No ei tuokaan oikein voi olla. Eihän P/E luvuista saa ottaa keskiarvoa. Ei edes painotettuna. Jos jonkun firman E on lähellä nollaa niin sen P/E saattaa olla vaikka miljardi eikä se kerro muuta kuin siitä että yhtiö tekee ±0-tulosta, mutta vetäisi silti indeksin P/E:n sfääreihin.
Maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi laskea indeksin kaikkien yhtiöiden yhteenlaskettu P ja jakaa se kaikkien yhtiöiden yhteenlasketulla E:llä. Kahden prosentin painoinen Tesla tuskin hirveästi indeksin P/E lukua heilauttaa.
Muoks. Lasketaanpa vielä
Nykyiset lukemat:
S&P500 P/E 37,11
S&P500 P = 23 000b
S&P500 E = 23 000b/ 37,11 = 620b
Kuten tiedetään, osakkeiden hintavuus riippuu hyvin paljon siitä, katsooko arvostuksia absoluuttisesti vaiko suhteessa kilpaileviin tuotonlähteisiin, pääasiassa siis korkoihin.
Luin eilen artikkelin Shilleriltä ja hänen kavereilta, jossa oli tuunattu ns. Shillerin P/E:tä (toisilta nimiltään P/E10 tai CAPE, cyclically adjusted P/E) ja laskettu siitä tulostuotto. Tätä tulostuottoa verrataan sitten reaalikorkoihin, eli Yhdysvaltain kymppivuotinen velkakirja miinus 10 vuoden inflaation liukuva keskiarvo.
Jos katsotaan raa’asti CAPEa, niin pörssihän näyttää todella kalliilta:
Tuossa kuvassa erottuu muuten IT-kupla taas aivan omana ääritapauksenaan, kun ECY (Excess CAPE) meni miinukselle.
Tottakai, jo itsessään CAPE herättää monenlaisia mielipiteitä eikä korkojen ja osakkeiden suhde ole lainkaan selkeä, kuten videolla kävin lyhyesti läpi. Kuvaavaa on, että Japanin suurin eläkerahasto huutaa apua nollakorkojen ymmärtämiseen tällä hetkellä
Companies would face tariffs, quotas and potential chaos as they move goods across the border; finance firms in the City of London would lose their passport to offer services across the EU; and consumers would see their rights to live and stay on the other side of the English Channel curtailed. Even taking a pet dog to the continent would become more difficult.
Without a trade deal, the U.K. economy would suffer a near-term shock of around 1.5% of GDP, according to Bloomberg Economics. The Office for Budget Responsibility, Britain’s independent spending watchdog, forecasts a 2% GDP decline.
Kuplaantumiseen liittyen. Osaako Verneri avata tätä rahan pakoa equitystä fixed incomeen mitä tässä Ark Investin Cathie Woodin clipissä n. 13min kohdalla puhutaan? Onko tuossa kyse siitä että on pelätty kuplaa jo vuodesta 2018 saakka ja fyrkat on siirretty turvaan?
Pidän Cathie Woodista, hyvää matskua. Verneristä myös:D
Shillerin käyrä viittais että tullan korkkaamaan taso 50 ennen romahdusta, edellistä ylemmäksi koska nollakorot, trendi ainakin on täysin selkeästi ylös vielä ja kovaa. Olisko se sitten tammikuun-helmikuun puoliväli jona aikana kannattaa myydä kaikki…?
Ei tarvitse laskea edes itse Suht hyvin tuo ECY on historiassa ennakoinut tuottoja, tosin välillä on dramaattisia heittoja mitkä ihmiselämässä voivat merkitä enemmän mitä ne tuossa käppyrässä erottuu:
Tuo on kieltämättä mielenkiintoista, miten pörssin noususta huolimatta osakkeista virtaa rahaa ulos ja nettona rahaa menee velkakirjoihin Yhdysvalloissa.
Tämä voi liittyä väestörakenteeseen: eläkeläiset ottavat riskiä pois ja siirtävät varojaan turvallisempiin velkakirjoihin, vaikka niiden tuotot ovatkin heikot. Kuitenkin 70 vuotiaalle pörssin -50 % lasku ja matelu seuraavat kymmenen vuotta olisi paljon pahempi skenaario, kuin ne se että rahat säilyttää suunnilleen ostovoimansa bondeissa vaikka ne ei reaalisesti tuotakaan mitään.
Huom. nuo on rahastovirtoja, sijoittaahan yksityissijoittajat paljon myös suoraan osakkeisiin. Pörssissä operoi myös monia muita vekkuleita ja kekkuloita jotka tuovat rahaa sisään.
Täällä on ollut paljon puhetta siitä että kohta rommaa oikeastaan joka päivä. Erityisesti Energia puolen osakkeista huudetaan jatkuvalla syötöllä että ne on kuplassa …Kohta puhalletaan ilmat pihalle Ym ym. Olen seurannut tuota kirjoittelua ja kuunnellut näitä samoja kommentteja yli vuoden . Ja aina vain ollaan kuplassa!!!
Viimme vuonna viimmeisenä päivänä kirjoittelin tänne aiheesta ja toivottelin hyvää tulevaa vuotta ja kovia nousuja “vety” sijoittajille. Ja pitäkää lapuista kiinni… nyt näin lähellä vuoden vaihtumista kysynkin että menikö asiat niin että kannatti pitää lapuista kiinni. No se siitä
Eli ilmaston muutosta ei olla peruttu ja kerran vuosisadassa tapahtuvaa energia murrosta ei olla peruttu. Siinä on se ajuri joka tulee jatkossakin nostamaan tiettyjen osakkeiden kurssit pilvistä läpi. Ja tätä nousua tulee kestämään ainakin sen kymmenen vuotta tosin nyt on jo menty 2 vuotta ylös. Eli 8 vuotta vielä nousua jäljellä.
Joku tietysti nyt alkaa epäilemään tuota mitä kirjoitin. Ihan ymmärrettävää kun S&P 500 vetelee taivaissa nyt. Mutta voiko se jatkaa vieläkin nousua? Kyllä voi ja helposti tuon 8 vuotta… No kun näin käy jokainen voi miettiä missä mennään Energia osakkeiden kanssa kun ollaan päästy jo vähän etenemään ilmaston muutoksen ja energia murroksen saralla.
Tuossa hyvä kirjoitus ja käppyrä aiheesta. Näillä mennään… pitäkää piposta kiinni ja hapot mahassa tästä tulee pitkä keissi
Ei kuplaantuminen ja energia puolen murros ole mitenkään ristiriidassa toistensa kanssa, päinvastoin. Usein kuplat syntyvät nimenomaan, kun vallitseva status quo murtuu ja ei osata vielä arvioida tulevan markkinan voittajia/häviäjiä tai todellista kokoa ja muutoksen nopeutta. Kyllähän kannabiksen kysyntäkin de facto lisääntyi pari vuotta sitte, mutta silti osakkeet olivat kuplassa. Kyllähän kryptovaluuttoja käytetään nyt enemmän, mutta silti kryptot olivat kuplassa jne. On vaarallista maalata uusiutuvan energian osakkeista jotain automaattista ikuisen kesän rahasampoa, koska pitkällä tähtäimellä nekin törmäävät fundamentteihin En silti epäile, etteikö megatrendinä uusiutuvan energian yrityksistä todella syntyisi myös näitä tulevaisuuden voittajayrityksiä, mutta tarkkana kannattaa olla. Tämä erityisesti tuoreille sijoittajille muistutuksena.
En tiedä saako täällä kysyä mutta, @Meri, mitkä ovat mielestäsi niitä energiamuotoja jotka ovat voittajia seuraavan kymmenen vuoden aikana ja missä kohdassa ne ovat arvoketjua?
Ehkä tuota voi osin selittää myös yksityisten ja instituutioiden pyrkimys esimerkiksi 60/40:een, eli kun osakkeiden arvot kehittyvät paremmin kuin korkosijoitusten, niin täytyy siirtää rahaa osakkeista korkosijoituksiin pitääkseen ennalta sovitun tasapainon salkussaan. Tämä olisi myös historiallisesti ollut fiksu, ”ylituottoja” tuova tapa ”ajoittaa markkinaa”. Onko se sitä nyt nollakorkojen aikaan jää nähtäväksi.
Minusta tuon Shillerin P/E:n viesti on kertoa pitkän aikavälin tuotto-odotuksesta. Koroista viis, mikä pitää säästösumman olla jotta sijoittaja pääsee eläketavoitteeseensa hajautetulla osakesalkulla? Se summa on nyt kaksinkertainen verrattuna historiaan. Tuolla tavoitteesi sijoittamisella -ketjussa moni haaveilee taloudellisesta riippumattomuudesta ja kovista tuotoista. Ongelma tuoton laskemisessa on se, että pelkkä arvostuskertoimien nousu on yhtälailla tuottoa kuin liiketoiminnan laajeneminen, vaikka arvostuskertoimien nousu ei vie lähemmäs eläketavoitetta eikä paranna uudelleensijoittamisen kannattavuutta.
Minua hämää tämä verrattuna mihin -ajattelutapa, kun se ei huomio aikaperiodeja ollenkaan. Kysytään että pitäisikö juuri nyt ostaa osakkeita vai 10 vuoden valtiolainoja ja päädytään tulokseen että osakkeet ovat parempi vaihtoehto. Eikö yksi vaihtoehto ole odottaa niitä aikoja kun joku rahojasi arvostaa? Tällainen aika oli maaliskuussa. Jostain syystä inflaatiota pidetään ongelmana vain käteiselle. 3 % tuottava osakesijoitus kärsii samalla tavalla heikosta ostovoiman kehityksestä ja tappiollisessa sijoituksessa tappioiden lisäksi ostovoima heikkenee.
