Vaikka tullit tottakai jarruttaa taloutta, niin koko tuonti USA:han Kiinasta on ~540 miljardia USD. Vaikka kaikelle lätkisi 25 % tullit (maksimi mitä tulleille on tähän asti väläytelty, tuskin kovin realistinen) tarkoittaisi se 135 miljardia USD lisäkuluja. Jos firmat siirtäisi ne täysin hintoihin ja kysyntä ei muuttuisi, tarkoittaisi tuo 1000 dollarin laskua vuodessa USAssa per kotitalous (kotitalouksia reilu 130 miljoonaa). USA:n kotitalouksien mediaanitulot on noin 60K, eli sellainen 1,6 % lisälasku vuodessa, tai 83 dollaria kuukaudessa. Ja näin siis oletettuna, että tosiaan tuotantoa ei siirry muualle eikä kukaan adaptoidu tähän millään lailla.
Laskelma karkeudessaan melkein hölmö, mutta tuo perspektiiviä tullien mittakaavaan. Koko maailman BKT:sta nuo on noin 0,2 %.
Lisäys: tämä ei toki tarkoita, etteikö yksittäisille yhtiöille/sektoreille tämä olisi hitti kannattavuuteen ja sitä kautta se vaikuttaa sijoittajiin yhtä kaikki.
Lisäys 2: USA:n kuluttajia on laidasta laitaan ja osalle pienetkin hinnan nousut on vaikea niellä. Vaikutus ei ole siis tasainen kaikkien kulutukseen.
“The Business Climate Indicator (BCI) for the Euro Area increased by 0.22 points to +0.11 in August 2019, beating market expectations of +0.08. Managers’ assessments of past production and of export order books improved sharply, as well as their production expectations, views on overall order books and the level of stocks of finished products.”
“The economic sentiment indicator for the Euro Area rose to 103.1 in August 2019 from an over three-year low of 102.7 in the previous month and above market expectations of 102.3. Sentiment improved among manufacturers (-5.9 vs -7.3 in July) and retailers (0.5 vs -0.7), but deteriorated among service providers (9.3 vs 10.6), constructors (3.7 vs 5.0) and consumers (-7.1 vs -6.6).”
Kauppasodalla on niin monia ulottuvuuksia, ettei se ole pelkästään siitä kiinni, mitä se vaikuttaa esim. BKT:hen. Teknologiavarkaudet on varmasti asiana paljon merkittävämpi ja en tiedä, onko siitä toistaiseksi edes keskusteltu. Eihän Kiina voi myöntää tehneensä mitään väärin
Jos kyse olisi noista em. rahoista, tuskin markkinatkaan niin vauhkoina olisi. Kiinalla on pitkä polku toisaalta ollut kehittää infrastuktuuriaan maakuntiin, jotta sinne saadaan isoja tehdaslaitoksia ja ihmisiä. Kokonaisia kaupunkeja on rakennettu “autiomaahan” valmiiksi ennen yhdenkään kansalaisen muuttoa. Sähköntuotannon eteen on tehty mielettömiä kehitystöitä. Ja kaikilla näillä on valmistauduttu vastaanottamaan lisää uusia yrityksiä perustamaan tehtaitaan. “World factory”
Vastaavasti tämän varaan on moni sellainen firma ympäri maailmaa laskenut, että se mahdollistaa heidänkin sinne menon. Melkoinen teollisuuspyörä siis, ei pelkästään jenkeille.
Moni USAn firma on perustellut tehdaiden sinne vientiä sillä, että toimitukset Aasiaan on lyhyitä ja nopeita. Eli ei niitä firmoja tuosta vaan siirretä jonnekin kauas muualle (kuten vaikka Etelä-Amerikkaan tai Meksikoon), koska osaajat ja infrakin pitää olla paikalla ja edullisia. Afrikastahan on puhuttu pitkään, mutta siellä ei ole tuota infraa ja riittävästi koulutettuja ihmisiä, mutta pikku hiljaa esim. kiinalaiset on lähteneet sinne tuotantoaan laajentamaan.
Olen kuunnellut puhuvia päitä CNBC:ssä kuukausia tästä aiheesta ja asiaa pidetään kokonaisuutena todella merkittävänä. Nuo nyt kyseessä olevat tullimaksut eivät kuitenkaan ole se varsinainen ongelma. Korjatkoon joku, jos olen ymmärtänyt asian väärin.
Kiinahan antoi myös kädenojennuksen olemalla vastaamatta USA:n viimeisimpiin tullikiristyksiin.
Olisko käsikirjoitus se, että Kiina tulee vastaan, jolloin Trump voi sanoa että “Kiina taipui” ja Kiina voi taas sanoa “neuvotelleensa sekopään kanssa rauhallisesti diilin seuraavalle vuosituhannelle”…
Jotenkin tämä Japanin tie näyttää entistä todennäköisemmältä, on jo oikeastaan jonkin aikaa näyttänyt…
Povaan Eurooppalaiselle indeksisijoittajalle huonoja vuosikymmeniä, tuotto ei välttämättä ole sitä mitä Marko Erola antaa kirjassaan ymmärtää… (muistamatta nyt tarkemmin laskelmia).
Osakepoiminnan näkisin edelleen tarjoavan mahdollisuuden ylituottoihin… esim. poimimalla defensiivisiä kasvuyhtiöitä.
EKP antaa ison singon laulaa syyskuussa. Vaikea nähdä, että tässä mitään äkkiromahdusta kuitenkaan indekseihin tulisi.
Voisivatko kehittyneet taloudet olla jonkinlaisessa lakipisteessä; On saavutettu riittävä elintaso, joten ei ponnistella enää taloudellisen hyödyn eteen niin paljoa? Ainoa draiveri kasvulle tuntuu olevan pörssi ja julkisten talouksien alijäämät. Mutta kasvu lähtee ihmisistä ja siitä että halutaan ponnistella jotta saadaan enemmän.
Lisäksi ilmiönä on että ylimääräinen raha säästetään (sijoitetaan) eikä kuluteta. Näin ollen aktiivisuus laskee edelleen, mitä enemmän ihmisillä on taloudellista riippumattomuutta. Voisivatko kaikki elellä osingoilla? Ehkä täysin automatisoidussa maailmassa?
Kyllä se inflaatio lähtee siitä että kehittyvissä talouksissa palkat alkavat nousemaan. Toisaalta robotisaatio vähän taistelee tätäkin vastaan.
Puhuimme viime perjantaina Vernerin kanssa videolla siitä, että korkean makroepävarmuuden aikana ja Japanin tien lähestyessä (kiitos linkityksestä, @Aston_Livingstone) kannattaa laittaa sykliset osakkeet tarkkailulistalle. Blommalta otetussa kuvakaappauksessa näkyy, että sykliset osakkeet ovat Euroopassa reagoineet negatiivisiin teollisuuslukuihin viiveellä, mutta alas on tultu viime aikoina:
Tuota Japani-tekstiä kirjoittaessani mietin paljon sitä, mikä erottaisi euroalueen Japanista. Täytyy myöntää, että yhtäläisyyksiä (vanhentuva väestö, heikentyvä työn tuottavuus, heikko palkkakehitys) on paljon helpompi löytää kuin eroja (?).
Huonompi juttu olisi jos Kiina keskittyisi vain sisäisen markkinansa kehittämiseen. Toisaalta, muu maailma kehittäisi kauppasuhteitaan ja USA voisi jäädä vähän paitsioon. Mutta ei se globaalille taloudelle hyvä asia olisi…
Siis ennen finanssikriisiä USAssa annettiin lainaa maksukyvyttömillekkin valtion määräyksestä. Nyt kun rahahanat ovat tiukentuneet, niin on kai ihan selvää, että kotitalouksien velkasuus pienenee. Se ei kuitenkaan suoraan tarkota sitä, että kuluttajien kysynnällä olisi varaa kasvaa suuremmaksi, koska velkasuus on pienempää.
Eikä todellisuudessa talouden kokonaiskuvan kannalta ole merkittävää pidemmässä juoksussa velkaantuuko julkinen talous vai kuluttajat. Usassa liittovaltio ja osavaltiot ovat todella velkaisia. Tietysti jos tässäkin tykkää ajatella, ettei julkisen puolen velkaa tarvi maksaa velkojaan takasin, mutta kuluttajien tarvii, niin onhan tuo ilonaihe, että kuluttajien velka suhteessa BKT:een on matala. Samalla kun valtio velkaantumisellaan ja kulutuksellaan vedättänyt bkt:a ylöspäin, niin tottakai kuluttajien velkasuus vähenee.
Tässäkin vaan nähdään, ettei se löysä rahapolitiikka vaan auta talouden tervehdyttämissä. yksittäisten kotitalouksien velkasuus pienenee, mutta tehottomampien valtioiden painoarvo taloudessa kasvaa. Ilmeisesti tää on just sitä mitä halutaan vai?
Joo kyllä ovat tulleet, ja ihmettelinkin, miten Eurooppa-tasolla korrelaatio defensiivisten osakkeiden kanssa pysytellyt suht korkealla teollisuuden huonoista luvuista huolimatta.
Indeksitasolla elokuu oli kehnonpuoleinen, vaikka viime viikolla suunta jälleen ylöspäin. Kauppasota ei jätä varmaankaan rauhaan syyskuussakaan, vaikka tähän soutamiseen ja huopaamiseen on toisaalta totuttukin jo.
Intian PMI hieman laski mutta sekin edelleen yli 50. Tämä kokoelma maailman suurimmista talouksista näyttää nyt hieman paremmalta (Saksa tulee tänään!)
Mutta Helsingin pörssin tuloskasvu on jatkunut viime vuosina. Tämän vuoden odotukset tulleet alas miinusmerkkisen Q2:sen myötä ja paineet kasautuneet loppuvuodelle. Kannattaa ottaa tämän vuoden mediaaniennuste siis pienen suolahipun kanssa!
UK:n tilanne on kyllä surullinen. Sillä on aina paikka minun sydämmessäni, kun olen asunut siellä 2.5 vuotta, mutta viime vuosina on menty kyllä metsään ja pahasti
Aiheen sivusta: Mikä sut on saanut tästä mestasta pitämään? Täällä oon nyt 6 vuotta viettänyt ja mieli tekisi muualle, mutta elämäntilanne ei anna myöden. Ihan kehitysmaahan tää paikka on Suomeen verrattuna, jo pelkästään ihmisten koulutustason perusteellakin. Infrasta puhumattakaan.
Euroalueen talousluottamus 
