Ja keskuspankit lupaillu himmailla rahapolitiikan kanssa.
Aijai 3,2 %:in BKT:n kasvun kanssa kelpaa elvyttää päälle sekä keskuspankkien että julkistalouksien 
Tuloskausi kääntyi täällä kotimaassa tänään hieman pettymyksen puolelle, ainakin Inderesin seuraamista firmoista.
19 alittanut (tosin nyt painotettiin tulosta, osa noista on hieman subjektiivisia), 14 selkeää ylitystä.
Pörssi jäänyt kellumaan samoille tasoille ilman uutta polttoainetta viime syksyn huippujen rikkomiseen, eikä tästä tuloskaudesta sellaista ainesta olla oikein saatu.
2 tykkäystä
Talouskasvu ylitti reippaasti odotukset, mutta inflaatio jäi. Markkina reagoi siihen korkojen laskulla ja euron vahvistumisella. Vaikkei muutokset olleet kovin merkittäviä, niin suunta oli kuitenki selvästi havaittavissa. Näillä datoilla markkina siis olettaa keskuspankin löysäävän rahapolitiikkaa suhteessa siihen, mikä oli odotus ennen dataa. Talouskasvulla ei siis tunnu olevan enää mitää merkitystä. Inflaation kahden prosentin (jopa enemmän) tavottelusta on tullut melkein itseisarvo. Kahden prosentin inflaatiotavotetta on aiemmin perusteltu sillä, että se takaa kysynnän ja talouskasvun. Jos alemmalla inflaatiolla päästään yli 3 prossan kasvuun, kahden prosentin inflaatiotavotteen vois heittää jo romukoppaan.
- en tiedä, onko maksumuurin takana, minusta hyvä yhteenveto velkaantumisasteista
- itse olen ollut huolissani Suomen velkaantumiskehityksestä, koska meillä ei ole mitään isoja uusia vientimarkkinoita näköpiirissä ja ikääntyneiden määrä kasvaa suhteessa työväestöön
- velkaantuahan voi, jos on varma siitä, että tulot kasvaa tai maksukyky pysyy hyvänä. Ihan samat peruspelisäännöt valtioilla kuin yksityisellä tai yrityksellä. Jossain se velkaantumisen maksimiraja valtioillakin on.
- pientä aavistusta on, että uusi hallitus löysentäisi rahapolitiikkaa Suomessa, lisäten lainaa, en tiedä
" Viime vuoden lopussa Yhdysvaltain velka oli 105 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut, että vuonna 2023 velkasuhde kasvaa jo 117 prosenttiin. Presidentti Donald Trump on lisännyt valtion menoja rajusti."
3 tykkäystä
Velka itsessäänhän ei ole ongelma. Ongelma syntyy, jos velalla rahotetaan kulutusta. Valtio voi näillä korkotasoilla ihan huoletta velkaantua ja laittaa vaikka infran kuntoon. SDP:n kanssa jossain määrin olen myös samaa mieltä siitä, että satsaukset koulutukseen on investointi. Esim. Sipilä oli koulutusmenoista hivenen eri mieltä vaaliväittelyistä. Koulutuslisäykset eivät ole ongelma, jos se näkyy lopulta opiskelijoiden tuottavuudessa. Järkevällä toteutuksella tässä tuskin on ongelmaa, jos esim. ammatillista koulutusta lisätään siten, että se toteutetaan enemmän yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Velkaa ei saa käyttää esim. työttömyyden, vanhusten tai sairauksien hoidon rahoittamiseen. Valtion budjetti tulee tasopainottaa siten, että se on kestävällä tasolla menojen ja tulojen osalta. Tavanomaiset infrahankkeet kuuluu myös tähän tasapainotuskategoriaan. Näiden lisäksi voidaan tehdä erillisiä investointeja infraan ja panna vaikka tiet kerralla kuntaan velaksi, jos se kokonaisharkinnan jälkeen on kustannustehokasta näillä korkotasoilla.
Valtio keskittyy finanssipolitiikkaan ja keskuspankit rahapolitiikkaan. Taino, onhan ne keskuspankit ihan valtioiden talutusnuorassa nykyään, joten sekaannuksessa ei mitään erikoista 
Jos demarit on hallituksessa, niin olet kyllä oikeessa siinä, ettei valtio vähä löperömmin todennäköisesti jakelee varojaan eri kohteisiin. Millään muotohan kestävää ei ole lisätä vanhusten kuormittavuutta työväestölle korottaa vastuuttomasti eläkkeitä ja parantamalla liiaksi terveyden- ja vanhustenhoitoa, jos nää toteutetaan menoja lisäämällä.
Riippuu ihan korkotasosta missä menee ongelman raja. Koska kaikkialla ollaan niin velkasia, niin korkotasot pysyvät pitkään alhaalla, joten velkasuhteessa ei ongelmaa ole. Tarkasteluun olisi enemmin otettava lainanhoitokulut. Ne on näillä korkotasoilla huomattavasti pienempiä kuin aiemmin, vaikka velka on lisääntynyt.
Jos uskoo keskuspankkien löysäilyyn, jota on nähty viimeset kymmenen vuotta, voi huoletta jatkaa velkaantumista. Valtoiden painoarvo keskuspankkien päätöksissä on viimeaikoina lisääntynyt, joten velkasuhde voi olla melko huoletta korkeempi kuin aiemmin.
Koko touhu on tosin menettänyt vastuullisuutensa niin valtioiden kuin keskuspankkien tasolta ja tästä on syntynyt kierre, jota ei voida lopettaa ennen kuin joku kriisi posauttaa nykysen rakenteen. Teoriassahan tätä ongelman ratkaisua voidaan potkia hamaan tappiin asti.
1 tykkäys
Korkotasot lähtee nousuun, kysehän on vain ajoituksesta. Ei rahaa voi monistaa loputtomiin ilman hyperinflaation riskiä. Sen vuoksi nuo lainanhoitokulut ampaiseen nousuun, joten joudutaan uudella lainalla rahoittamaan lainanhoitokuluja - vähän kuin rahaton Ville, joka ottaa pikavippilainoja, kunnes viimeinenkin lainaaja ei enää sitä myönnä.
1 tykkäys
Jenkeissähän korkotasot on erilaiset kuin meillä EU:ssa. Täällähän ei enää pelivaraa ole, vai miten? Ei kai niitä negatiivisia korkoja voi loputtomiin kasvattaa. Jenkeissä suorastaan ihmetellään EU:n rahapolitiikkaa.
1 tykkäys
Tämä on täysin totta. Todennäkösimpänä vaihtoehtona pidänkin sitä, että inflaatio lähtee kunnolla laukalle. Korot tällöin toki nousee, mutta lainanhoitokulut ovat edelleen sillä tasolla, että reaalisesti korkoa ei paljon tarvi maksaa. Johan sitä EKP:ssakin keskustellaan, että sallitaan inflaation nousta yli kahden. Riskiä tässä tosiaan on hyperinflaation suuntaan, mutta löperä rahapolitiikkaa on siitä huolimatta ylläpidetty.
Tässäkin ketjussa olen jonku aikaa jauhanut, että nykyinen laskentakaava inflaatiolle ei ole todellin ja asumisen kuluja ei siinä täysimääräsesti huomioida. Lisäksi inflaatiosta putsaillaan milloin mitäkin ja sekin vääristää todellista kuvaa. Jos huomioitaisiin todellinen kustannustason nousu, niin inflaatio olisi kyllä nykyistä suurempi.
1 tykkäys
Ei se korkotasojen nosto jenkeissäkään ole talouskasvua syönnyt. Jotain kertoo sekin, että Japani ja EU polkee nollakoroissa paikallaan, mutta USAssa reipasta kasvua ja talous muutenkin paremmassa kunnossa. Nollakorot vain synnyttää tuottamatonta toimintaa talouteen ja syö resursseja kannattavilta hankkeilta. Pääomasta kun ei tarvitse kilpailla, niin voidaan hyvin ylläpitää zombiyrityksiä, joilla ei mitään lisäarvoa kestävän talouskasvun kannalta. Rajalliset resurssit pakottaa toimimaan tehokkaammin ja kehittää toimintaa.
2 tykkäystä
USA on täysin poikkeuksellinen markkina-alue monessa mielessä. Dollari, teknologinen osaaminen, innovaatiot, startup-rahoitus/IPO jne. Mutta kuka sitä on rahoittanut? Kiina. Mikään ihmisen tekemä ei ole pysyvää, on joku sanonut. Silloin kun USA sakkaa, sitten mennäänkin vähän toiseen suuntaan kuin mitä puheet nyt EU:ssa on. Valtioiden menoissa aika pienet muutokset kulujen kasvussa (joista lainanhoitokulut on kuitenkin merkittäviä) näkyy nopeasti, koska luottoluokitukset heikkenee ja korot lähtee nopeaan nousuun. No, se politiikasta.
- nollakorkopolitiikasta olen samaa mieltä.
- toivotaan, että Suomeen saadaan hallitus, joka ei leiki tulella
1 tykkäys
Dax lyönnyt jopa sp500:n ja arvostuskertoimet pysyneet huomattavasti maltillisempina. Muuten tuotot olleet kyllä surkeita suurissa EU-maissa. Ettei vaan kyse olis siitä, ettei rakenteita ole ollut tarpeen uudistaa ilmaisen rahan maailmassa. Saksan tuottoja osittain selittää, että korkotaso on ollut liian matala saksalle etelä-euroopan maiden ansiosta. Muiden maiden osalta tuottoja selittänee, ettei olla saatu rakenteellisia uudistukisa, joita olisi tarvittu. Tilanne vain pahenee kaiken aikaa väestön ikääntymisen vuoksi. Mitä enemmän vanhempaa väestöä, sen vaikeemmaksi tulee rakenteellisten uudistusten tekeminen, jos se tarkoittaisi puuttumista julkisiin menoihin. Usa senkun porskuttaa, kun veroja alenellaan. Euroopassa siihen ei kyllä näillä valtion kulurakenteilla pystytä. Ollaan kyllä kohta kunnollisessa suossa
2 tykkäystä
Kriisimaatkin saa aivan naurettavan halpaa lainaa. Sitten ihmetellään, miksei uudistuksia saada aikaan. EKP aiheuttaa omilla toimillaan sen, että valtioiden taloudet on kuralla vielä pitkään ja saadaan entistä suurempia kriisejä myöhemmin.
Nähtiihän se USAssakin, mitä tapahtuu kun riskejä ei hinnoitella kunnolla: seurauksena olis subprime-kriisi. Nyt samaa mokaa ollaan tekemässä keskuspankkien taholta. Vaikka näiden kriisimaiden lainapapereita onkin merkittävästi keskuspankkien hallussa, niin alhanen korkotaso on vetänyt kaikkialla riskihinnottelua alaspäin. Mitä enemmän jatketaan nykyisellä linjalla, niin sen enemmän valtiot on jatkossakin keskuspankkien ostojen varassa. Sitä todellista markkinakorkoahan ei valtioiden budjetit kestäisi. Tässä kävisi samansuusntasesti kuin subprime-kriisin aikana, jos keskuspankit eivät jatkuvasti kontrolloi ostoillaan tätä tilannetta.
Jan Hurri ei petä. Hyvin perusteltuj ja mun mielestä uskottavia kirjoituksia, mutta toisaalta kaveri on manannut megaluokan kriisiä jatkuvasti ja johdonmukaisesti jo vuosikymmenen alusta asti. Kiva, että uskaltaa ottaa kantaa, mutta uskottavuus vähän kärsinyt ainakin omissa silmissä, vaikken argumentaatiosta välttämättä aina vikaa löytäisikään.
2 tykkäystä
Jan Hurrin aiemmista näkemyksistä en paljon tiedä, mutta jos markkinat olisivat ilman poliitiikkojen ja keskuspankkien voimallista puuttumista saaneet toimia vapaasti, niin kriisi olisi suurella todennäköisyydellä jo tullut. Tässä nykyisessä ympäristössä talous ei toimi niinkuin se luonnollisessa ympäristössä toimisi. Koska talouden suunnan veikkaamisessa on aina kyse todennäkösyyksistä, niin pieleen arvaaminen ei suoriltaan kyllä uskottavuutta vie. Näin kauan jatkuvaa löysää rahapolitiikkaa ei ole voinnut perustella millään tavalla järkevästi. Inflaatiotavotteeseen nojaava rahapolitiikkakin on aikansa elänyt. Aina hoetaan kuinka ympäristö muuttuu nyt paljon nopeemmin kuin ennen, mutta siitä huolimatta keskuspankit pitävät kiinni inflaatioon nojaavasta rahapolitiikasta.
1 tykkäys
Niinpä. Mutta kun valtiot, etenkin Kiina. puuttuvat koko ajan, ei markkinatalous toimi. Näin kävi Neuvostoliitossakin 70v. ajan ja vasta sitten romahti. Sitä odotellessa :
Masse, FA, katselee markkinavoimien vapautumisen pilven reunalla yhdessä monen muun tämän palstalaisen kanssa 
Aijai sijoittajalle lisää nannaa: vahvat kuluttajat, ei inflaatiota:
4 tykkäystä
Käytiin Juhan kanssa tiiviisti tuloskausi läpi videolla, nyt kun tullut kotimaassa ja jenkeissä puolet tuloksista mutta kotipörssissä melkein kaikki isot (paitsi huominen Nordea ja myöhemmin Sampo).
Tuloskausi pääosin hyvä, joskin 12kk säteellä ennusteet laskeneet. Korkojen ollessa alhaalla/negatiiviset ei auta kuin istua “kylmä rinki takamuksessa” kyydissä, joskin Juha muotoili tuon käyttäen vulgaarimpia sanoja.
3 tykkäystä
Kuka muistaa kauppasodan?
Markkinan ajatuksiin ei montaa asiaa tunnu samaan aikaan mahtuvan.
Hyvä artikkeli aiheesta, nyt ei jännitetä sitä, tuleeko diiliä vai ei vaan enemmänkin jatkosta: kuinka ylläpitää ja varmistaa että sopimusta todella noudatetaan?
3 tykkäystä
Juha puhui eilen videolla “sell in may and go awaysta” ideatasolla (100 % liikkeet portfoliossa ovat tuskin koskaan järkeviä), Blummalla muutamia rivejä aiheesta:
Hauskasti alla heti toinen näkemys.
Tänään Helsinkiä painaa kyllä tuo Nordean heikko Q1, vaikka markkinan reaktio on suht mieto.
2 tykkäystä
Heippa foorumilaiset, ja hauskaa vappua! Mikäli haluatte tehdä vappupäivän illasta vieläkin kutkuttavamman, tervetuloa seuraamaan kanssani Fedin korkopäätöstä tänne foorumille. Pikakommentit heti päätöksen jälkeen taas tulossa. Tässä kokousennakkoa:
6 tykkäystä