En valitettavasti kiireessä löytänyt enää artikkelia, mutta blummalla oli aiemmin keväällä juttua siitä “ongelmasta”, että ESG-rahastoihin virtaa rahaa kuin roskaa mutta niiden ESG-kriteerejä täyttäviä firmoja on liian vähän. 
Tämä on johtanut siihen, että monien vastuullisuusrahastojen kärkisijoitukset ovat… FANGeja! Ne eivät ole edes vastuullisemmasta päästä firmoja, mutta koska niiden markkina-arvot ovat 1-2 biljoonaa dollaria niin ne toimivat “kaatopaikkana” näille rahastoille allokoida rahojaan.
Tämä ilmiä selittänee osin mm. Nesteen, PLUGin ja ylipäätään cleatech-sektorin nousua viime syksystä tämän vuoden alkuun, kun alan rahastoihin paisui ennätysmäärä rahaa.
Sijoittajalle ilmiö näkyy siis montaa kautta:
a) Näille tietyille sektoreille voi kasautua ostopainetta, mikä nostaa kursseja mutta toisaalta altistaa sentimentin heilahteluille kun muodit muuttuvat
b) On hienoa, että sijoittajat ovat heränneet ilmastonmuutoksen kunnolla viime vuosina koska rahalla ja pääomalla on vaikutusvaltaa muuttaa maailmaa ja yritysten toimintatapoja. Firmat, jotka jäävät tämän aallon väärälle puolelle ovat kimurantissa asemassa jos rahoitus tyrehtyy.
c) Runsas kysyntä “vastuullisille” yhtiöille houkuttelee todnäk. paljon vedättäjiä ja onnenonkijoita paikalle.
d) Finanssikuplat, jos sellainen syntyisi ESG:hen, saattavat kiihdyttää innovointia, kun firmat saavat yllinkyllin rahoitusta… Sijoittajille kupla on lopulta vahingollinen mutta ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ei niinkään. 
e) Lopulta tästä 2000-luvun “vastuullisuudesta” tulloo samanlainen normi, kuin lain noudattamisesta ja hyvän maun mukaisesta kirjanpidosta. Se ei siis ole enää kilpailutekijä, vaan pitäisi olla itsestäänselvyys.
Jokainen tekee sijoitus- ja suojautusmistoimensa ihan omalla vastuullaan.
