Pörssien suunta (Osa 1)

LONDON (Reuters) - World stocks fell for a third straight day on Tuesday, as a stinging warning came from German chemicals giant BASF about the effects of the global trade war and traders hedged bets on a hefty U.S. interest rate cut later this month.

Shares in BASF slumped almost 6% in Europe after the German chemicals giant issued what one trader described as a “shocking” profit warning, blaming a global slowdown and trade war between the United States and China.

Deutsche Bank tumbled 4% - having already dropped 5.4% the previous day after it axed 18,000 staff - while Apple’s overnight drop of more than 2% on Wall Street after a broker downgrade dragged the tech sector lower.

3 tykkäystä

no mikäs nyt pörssejä vaivaa :)… ? eikö se että mitään ei tapahtunut G20 riittänyt . käteisen keräys jatkuu. osakkeet ennallaan / lieviä ostoja.

1 tykkäys

BASFin tulosvaroitus on todellakin huono uutinen. Liittyy pitkään litaniaan huonontuneita tuloksia ‘maailmantalouden markkereiksi’ tunnetuilta yrityksiltä. Bloombergin tämänpäiväisestä artikkelista löytyy tämä kuvaaja (klikkaamalla koko artikkeliin)->

image

USA:n työllisyysraportista kohistiin taas. Työmarkkinoilta on poistunut paljon työvoimaa, mikä parantaa tätä tilastoa eikä siten kerro koko totuutta. Ikävän todenmukaisten arvioiden mukaan nämä uudet avoimet työpaikat ovat myös pitkälti niitä, missä etenkin maahanmuuttajat ovat olleet vahvasti edustettuina ja joita “normaali” amerikkalainen tarvitsee vähintään kaksi selviytyäkseen luottokorttiveloistaan. Ei logiikkaa eikä järkeä = Kupla, sanon minä. Toivottavasti ei kuitenkaan romahdus.

4 tykkäystä

Porukka näyttää taas innostuneen kulta-ETF:istä.

World Gold Council:

Gold-backed ETF AUM grew 15% in June, its largest monthly increase in seven years

Holdings in global gold-backed ETFs and similar products rose sharply in June by 127 tonnes (t) to 2,548t – equivalent to US$5.5bn in inflows – as geopolitical uncertainty increased and central banks signalled a shift to a more accommodative policy over the coming months. This drove rates and the US dollar lower and shifted the momentum in gold as its price moved to a six-year high.

Statistiikkaa kun tarkemmin tutkin, niin näyttää ETF:ien netto-ostot ja -myynnit seuraavan aika pitkälle kullan hintaa, mutta sitten on myös geopoliittisiin tms. riskeihin liittyviä piikkejä kuten 21.6.

In North America, SPDR® Gold Shares added 51t (US$2.2bn, 7.2%), and experienced its largest, one-day inflows of all time on 21 June

Ihan mielenkiinnosta lähdin selvittelemään tuota ja löytyihän se syy päivän otsikoista:

  • Iran Says It Shot Down a U.S. Drone
  • Trump Approves Strikes on Iran, but Then Abruptly Pulls Back

Sinäänsä mielenkiintoista, että pörssi palautui aika nopeasti ko. “shokista”, mutta kullan hinta jäi taas selvästi korkeammalle tasolle, kuin ennen tuota Iran selkkausta…

1 tykkäys

Niin on jatkunut jo aika pitkään sedälläkin! Nyt on painoissa siirrytty Nykäsen klassikosta 50-60 painoon 50-70 :slight_smile: Osakkeet ensin mainittuna.

Masse-setä, FA, haistaa markkinoiden vastatuulet jo kaukaa

1 tykkäys

joo, vähän sellainen fiilis on että joissain vaiheessa saatetaan saada jonkinlainen kuoppa aikaiseksi, mulle toki sopii kummin vaan :slight_smile:

ATH:ta pukkaa tänään?

1 tykkäys

Tää taitaa olla jo odotuksissa sisään leivottu (98%). Eli jos toteutuu niin ehkä päivätasolla vaakalentoa? No ihan sama mulle sinänsä kyllä…

  • edit klo 16.50: SPX rikkoi 3000 rajan, yksi historian lehti käännetty
6 tykkäystä

Fedin pomppu punasella

6 tykkäystä

Ongelma näissä keskuspankkien korkoveivauksissa on se, että yritykset eivät investoi rahaa kasvuun. Jenkeissä esimerkiksi useilla yrityksillä on käynnissä massiiviset omien osakkeiden osto-ohjelmat. Eli, kuinka kestävällä pohjalla Fedin rahapolitiikka lopulta on taantumaa ajatellen?

Onkos tämä se sama Basf, joka valmisti viime vuosisadalla mm. C-kasetteja ääninauhureihin ja Beta- sekä VHS-nauhoja videonauhureihin?
Wikipedian yrityskuvauksesta ei heti uskoisi samaksi.

Muussa yhteydessä kuin edellämainituissa en muista BASFiin törmänneeni.

2 tykkäystä

Iran pitää jännitteitä yllä Hormuzinsalmella:

1 tykkäys

:grin: Sama firma on. Teki myös niitä parhaita lerppuja ja korppuja.

Lisäys: Ei ihme ettet ole törmännyt, sillä BASF ei taida olla millään muotoa enää kuluttajarajapinnassa. Mutta nimi on tuttu lähes joka teollisuudenalalla. Tonkka, tynnyri tai laatikko, jossa lukee BASF kyljessä löytyy lähes jokaisen pienen ja ison teollisuusyrityksen lattialta tai varastosta. BASFilla puhdistetaan juomavettä, valmistetaan pesuaineita, piirilevyjä, kännykän akkuja, bensaa, terästä tai muovia. Paljon parempaa mittaria maailmantalouden tilasta ei yritysmaailmasta löydy.

7 tykkäystä

Näiden BASF:n valmistamien tuotteiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa viimesen parin vuoden ajan. Sama koskee muitakin kemikaaleja. Ei ihme, että kysyntä alkaa tökkimään, kun hintoja ei saada siirrettyä kuluttajille.

Toimarit valittelee, että hintoja ei saada nostettua, kun asiakkaat ei ymmärrä kustannusten nousua. Samaan aikaan nää samat toimarit toitottaa siitä, että duunarien palkkoja ei voida nostaa. Jos duunarien palkat ei nouse, niin pitäisi ihan olla ihan loogisesti ymmärrettävissä, että ei asiakkaatkaan saa hintoja nostettua, kun kuluttajilla ei ole rahaa ostaa kalliimpia tuotteita.

Koko talouden pyöriminen on viimeaikoina perustunut puhtaasti siihen, että velkaannutaan. Kuluttajien ostovoima ei ole lisääntynyt yhtään. Se on jopa pienentynyt. Sitten samaan aikaan ihmetellään, miksi talous alkaa tökkimään, kun keskuspankit vähentää rahan suoltamista.

Työntekijätkin pitkään olleet tyytyäivisiä nykyseen palkkaukseensa, kun halpaa lainarahaa ollut yllinkyllin tarjolla ja hyvin pärjätty vaikka palkat eivät olekkaan kovin nousseet. Jos oikeesti haluttaisiin kestävää inflaatiota, niin sen pitäisi lähteä siitä, että kuluttajien ostovoima lisääntyy. Halpa lainaraha ei todellista ostovoiman lisäystä tuo.

Mitä enemmän puututaan markkinatalouden toimintaan koskemalla vain tiettyihin komponentteihin, niin sen enemmän mennään pieleen luonnollisesta tasapainosta ja sen suuremmaksi muodostuu shokki, kun palataan taas normaaliin.

USAssa taas nähtävissä hyvää esimerkkiä siitä miten tätä ongelmaa pyritään ratkasemaan. Indeksit nousee puhtaasti sen takia, kun keskuspankkien uskotaan keventävän rahapolitiikkaa. Markkina siis näkee, että keskuspankit keventävät rahapolitiikaa enemmän kuin mitä taloustilanne vaatii, jotta elvyttävyys säilyisi nykyisenlaisena. Kohta päästään täälläkin nollia lisäämään seteleihin. Mutta ei huolta, ollaan kohta kaikki miljonäärejä, niin kenelläkään ei pitäisi olla valittamasta.

5 tykkäystä

Jenkeissä ollaan juuri nostamassa minimituntipalkkaa ylöspäin, jotta ostovoimaa saadaan lisättyä ja inflaatiota nostettua.

2 tykkäystä

Moniko jenkeissä tienaa minimipalkkaa? Minimituntipalkka taitaa olla 7,25 dollaria ja esim Amazonin omat minimipalkat on kaiketi 15 dollaria tunnilta. Moniko työntekijä siis ihan oikeesti hyötyisi tuollasesta lakiin määritellystä minimipalkasta?

Talouden rakenteen kannalta tuollaiset minimipalkat on täysin typeriä ja pidemmällä aikavälillä voivat aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta. Jos siis minipalkkaa nostetaan merkittävästi ja se koskettaisi huomattavaa osaa työntekijöistä, niin inflaatiota sillä hetkellisesti toki saadaan, mutta pidemmällä aikavälillä tuo on todella typerä ratkaisu.

Jenkeissä on ennätysmatala työttömyys ja palkkojen nousuun pitäisi hakea ratkaisua korottamalla minimipalkkaa. Taitaa kertoa siitä, että taloudessa mättää ihan joku muu asia kuin minimipalkat. Minimipalkkalainsäädännöllä talouden tasapainoa vietäisiin vaan entistä kauemmaksi. Jos siis toteutetaan todella niin vaikuttavasti, että sillä olisi käytännön merkitystä.

Palkkaus ei normaalioloissa olisi mikään ongelma, koska se määräytyisi ihan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Itseasiassa Jenkeissä tää toutuu paljon paremmin kuin Euroopassa. Ennemminkin ongelma taitaa olla se, että nuorille ei ole tuottavaa työtä tarjolla. Vanhat paatuneet duunarit saavat pitää hyväpalkkaset työpaikat teollisuudessa samalla kun teollisuuden työvoimatarve vähenee. Samalla nuoret duunarit joutuu tekemään työtä vähätuottosilla palvelualoilla, joiden työvoimakysyntä on todella riippuvaista palkkauksen kustannuksista. Jos siis USAssa ongelmaa pyritään ratkaisemaan minipalkalla, niin se tarkoittaa, että palvelutarjota vähenee ja hinta nousee, mutta kokonaistalouden kannalta yhtälössä ei ole mitään järkeä.

Itseasiassa jenkeissä perinteiset duunarit tienaa todella hyvin. 25dollarin tuntipalkka ei ole mitenkään erityisen hyvä. Vastaavasta työstä suomessa saisi puolet pienempää palkkaa. Jenkeissä ongelma on lähinnä talouden rakenteen muutoksessa ja siinä, ettei suuren kulutussuhteen omaaville nuorille riitä hyväpalkkasia töitä. Sitä ongelmaa ei minimipalkoilla ratkaista vaan täytyy keksiä ihan muita ratkaisuja. Ne ratkasut ei synny lainsäädännöllä tai keskuspankin ultraelvyttävällä rahapolitiikalla, joka ylläpitää taloudessa huonosti tuottavia yrityksiä halvalla lainarahalla ja vie resurssit uusilta innotiivisilta ratkaisuilta.

Tässä ongelmassa on vähän ristiriitaisuuksia, mutta väitän silti, että talous toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, kunhan siihen ei vaan liikaa puututtaisi. Merkittävin syy nykyisiin ongelmiin on keskuspankkien liian pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka. Kun omaisuuserien hinnat on nostettu pilviin ja työntekemisestä tehty niihin suhteutettuna paljon kannattamattomampaa, niin ihmetellään miksi työmarkkinoilta on kadonnut paljon ihmisiä. Jos palkankorotuksella saat ostettua tuplamäärän asuntoa, niin on paljon kannustavampaa pyrkiä saamaan palkankorotus kuin jos saat sillä maksettua puolet pienemmän osuuden asunnosta. Sama koskee ihan työmäärää. Mitä enemmän palkalla saat, niin sen enemmän oot valmis tekemään työtä. Jenkeissä tän pitäisi toimia huomattavasti paremmin kuin tällä, jossa on kauheet rajoitukset työnteossa.

Minimipalkan nosto on jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, kuinka asioita ei voi tarkastella yksittäisten asioiden kautta ilman vaikutusarviota kokonaiskuvaan. Teoriassa se toimii, jos unohdetaan sen syrjäyttämisvaikutukset kokonaistaloudessa. Käytäntöä ei vaan voi ohjata pelkkien teorioiden pohjalta.

2 tykkäystä

Terveisiä lomalta! :slight_smile: Nyt takaisin sorvin ääreen.

Minimipalkasta löytyy vääntöä ja tutkimusta joka lähtöön, vaikea lopulta sanoa mikä vaikutus olisi jos sitä edes saadaan koko maan tasolle USA:ssa. Reaalipalkathan ovat pitkään kehittyneet heikosti USA:ssa ja inflaatiokorjattuna minimipalkka olisi melkein 20 $.

“Using 2018 inflation-adjusted dollars, the federal minimum wage peaked at $11.79 per hour in 1968.[7][8][9] If the minimum wage in 1968 had kept up with labor’s productivity growth, it would have reached $19.33 in 2017.”

Kokonaiskysyntää tuon nosto voisi kyllä tukea kun vähemmän tienaava kansanosa tuppaa pistämään rahat kiertoon vs. hyväosaiset, joilla raha valuu sukan varteen eli viime kädessä se sijoitetaan osakkeisiin tai vastaaviin.

Riippuu kuinka paljon prefeeraa taloudessa tehokkuutta (olettaen että parhaiten talous toimii kun siihen ei puututa…) ja kuinka paljon oikeudenmukaisuutta/tasaisempaa tulonjakoa.


Asiasta posliiniruukkuun Kiinaan, maan BKT:n kasvu hidastuu ei-yllättäen edelleen. Ottaen huomioon maan tarpeen tasapainottaa investointivetoinen talouskasvumalli jossain vaiheessa, ei hidastuminen ole välttämättä automaattisesti huono asia. Retail ja muut osat kuitenkin elpyneet jos tilastoihin on luottamista:

Luin blummalta jutun Kiinan asuntomarkkinoista. Valtion ote niiden säätelyssä on lähes täydellinen ja isoissa kaupungeissa hintojen tasausoperaatio on onnistunut. Kommunistinen puolue yrittää tietoisesti välttää Japanin 90-luvun kaltaisen posahduksen omaisuusarvoissa vakauden nimissä.

Näin yleisellä tasolla pitkässä juoksussa Kiinan suurin heikkous lienee sen pakonomainen tarve pitää kaikki vakaana (kuten olen aiemminkin todennut, Kommunistisen puolueen vanha kaarti muistaa edelleen Kiinan sekasortoisen kauden 1910–1970 ja tähän ei haluta paluuta missään skenaariossa). Mutta vakauden ylläpito maksaa, ja ilman kriisejä on vaikea uudistua pitkässä juoksussa. Tai sitten Kiinan komentotalous onnistuu tässä loputtomasti missä kaikki muut ovat aiemmin epäonnistuneet.

4 tykkäystä

Verphu is back! :slight_smile: YES!

Masse-setä, FA, Ei lomaa rahanteosta edes heinäpellolla

5 tykkäystä

Verneri is back :heart:

4 tykkäystä