniten (jos on malttanut pitää sen ja siitä irronneen Nesteen osakkeet). Suuri, tylsä ja “unohdettu” arvo-osake silloin, jollaisilla ei nähty kummoista tulevaisuutta kun internet ja mobiili olivat kuumia aiheita. En olisi itse uskonut silloin moista (jos olisin uskonut, olisin sijoittanut siihen ja saanut kovat tuotot 
). Rajojen yli kun mennään, niin sijoittamalla rahansa (piensijoittajalle ainoaan mahdolliseen) Venäjä-rahastoon (Seligsonin) olisi +1200% tuotolla hakannut kirkkaasti Suomen (+260%), Euroopan (+31%) ja Aasian (-22%) rahastot. Eipä sitäkään olisi silloin arvannut.
Maailma muuttuu ja ennen kaikkea yllättää aina. Tulevat menestyjäyhtiöt ja -rahastot voivat olla jotain aivan muuta, kuin nyt arvaammekaan.
13 tykkäystä
Tämä tappaa vertailukelpoisuuden kyllä saman tien.
Hain takaa että en oikein osaa nähdä nyt tämän hekuman päätteeksi mitään kaikki laput mistään välittämättä laitaan ja sitä myöten alas -40%. Toki onhan yritysvelkapotti maailmalla tällä hetkellä huolestuttavan kokoinen, mutta vaikea nähdä triggeriä mikä tuon pommin poksauttaisi ja laukaisisi fire-salen markkinoilla. Enemmänkin siellä mahdollisen korjausliikkeen aikana osa tulee sentimentin mukana maltillisemmin alas kuin kuplaantuneet laput(mitä ne sitten lienevätkään). Tästä syystä kaikki ei tule polttamaan sormiaan kunhan malttavat pysyä lapuissaan kiinni vaan lähinnä vain mahdollisesti kuplaantuneisissa mukana olevat.
Indeksisijoittajan juhlien päättymisellä tarkoitin lähinnä S&P500:sta missä riittänee, että isot teknot polkevat paikallaan tai korjaavat vähän alaspäin niin tuskin tuota muut sektorit jaksavat vetää viime vuosilta tutuille tuottoluvuille. Muut indeksit(esim. Helsinki tai DAX) voi pärjätäkin kiitettävästi verrattuna jenkkiserkkuunsa mikäli Sepen sisältämiltä megateknoilta loppuu puhti kesken.
4 tykkäystä
6 tykkäystä
Vihdoin Joonatan sain ulos tuon Melkein minuutissa videon, missä kysymystäsi käsitellään. 
10 tykkäystä
Jatkaen vielä tästä aiheesta…
En valitettavasti muista, kenen sanonta tämä oli, mutta joku menestyneistä sijoittajista joskus tokaisi, että trendin toteaminen sijoittamisessa on helppoa: ne on ne käännekohdat, missä erotellaan jyvät akanoista.
Nyt kaikki tietää, että kannattaa sijoittaa kasvuyhtiöihin välittämästä niiden arvostuskertoimista liikaa. Kauan tämä paradigma jatkuu, on ollut tässäkin ketjussa polttava puheenaihe.
Ekstrapolointi lähimenneisyyden perusteella menee harvoin vihkoon, koska trendit voivat jatkua pitkään. Mutta sitten kun se menee vihkoon, tulee lunta tupaan ja kunnolla.
Ymmärrän täysin täälläkin yhä useamman hyväksymän mantran, että hyvistä kasvuyhtiöistä voi maksaa paljon korkeampia kertoimia (bisneksen laatu, asema markkina yms. on muuten myös osa fundamentteja, ei pelkät helpot tunnusluvut, tämä tuntuu usein sumentuvan keskusteluissa) eikä tälle näy nyt loppua.
Historian saatossa kuitenkin parhaatkin yhtiöt ovat ennemmin tai myöhemmin kokeneet “paluun ruotuun” tai “reverse to the mean” kuten anglismeja käyttävät henkilöt sanovat.
Tulevaisuus on arvaamaton, ja on eri asia ottaa vastaan negatiivisia yllätyksiä salkussa kun siellä ostetut firmat on ostettu huokeaan hintaan verrattuna salkkuun, jossa osakkeita on lapattu sisään EV/Sales 20x kertoimin tai P/E 50x -kertoimin. Ihmismieli kestää kummasti eri tavalla laskuja, riippuen siitä meneekö salkussa rivit heti punaisiksi vai pysyykö ne vihreinä puolittumisenkin jälkeen.
Vaikka kertoimien jatkuvalle paisumiselle löytyy hyviä perusteluita, toimii ne tismalleen tässä ympäristössä mikä meillä on nyt. Nyt kasvuyhtiöt uivat kuin kala vedessä ja arvoyhtiöt ovat uppotukkeja. Jos esimerkiksi inflaatio pääsisi yllättymään, voi korkeiden arvostuskertoimien salkku olla kuin kala kuivalla maalla. Tuskin kukaan osasi ennustaa 2000-luvulla nollakorkoja, ja tuntuu se monilla ammattilaisillakin edelleen olevan vaikea pala mennä jakeluun.
2009–> nousumarkkinan yksi pääpilareita on oman tulkintani mukaan ollut jatkuva epävarmuus, riskit ja sijoittajien varovaisuus. Se ruokkii härkää juuri sopivasti. Yleensä ennemmin tai myöhemmin nousun jatkuessa kuitenkin nuo yllämainitut korvautuvat ylenpalttisella riskinotolla, ja se kaunis härkää ruokkinut balanssi menee rikki. Näitä ylilyönnin tunnusmerkkejä yritän itse kiikaroida horisontissa (kenties pitäisi katsoa myös lähemmäs ).
34 tykkäystä
Vaikka kertoimien jatkuvalle paisumiselle löytyy hyviä perusteluita, toimii ne tismalleen tässä ympäristössä mikä meillä on nyt. Nyt kasvuyhtiöt uivat kuin kala vedessä ja arvoyhtiöt ovat uppotukkeja. Jos esimerkiksi inflaatio pääsisi yllättymään, voi korkeiden arvostuskertoimien salkku olla kuin kala kuivalla maalla. Tuskin kukaan osasi ennustaa 2000-luvulla nollakorkoja, ja tuntuu se monilla ammattilaisillakin edelleen olevan vaikea pala mennä jakeluun.
Omaan korvaan perustelut siitä, että miksi hyvistä yhtiöistä voi maksaa näinkin korkeita kertoimia, kuulostavat fiksuilta, mutta sitten mietin, että miksi nyt on eri tavalla? Ts. miksi kasvuyhtiöistä ei kannattanut maksaa tällaisia kertoimia vaikka 5v sitten, miksi nyt? Korot eivät ole samaan aikaan Euroopassa tippuneet. Jenkeissä ovat, mutta onko se 2 % → 0 % nyt sitten niin iso muutos, että kertoimet voi vaikka tuplata? Enpä usko.
Eli miksi (vasta) nyt? Miksi kasvuyhtiöistä ei kannattanut maksaa näin paljon 5v sitten, tai ylipäänsä aina? Nähdäkseni mitään käänteentekevää ei ole tässä välissä tapahtunut. Joten joko 5v sitten markkinat olivat kauttaaltaan väärässä ja kaikki teknot hinnoiteltu naurettavan halvoiksi, tai nyt ne ovat kalliita. En puolestaan pysty millään keksimään syytä sille, että teknot olisivat olleet niin aliarvostettuja 5v sitten yksittäisi esimerkkejä lukuunottamatta. Nykyiselle yliarvostukselle taas pystyy keksimään selityksen, koska trendi ruokkii kasvua. Teknoihin sijoittaneet ETF:t ja aktiivirahastot ovat tehneet hyvää tulosta, jolloin sijoittajat ovat siirtäneet pääomiaan (muualta) niihin, jolloin muut ovat laskeneet ja teknot nousseet, joka on entisestään lisännyt tätä kierrettä.
En ala edes yrittämään arvata, että milloin tämä loppuu tai kääntyy. Eli siinä mielessä pohdiskelu on mielenkiintoista, mutta hyödytöntä.
9 tykkäystä
Karkeasti otettuna arvoyhtiöt olivat mudissa teknokuplan jäljiltä, jolloin ne tuottivat 2000-2010 hyvin kasvuun verrattuna. Raha tuppaa jahtaamaan menestyvää strategiaa, ja arvo oli historiallisesti kallista 2010. Silloin taas kasvu/laatu oli poikkeuksellisen halpaa historiallisesti arvoon verrattuna, ja ne ovat menestyneet erinomaisesti 2010-2020.
4 tykkäystä
Kyllähän faktoin perusteltu pohdiskelu antaa eväitä niille, jotka eivät ehkä itse ole vielä muodostaneet mielipidettä. Tai uusille sijoittajille, joiden historiatietämys saattaa olla hatarampi. Ilman pohdiskelua maailma on tosi tylsäkin!
3 tykkäystä
Monesti sijoittajat etsivät selityksiä fundamenteista tai teknisestä analyysistä, mutta rakenteelliset tekijät unohtuvat.
Tosiaan, tuossa mielessä nousu ruokkii nousua: jonkun alan menestys saa sijoittajilta lisää rahaa, toisaalta sitä vedetään pois.
LT3000-blogissa oli erinomainen kirjoitus ns. “likviditeetti vauhtipyörästä” aiheeseen liittyen.
Tottakai, tämä implikoi myös sitä, että fundalla tai muullakaan ei ole niin vähiä. Tulevien rahastojen/omaisuusluokkien rahavirtojen ennustaminen taas on lähes mahdotonta. Kaikki keinot haarukoida markkinaa ovat epätäydellisiä, kunhan käyttää systemaattisesti jotain eikä vedä ihan mutulla.
2 tykkäystä
Jep, koska 99 % holdaajan ajankäytöstä on lukemista, odottamista ja pohdiskelua niin tämä on kivaa ajanvietettä.
Eipähän tule ainakaan kiusausta käydä turhaa kauppaa!
7 tykkäystä
Vaikka uusiutuvat kuplisivat ja kupla puhkeaisi niin sen merkitys maailman taloudessa olisi vielä tällä hetkellä kärpäsen kakan luokkaa. Muistaakseni uusiutuvan energian markkinat ovat kutakuinkin 1000mrd USD luokkaa. Ja jos vedyt rajataan omaksi ryhmäkseen niin merkitys pienenee edelleen.
Teknojen osalta asia olisi aivan toinen, jos yhtäkkiä paljastuisi, että suurien teknojen tuloksentekokyky romahtaisi ja pitkän tähtäimen ennusteilla saisi pyyhkiä takapuolta.
5 tykkäystä
Kyllä. Siksi vaikea nähdä isoa romahdusta ihan lähiajoille(nämä nyt aina yllättävät ainakin suurimmanosan sijoittajista). Jos uusiutuvat ovat kuplassa niin niihin sijoittaneet ottavat nokkaan, mutta markkinat tuosta tuskin korviaan lopsauttaa.
Isojen teknojen osalta heikkoutta on myös aika vaikea nähdä. Se vain, että mikäli hyväksyttävä arvostus alkaa tasoittumaan kohti vaikka nykyisen nousumarkkinan keskiarvoa, niin tuon täytyy tapahtua joko pidempi aikaisena kylkimyyrynä mikä nykyisessä S&P500 koostumuksessa todennäköisesti tarkottaisi väkisin viime vuosiin verrattuna heikkoja tuottoja indeksitasolla tai sitten tasokorjauksena alemmaksi mikä kävisi ikävästi sijoittajien salkkujen päälle ja vetäisi vähintään pienemmätkin teknot mukanaan.
1 tykkäys
Voisiko sijoittajien kiinnostuksen kasvuyhtiöitä kohti selittää epävarmuus kohti tulevaisuuden talouskasvusta. Tätä epävarmuutta on entisestään korostanut koronakriisin tuomat haasteet. Eli mikäli sijoittajat kokevat, että talouskasvu on hidastumaan päin, niin suuret hitaasti kasvavat yhtiöt, jotka eivät pääosin kasva enää voittamalla markkinaosuuksia, vaan talouskasvun tukemana, eivät kuullosta enää houkuttelevilta. Nyt sijoittavat haluavat kauhoa salkkuihinsa osakkeita, jotka pärjäävät ja kasvavat ilman talouskasvua esimerkiksi voittamalla markkinaosuuksia ja luomalla uusia liiketoimintamalleja. Mikäli piirakka ei enää kasva, on löydettävä piirakan sisältä kasvua. Toki kasvuyhtiö buumissa on varmasti nähtävissä myös sijoittajien laumakäyttäymistä.
1 tykkäys
Ei tuloksentekokyvyn tarvitse romahtaa. Riittää, että kasvun kulmakerroin laskee. Jos otetaan firma, jonka P/E on 60, ja sen kasvu tippuisi vaikka 20 %:iin vuodessa seuraavan 5v ajan ja siitä eteenpäin 10 %/vuosi, niin mitähän kävisi osakkeen hinnalle? Tuollainen kasvu ei edes olisi missään nimessä hidasta. Saati, jos P/E on lähempänä 3-numeroista.
@joonatan1212
Tämäkin on totta. Mutta onko tilanne muuttunut siltä osin viimeisen 5v aikana? Mielestäni ei. Pointtini siis on, että on paljon syitä maksaa kovaa hintaa, mutta nähdäkseni nämä syyt olivat voimassa myös 5v sitten. Silloin ei kuitenkaan maksettu tällaisia kertoimia, miksi?
En ollut markkinoilla vielä 5 vuotta sitten, joten en osaa ottaa kantaa siihen millainen sentimentti oli silloin tulevaisuuden talouskasvusta. Mutta ehkä ajoittain markkinoiden toimintaa voi olla lyhyellä aikavälillä mahdoton selittää millään rationaalisella tavalla, joten kai se laumakäyttäytyminen on osa syynä nykyisiin kasvuyhtiöiden kertoimiin. Sijoittajat eivät halua jäädä junasta pois. Itseni on ainakin hyvin vaikea istua hitaasti kasvavien yhtiöiden kelkassa, kun ympärillä hehkutetaan 100 % tuotoista vuoden sisällä. Todennäköisesti myös isojen rahastojen voi olla vaikea selittää omistajilleen, miksei olla kasvuyhtiöbuumissa mukana ja tämä kaikki ruokkii itse itseään. Voihan myös olla, että markkinat ovatkin äärimmäisen tehokkaat hinnoitellessaan näitä kasvuyhtiöitä kovilla kertoimilla vuosien päähän. Toki olisi aika mahdoton ajatus, että kaikki kovilla kertoimilla hinnoitellut kasvuyhtiöt lunastaisivat tulevaisuuden odotuksensa.
6 tykkäystä
Uutta Traders’ club -jaksoa 
Markkinoilla vallitsee tällä hetkellä euforinen tunnelma ja S&P 500 takoo uusia ATH-lukemia. Ammattitreidaaja Jukka Lepikön markkinanäkemys on kuitenkin edelleen neutraali. Nähdäänkö lyhyellä aikavälillä korjausliike alaspäin vai riittääkö ylämäkeen vielä bensaa?
Monet analyytikot povaavat ensi vuodelle tulosennätyksiä. Niin kotitalouksien kuin yritystenkin tileillä makaa korona-ajan säästökurin ansiosta valtava määrä rahaa, joten on mahdollista, että lähitulevaisuudessa nähdään kasvupommin räjähdys. Myös keskuspankit ovat tukemassa markkinaa, mutta toisaalta korkeat arvostuskertoimet rajoittavat nousuvaraa.
28 tykkäystä
Jenkkien alueelliset uudet lockdownit alkaa näkymään näissä lukemissa.
4 tykkäystä