Moniko jenkeissä tienaa minimipalkkaa? Minimituntipalkka taitaa olla 7,25 dollaria ja esim Amazonin omat minimipalkat on kaiketi 15 dollaria tunnilta. Moniko työntekijä siis ihan oikeesti hyötyisi tuollasesta lakiin määritellystä minimipalkasta?
Talouden rakenteen kannalta tuollaiset minimipalkat on täysin typeriä ja pidemmällä aikavälillä voivat aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta. Jos siis minipalkkaa nostetaan merkittävästi ja se koskettaisi huomattavaa osaa työntekijöistä, niin inflaatiota sillä hetkellisesti toki saadaan, mutta pidemmällä aikavälillä tuo on todella typerä ratkaisu.
Jenkeissä on ennätysmatala työttömyys ja palkkojen nousuun pitäisi hakea ratkaisua korottamalla minimipalkkaa. Taitaa kertoa siitä, että taloudessa mättää ihan joku muu asia kuin minimipalkat. Minimipalkkalainsäädännöllä talouden tasapainoa vietäisiin vaan entistä kauemmaksi. Jos siis toteutetaan todella niin vaikuttavasti, että sillä olisi käytännön merkitystä.
Palkkaus ei normaalioloissa olisi mikään ongelma, koska se määräytyisi ihan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Itseasiassa Jenkeissä tää toutuu paljon paremmin kuin Euroopassa. Ennemminkin ongelma taitaa olla se, että nuorille ei ole tuottavaa työtä tarjolla. Vanhat paatuneet duunarit saavat pitää hyväpalkkaset työpaikat teollisuudessa samalla kun teollisuuden työvoimatarve vähenee. Samalla nuoret duunarit joutuu tekemään työtä vähätuottosilla palvelualoilla, joiden työvoimakysyntä on todella riippuvaista palkkauksen kustannuksista. Jos siis USAssa ongelmaa pyritään ratkaisemaan minipalkalla, niin se tarkoittaa, että palvelutarjota vähenee ja hinta nousee, mutta kokonaistalouden kannalta yhtälössä ei ole mitään järkeä.
Itseasiassa jenkeissä perinteiset duunarit tienaa todella hyvin. 25dollarin tuntipalkka ei ole mitenkään erityisen hyvä. Vastaavasta työstä suomessa saisi puolet pienempää palkkaa. Jenkeissä ongelma on lähinnä talouden rakenteen muutoksessa ja siinä, ettei suuren kulutussuhteen omaaville nuorille riitä hyväpalkkasia töitä. Sitä ongelmaa ei minimipalkoilla ratkaista vaan täytyy keksiä ihan muita ratkaisuja. Ne ratkasut ei synny lainsäädännöllä tai keskuspankin ultraelvyttävällä rahapolitiikalla, joka ylläpitää taloudessa huonosti tuottavia yrityksiä halvalla lainarahalla ja vie resurssit uusilta innotiivisilta ratkaisuilta.
Tässä ongelmassa on vähän ristiriitaisuuksia, mutta väitän silti, että talous toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, kunhan siihen ei vaan liikaa puututtaisi. Merkittävin syy nykyisiin ongelmiin on keskuspankkien liian pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka. Kun omaisuuserien hinnat on nostettu pilviin ja työntekemisestä tehty niihin suhteutettuna paljon kannattamattomampaa, niin ihmetellään miksi työmarkkinoilta on kadonnut paljon ihmisiä. Jos palkankorotuksella saat ostettua tuplamäärän asuntoa, niin on paljon kannustavampaa pyrkiä saamaan palkankorotus kuin jos saat sillä maksettua puolet pienemmän osuuden asunnosta. Sama koskee ihan työmäärää. Mitä enemmän palkalla saat, niin sen enemmän oot valmis tekemään työtä. Jenkeissä tän pitäisi toimia huomattavasti paremmin kuin tällä, jossa on kauheet rajoitukset työnteossa.
Minimipalkan nosto on jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, kuinka asioita ei voi tarkastella yksittäisten asioiden kautta ilman vaikutusarviota kokonaiskuvaan. Teoriassa se toimii, jos unohdetaan sen syrjäyttämisvaikutukset kokonaistaloudessa. Käytäntöä ei vaan voi ohjata pelkkien teorioiden pohjalta.