mun mielestä EKP on antanut ymmärtää, että printtaus jatkuu s.o. lainapapereita uudelleenostetaan juoksuajan loputtua vaikka “korkoa nostettaisiin”. €uroopassa on niin paljon velkaa, että ei taida olla vaihtoehtoakaan. ei noita varmaan anteeksianneta, mutta kuolettaminen voi kestää 50 vuotta. All in all pitkässä juoksussa korot on kuolleet ja pankeista tullut arvoansoja. s.o. osakkeet ainut vaihtoehto…
1 tykkäys
Jaaha… kyllä tässä päätä saa raapia. Hype vai uusi normaali? Entä jos kaikki menee putkeen 2021–> ja taloudet on pumpattu täyteen rahaa. Alkaako todellinen ylikuumeneminen, joka pakottaa keskuspankit nostamaan korkoja ja keventämään taseita? Omaisuutta alkaa valua muihin luokkiin kuin osakkeet eli TINA haudataan? Joku muu triggeri?
Tätä olen miettinyt viime päivinä. En ole taloustieteilijä mutta tyttäreni on; pienen keskustelun jälkeen totesi, että voi se noinkin mennä mutta samalla haastoi tuntemukseni 
. Olisinpa nuori ja horisontti kaukana, voisi olla takki auki ainakin hiukan 
24 tykkäystä
Tämänsuuntaisia kommentteja on kuulunut oman tuntuman mukaisesti ennen kaikkea EKP:n suunnalta. Mutta miksi? Kesään mennessä rokotteen olisi pitänyt saada merkittävän osan ihmisiä.
Itselläni on vaikeaa uskoa etteivätkö ihmiset muuttaisi omaa käyttäytymistä lähemmäksi aikaa ennen koronaa siitä lähtien kun rokote on otettu. On enemmän uskallusta lähteä ravintoloihin, elokuvateattereihin, harrastamaan erilaisia aktiviteetteja ja jopa matkoille… toisin sanoen tehdään enemmän asioita jotka tukevat talouden aktiviteettia.
Onko siis EKP:n skenaario liian pessimistinen? Toisaalta tällaisella skenaariolla rahahanat ovat luultavasti vielä enemmän avoimena.
14 tykkäystä
Pitää muistaa, että huolimatta massiivisista resursseistaan keskuspankit on ennusteissaan yms. aivan yhtä pihalla, kuin me muutkin. 
Ainoa ero on siinä, että heillä on iso voima muokata itse tulevaisuutta rahapolitiikalla, joten siksi heidän ajatuksia tulevaisuudesta kannattaa kuunnella. Jos ei olisi, he olisi kuin kuka tahansa muu ennustelaitos muiden joukossa.
Tässä muutamia poimintoja aamun videolta.
Liittyen tuohon pessimistisyyteen… Vuonna 2020 kotitaloudet, ja myös yritykset, ovat säästäneet kuin viimeistä päivää. Tämä on hyvä muistaa: voisi kuvitella, että kun koronakriisi väistyy niin kuluttamisen padot aukeaa isosti. Tästä varmaan saadaan vihjeitä jo loppukeväästä.
Hyvä pitää myös mielessä: ennätysmäärä rahhoo jahtaa pientä määrää sijoituskohteita…
IPOt ja SPACit. Vuosi 2020 on todellakin ollut poikkeuksellinen verrattuna normaaliin, joskaan ei vielä mitään -99 tasoa.
Jos joku ei vielä tiennyt, niin suurin osa SPACeista tuottaa duffea.
Sp500 4000 pisteeseen vuonna 2021? Näin uskoo strategit, tai siis heidän ennusteiden keskiarvo. Hajonta on suurta: jotkut uskovat indeksin mörnivän, mutta sen sisällä tapahtuisi suuri rotaatio. Jotkut taas hekumoivat Sp500 4400 pisteessä -oletuksella. Indeksitason ennustaminen on enemmän viihdettä, mutta sekin kertoo jotain sentimentistä mitä strategit ajattelevat.
Tässä vielä bonarina tämän hetken tulosennusteet SP500:ssa.
Pahoittelut, pitkä viesti sekalaisilla aiheilla! Toivottavasti saatte tästä silti irti jotain sijoitustoimintaanne.
35 tykkäystä
Edelleen jatketaan näemmä samalla linjalla, että mikä tahansa lyhyen aikavälin uutinen (hyvä tai huono) on bullish-signaali. Eilen ilmoitettiin Saksan kovista lisä lockdowneista ja seurauksena tänään daxi +0,98% 
Vaikka ei tässä nyt rokotusten aloittamsien myötä mitään hirveitä synkkyyksiä ole näköpiirissä, niin hiukan hirvittää edes ajatella sellaista uutista, jonka markkinat katsoo sitten oikeasti negatiivikseksi.
6 tykkäystä
Varmaan jatkuneet Brexit neuvottelut, ja hieman heräänneet toiveet sopimuksesta antavat markkinoille syyn nousta. Perjantaina tämän puolestaan painaessa tunnelmia.
Edit:
Olisi kyllä mukava lukea tuo Villeroyn lausunto kokonaisuudessaan
Sehän ei yksinkertaisesti ole totta, kuten aprokoit.
Ja onhan tuo nähty jo moneen kertaan että talous vilkastuu kun sitä avataan, ja nahistuu kun sitä suljetaan. Ja jos/kun NAM & EU -väestöstä ja heistä kriittiset on rokotettu keposaan 25-40% 1Q2021 loppuun ja 50-70% 2Q2020 loppuun, laumasuoja on kasassa ja rajoitukset about vex, pl matkailukuplien ulkopuoliset reissut jotka nekin avataan rokotetodistuksella
2 tykkäystä
Niinpä
[quote=“Verneri_Pulkkinen, post:9819, topic:117”]
Liittyen tuohon pessimistisyyteen… Vuonna 2020 kotitaloudet, ja myös yritykset, ovat säästäneet kuin viimeistä päivää. Tämä on hyvä muistaa: voisi kuvitella, että kun koronakriisi väistyy niin kuluttamisen padot aukeaa isosti. Tästä varmaan saadaan vihjeitä jo loppukeväästä.
[/quote].
Toukokuusta meidänkin perhe on alkanut käytännössä ensimmäistä kertaa ikinä säästämään. On ollut kiva nähdä kuinka suuren %:n saa säästöön oikeastaan ilman mitään toimeenpiteitä.
Edit : Ei tässä kyllä ehdi tuhlaamaan kun suuri aika menee Indereksen sivuja selatessa
18 tykkäystä
Paljon on puhuttu siitä (mm. Verneri tänään aamukatsauksessaan), miten pörssit odottavat kovaa talouden elpymistä rokotteiden poistettua rajoitukset ja patoutuneen kulutuksen pörähtäessä käyntiin. Samaan aikaan näytetään odottavan nollakorkojen jatkoa ja valtioiden suurien elvytyspakettien toteutumista (mm. EU:n). Vaikka olenkin tapuvainen ajattelemaan, että “hullut juhlat” kuluttajien osalta alkaa, niin pidän näiden kolmen yhtäaikaista toteutumista mahdottomana. Jos talous lähtee vetämään häkänä (mitä pidän aivan todennäköisenä), vie se pohjan tarpeelle viedä elvytyspaketit käytäntöön suunnitellun suuruisina ja nakertaa myös tarvetta korkojen painamiselle. Tosin korkojen kanssa joutunee olla varovainen, ottaen huomioon koronanaikaisen velkaantumisen. Inflaatio taas lienee toivottavaa velkasulatteluun, mutta toisaalta nopea inflaatio ajaisi pienituloisemman (mutta lukuisan) kansanosan ikävään tilanteeseen, kun matalapalkka-aloilla palkat harvoin kirivät kiinni kysynnän kasvaessa. Tämä taas voisi johtaa tuloerojen kasvuun, osattomuuteen ja levottomuuksiin.
Hyvin vähän näistä asioista mitään tiedän, mutta tämän vähäisen tietämyksen valossa tuntuu olevan hieman liian suuria odotuksia ilmassa (nollakorot+nopea talouden elpyminen kiivaaksi+iso julkinen elvytys joka rahana virtaa investointeihin)…
Ajatuksia?
18 tykkäystä
Pörssissä on varmasti aina vallalla tietty kaikki mulle heti nyt ajattelu. Halutaan pikavoittoja ja odotukset sen mukaiset. Pikavoittojen tavaoittelu tuntuu nyt erityisesti olevan muotia, jos näin saa sanoa.
Omasta mielestäni talous ei ole niin maassa kuin voisi ajatella korona aiheuttaman seisahduksen jäljiltä. Esimerkkinä Euroopan suurimassa taloudessa Saksassa on lähes täydellinen sulku päällä. Tässä tuijotetaan liiaksi liian lähelle ja surkutellaan tilannetta. Pitää katsoa vuoden parin päähän sijoittamisessa. Rahaa on jäänyt puskuriin ja investointeja tekemättä. Korona on tuonut esille uusia tarpeita ja vauhdittanut tiettyä kehitystä. Jos nyt pitää matalapalkka alaan liittyvää esimerkkinä laittaa niin posti ei pysty parhaillaan vastaamaan kysyntään pakettipalveluissa. Pakettiautomaatteja on liian vähän, tämä johtaa investointeihin ja ne eivät täyty itsestään pitää palkata väkeä.
16 tykkäystä
Tuntuu, että aikamoista temmontaa ollut pörssissä viime päivät. Lyhyen sijoitusurani aikana yleensä tällaisien aikojen jälkeen on yleensä nähty pientä korjausta jonkin ajan päästä.
Olen nyt hiljattain sijoittanut minulle uutena tappioilla oleviin kasvuyhtiöihin (SEYE ruotsista ja GRN kanadasta). Varsinkin tuo GRN:n liikkeet tuntuvat olevan aika maanisia. Osake vain nousee ja nousee 5-10% päivässä. Ehkä siellä on joku isompi instikka ostamassa, mutta en kyllä yhtään epäilisi osakkeen vaihdolla (2% osakekannasta päivässä) kyse olevan vain retail-treidauksesta. Yleensä fundamenttien sisäänajoa osakekurssiin pitää odottaa aika paljon kauemmin kuin pari viikoa. Nyt tuntuu, että riittää melkein mikä vaan ja sijoittajat ryntäävät ostoksille.
Nämä ovat vain minun huomioitani ja tietysti mun havainnoinnissa korostuu salkkuosakkeiden liikkeet. Indeksitasolla onkin ollut aika rauhallista.
Pidemmällä aikavälillä olen edelleen bullish. Printteri printtaa ja TINA. Kyllä ne rahat osakkeisiin menee ennen pitkää. Löin vetoakin alkukesästä kaverini kanssa muutamalla kympillä siitä että SP500 rikkoo 4000 tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä optio taitaa kyllä erääntyä tappiolla .
Printteri voi printata aika kauan. Markkina ja julkinen talous on niin riippuvaista siitä, että sen lopettaminen tulee olemaan todella vaikeaa. Kaikki insentiivit ovat elvytyksen jatkon kannalla (kukapa ei tykkäisi “ilmaisesta” rahasta). FED:in tase on vasta parikymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta eli vain 3-5% USA:n kansanvarallisuudesta. Ihan hyvin keskuspankki voi omistaa joku päivä vaikka 10%-20% kaikesta pääomasta. Tietysti julkinen varallisuus ei vastaavalla tavalla joudu kilpailun alaiseksi eli tuo hidastaa talouskasvua, mutta onhan meillä täällä suomessakin julkisen talouden omistus melko suurta ja elämme silti ihan onnellista elämää. Printtaamisen lopettaminen vaatii todennäköisesti suuren kriisin, joka tapahtuu vasta kun usko tähän järjestelmään horjuu todella eli tarvitaan Neuvostoliiton romahduksen kaltainen kriisi. Neuvostoliiton romahtaminenkin kuitenkin kesti 20v, eli on mielestäni ihan todennäköistä ettei keskuspankkielvytyksen loppua välttämättä nähdä meidän elinaikanamme jos se säilyy näin “maltillisena” kuin se on nyt.
11 tykkäystä
Vähän tullut taas isoa kuvaa mietittyä ja pörssin tulevaa suuntaa. TINA:sta ollaan jauhettu ties kuinka kauan ja tänään taisin vasta lopullisesti ymmärtää (lue: kuvittelen ymmärtäväni) että eihän sitä oikeasti tarvita muuta argumenttia siihen, että osakkeet eivät voi laskea. Ja oikeastaan ihan sama mitä tuolla tapahtuu, niin TINA lopulta kääntää homman nousuun (jos TINA siis pätee vielä tuolloin).
Mihin aikaisemmissa pörssiromahduksissa raha on virrannut? Jotta pörssi voi laskea -30 %, niin valtava määrä rahaa on täytynyt siirtyä muihin omaisuusluokkiin. Teknokuplan ja finanssikriisin aikaan koroista sai vielä jotain tuottoa, joten mitä todennäköisemmin se iso raha on mennyt sinne.
Mutta entä nyt? Eihän se raha oikeasti voi mennä yhtään mihinkään muualle kuin pörssiin. Mikä voi oikeasti tämän lopullisen euforian katkaista ja oikeasti sysätä karhumarkkinaan? Onko ainoa vaihtoehto käytännössä se hetki, kun keskuspankit lähtevät nostamaan korkotasoja, jolloin velkakirjoistakin saa ehkä jotain tuottoa? Inflaatio olisi tietysti toinen, mutta vaikea nähdä että tuo keskuspankki raha valuisi niin kovasti perus mattimeikäläisten kulutukseen. Nythän se valuu vain arvopapereihin ja valmiiksi varakkaille ihmisille (ja tämä inflaatio on nähtävissä mm. pörssissä ja kiinteistöissä).
Eikä tuo pörssi ole oikeasti kallis kun TINAa mietitään. Inflaatiohan tuossa vain pörssiin on käynyt eikä sekään edes kovin pahasti. Varaa on mielestäni kovastikin nousta ennen kuin voidaan puhua “korkokuplasta”, “velkakuplasta” tai miksi sitä nyt kutsutaankaan Taidan itse alkaa seuraamaan keskuspankkien toimia nyt entistä tarkemmin…
Pahoittelut hieman sekavasta viestistä, tämä nyt oli vain tällaista nopeaa ajatuksenvirtaa. Niin ja SP500 4000 pistettä joulukuun loppuun mennessä
20 tykkäystä
Eikös inflaation noustessa osakemarkkina ole ihan hyvä paikka pitää rahoja?
Arvometallit ja kryptot toki vaihtoehtoisina sijoituksina.
2 tykkäystä
TINA ei mielestäni tarkoita etteikö pörssiromahduksia voisi tulla myös keskuspankkielvytyksen aikana. Romahdus syntyy pelosta ja kun kaikki haluavat samasta ovesta ulos samaan aikaan loppuu markkinalta likviditeetti. Tämän rahan ei tarvitse mennä minnekkään toiseen omaisuusluokkaan vaan se voi jäädä pankkitileille tai velkavetoisessa järjestelmässä velkojen maksuun ja velkojen maksut menevät pitkälti keskuspankille → rahaa katoaa.
Koronassa tämä markkinapako nähtiin aika konkreettisesti kun kaikki omaisuusluokat (osakkeet, bondit, kulta…) sukelsivat samaan aikaan vaikka yleensä bondi ja kulta mielletään turvasatamaksi osakkeilta. Sijoittajat eivät siis luottaneet romahduksessa edes kultaan tai bondeihin arvon säilyttäjänä.
Ei ole periaatteessa mitään reaaliomaisuutta mikä inflaation tullen olisi huono sijoitus. Huonoin paikka pitää rahat on käteinen. Monet seuraavat esimerkiksi (Kulta / US 10y) tai (osakemarkkinoiden tulostuotto - US 10y tuotto) seuraamaan mikä omaisuusluokista voisi olla tässä inflaatio/korkoympäristössä yli- tai aliarvostettu
13 tykkäystä
Tätä olen itsekin miettinyt. Ihan arvotonta spekulaatiotahan tämä osaltani on, mutta näkisin, että merkittäviäkin korjausliikkeitä voi lyhyellä aikavälillä syntyä, eikä siihen välttämättä tarvita juuri muuta kuin “sijoittajat kotiuttavat voittojaan”. Kuitenkin viikkoja tai kuukausia voi varmasti moni taho istua käteisenkin päällä, eli periaatteessa rahan ei tarvitse kokonaisuudessaan lyhyellä aikavälillä siirtyä mihinkään toiseen kohteeseen. Vai spekuloinko ihan väärin?
Pidemmässä juoksussa rahan tosiaan pitäisi mennä jonnekin muualle ja koska bondit on aika lailla pelattu pois pelistä, niin jäljelle taitaa jäädä lähinnä kiinteistöt ja muut pörssit. Jenkki-pörssi on niin iso, että se raha ei taida voida siirtyä minnekään Aasian kasvavien talouksien pörsseihin (vaikka jonkin verran voi sinnekin mennä) ja kiinteistöissäkin alkaa olemaan tuottovaatimukset aika alhaalla. Eli jollei korkomarkkina muutu, niin vaikea kuvitella, mikä voisi synnyttää suuren pitkäaikaisen laskun. Sektoritasolla voi toki tapahtua todella massiivistakin rotaatiota.
Eniten minua pelottaa tässä se, että kun hiljalleen sokeakin alkaa näkemään, että mitä tällä läträämisellä saadaan aikaan, niin eiköhän joku omasta mielestään noheva ääntenkalastelija keksi tavan, jos toisenkin lisätä regulaatiota “hillitsemään rikkaiden rikastumista ja köyhien köyhtymistä”. Ideanasta voi sinällään olla montaa mieltä, mutta pelkään, että toteutus tulee olemaan aika fataalia.
4 tykkäystä
Vaikka TINA-spekulointi osuisikin oikeaan ja keskuspankkielvytys ajaisi kursseja tulevien vuosikymmenien ajan ylöspäin paljastaa se markkinasta kuitenkin sen, että markkina on aika haavoittuvainen jos kukaan ei todellisuudessa usko omistamiseen yrityksien fundamenttien vuoksi (osingot, yrityksien tulokset…) vaan usko tulevaisuuden tuotoista perustuu ainoastaan spekulaatioille arvostustasojen noususta.
Pörssien luonteen muuttuminen spekulatiivisemmaksi toden totta petaa paikkoja suurille romahduksille, mutta myös suurille nousuille.
10 tykkäystä
Ihan oikeassa olet. Nyt kun käytännössä korona-aikana tuli kokemuksesta tällaisesta romahduksesta ja keskuspankkien toimesta sinä aikana, niin vaikea nähdä että lähiaikoina sijoittajat menisivät samanlaiseen paniikkiin, koska me tiedetään jo että keskuspankit handlaa homman. Lyhyitä dippejä varmasti tulee koska osa sijoittajista yrittää ajoittaa hommaa, jolloin osa markkinoille valuneesta rahasta on hetkellisesti käteisenä.
Eli mitkä olisivat ne ajurit romahdukseen?
- Yhtäkkinen inflaatio muualla kuin arvopapereissa
- Rahapolitiikan muutos (korot)
- Joku täysin puskista tuleva triggeri, joka romuttaa luottamuksen
Näistä 3 kohtaa on mahdotonta arvailla, esimerkkinä hyvin viime kevät. Korkojen muutos tuskin tapahtuisi yhtäkkiä, tosin pelkkä FEDin ilmoitus korkojen nostoaikeista voisi olla jo triggeri vähintään isompaan korjausliikkeeseen. Nythän korkojen ei pitäisi nousta ensi vuonnakaan jos FEDiä on uskominen. Inflaation nouseminen taas tuntuu aika epätodennäköiseltä, miten se rahanmäärä nyt yhtäkkiä lisääntyisi peruskansalaisella kun ei se kulutus siellä ole tähänkään asti nykyisellä elvytyksellä lisäntynyt?
2 tykkäystä
Jäsentelet arvopaperimarkkinan tässä yhdeksi, yhtenäiseksi “möykyksi”. Teknokupla aikanaan opetti, että osat markkinasta voivat kyllä dipata pysyvästi, vaikka sinänsä mitään muuta ei tapahdukaan ympäristössä. Yht’äkkiä musiikki vaan loppui ja sama ketjureaktio joka ajoi ylös, ajoi alas.
Jos olisi pakko johonkin skenaarioon oma visio lukita, niin ottaisin tämän ylläolevan (ainakin lyhyellä aikajänteellä). Sen verran tarkentaisin, että en väitä osaavani sanoa mikä indeksi mörnisi, mutta uskon eri toimialojen/alueiden indeksien eriytyvän.
Jos omaksutaan ajatusmalli siitä, että pörssin ulkopuolella ei ole mielekästä sijoituskohdetta, niin sitten niitä eri “sijoituslajeja” voi yrittää puoliväkisin muodostaa pörssin sisällä.
Voi olla, että ymmärrän tämän väärin, mutta kannattaa huomata, että pörssin hinnanmuodostukseen osallistuu loppujen lopuksi hyvin pieni osuus siitä rahasta. 90% rahasta voi olla osakkeessa ns. passiivisena omistajana ja se pieni muuttuva osuus määrittelee hinnan. Jossain pienivaihtoisissa osakkeissa pelkästään retail-sijoittajien poistuminen todennäköisesti romauttaa hinnan (mutta ei toki yrityksen “sisäistä” arvoa).
Olisi itseasiassa mielenkiintoista lukea, miten iso osa rahasta vaikka tekno/finanssikuplassa oikeasti vaihtoi omaisuuslajista toiseen.
8 tykkäystä
Vielä tuosta Villeroyn lausunnosta, ei varsinaisesti mitään uutta sisältöä, pääkohdat jo ketjussa esillä.
France Inter Radion sivuilta löytyy haastattelusta ainakin tällainen kestoltaan n. 10 min tallenne.
Paremmin ymmärtävät täydentävät lisää, mutta on siis laadittu kolme skenaariota/ennustetta.
Ça, c’est pour la situation actuelle : sur les prévisions, “il y a énormément d’incertitudes”. "Nous avons retenu trois scénarios, dont un scénario central. Il donne une croissance de 5 % en 2021 comme en 2022.
Ennusteiden mukaan epävarmuustekijöitä on paljon. Olemme valinneet kolme skenaariota, Pääskenaariossa v. 2021 olisi kasvu 5 prosenttia ja v. 2022 myös 5 prosenttia.
=> Eli hyvinkin varovainen pääskenaario, ehkä osaltaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti.
Ce scénario est plutôt prudent : nous faisons l’hypothèse que l’épidémie va continuer à exister début 2021, et que le plein effet des vaccins ne sera que fin 2021.
Skenaario on varovainen/konservatiivinen: epidemia jatkuu edelleen vuoden 2021 alussa ja rokotteiden täysimääräinen vaikutus saavutetaan vasta vuoden 2021 lopulla.
Aujourd’hui nous sommes à huit marches du haut de l’escalier, et la remontée va être très progressive : une marche au premier trimestre l’an prochain, et cinq à la fin de l’année", dit-il.
Tänään olemme kahdeksan askelta portaiden yläosasta ja talouden nousu tulee olemaan hyvin asteittainen: Yksi askel otetaan ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja viisi askelta loppuvuodesta 2021.
Toisaalla on EKP:n johtokunnan jäsen Fabio Panetta kommentoinut EKP;n olevan valmis tehostamaan tarvittaessa joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelmaa:
Bloomberg:
www.bloomberg.com/news/articles/2020-12-14/panetta-says-ecb-is-ready-to-expand-pandemic-buying-if-needed
5 tykkäystä