Pörssien suunta (Osa 2)

[Kale-possu]

Buy the dip on tosiaan ollut vahva, kaikki on ostettu kellontarkasti ja jatkettu ylöspäin. Viime helmi-maaliskuun taitteessa oli ihan huomattava dippi, siitä ylös, ja nyt varmaan taas. Päällisin puolin näyttäisi, että kaikki on samoin kuin puoli vuotta sitten, paitsi että taas ollaan ylempänä.

Pinnan alla on kuitenkin eroja. Silloin kevättalvella 85% jenkkifirmoista oli edeltävän 200 päivän keskikurssinsa yläpuolella. Tämä prosenttiosuus oli tasaisesti noussut edeltävän puolen vuoden aikana. Markkina nousi leveillä harteilla, mikä kieli siitä, että sijoittajien riskinottohalu oli kasvussa. Silloin kun sijoittajat haluavat ottaa liki maksimaalisesti riskiä, he eivät ole kovin valikoivia kohteen kanssa. Kaikki menee kaupaksi.

Nyt SP 500 on noussut toistakymmentä prosenttia puolen vuoden takaiseen nähden, mutta enää 50% firmoista on 200 päivän keskiarvonsa yläpuolella. Tämä trendi on ollut laskeva viime helmikuusta lähtien. Pienet kasvuyhtiöt ovat olleet laskutrendissä kuukausia. Sijoittajat ovat valikoivampia, eli heillä on vähemmän riskinottohalua kuin alkuvuodesta.

Kun kalliit pienet kasvuosakkeet menevät puoli vuotta korkeintaan vaakalentoa, spekuloijat eivät halua enää ostaa koska kurssit eivät ole viime aikoina menneet ylös, arvosijottajat taas eivät halua ostaa koska ne ovat kalliita. Jossain vaiheessa voi tulla pulaa ostajista, ja tämä saatetaan panna ihan markkinatasolla merkille. ”Ei kai meidän laadukkaammille osakkeille voi käydä noin?”

[TervanKypsyttelija]

Tämä on huomioitu. Koronasta ei ole muodikasta puhua ainakaan laskun triggerinä, sitä se kuitenkin tulee olemaan. Toki kun sen varjolla laitetaan mitä ihmeellisimpiä elvytys himmeleitä pystyyn, niin muuttuu myös ainakin hetkellisen nousun ajuriksi.

Toivottavasti varmuusvarastot on hoidettu tälläkertaa kuntoon, ei tarvi rekkojen tyhjänä ajaa😅

Edit: vielä jauhan koronasta. Ilman koronaa ei koettua nousua olisi tullut. Ei olisi ollut syytä heittää elvytyskierrosta kehiin ainakaan lähellekkään nähdyllä tasolla. Ei olisi tullut kysynnän/tarjonnan aiheuttamaa shokkia markkinoille raaka-aineissa.

Tämä tulee jatkumaan vol2 ja tarkoittaa turbulenssia myös pörssiin.

[musa_2]

Hyvä pointti sinulla.

On aikoja jolloin osakkeet kiinnostavat arvosijoittajia koska ne ovat edullisia.

On aikoja jolloin osakkeet kiinnostavat spekuloijia koska ne ovat viime aikoina käyttäytyneet hyvin.

On aikoja jolloin osakkeet kiinnostavat sekä arvosijoittajia että spekuloijia koska ne ovat edullisia ja käyttäytyneet viime aikoina hyvin.

On aikoja jolloin osakkeet eivät kiinnosta ketään koska ne ovat kalliita eivätkä ole viime aikoina käyttäytyneet hyvin.

[TervanKypsyttelija]

Inflaatiosta on kommentoitu termillä transitory. Vaarana tulevan oikeasti globaalin koronatalven jälkeen on permanent stagflaatio. Kun korona hellittää, iskee ilmastotoimet päälle ja tilanne jatkuu.

[musa_2]

@Verneri_Pulkkinen

Vaikka lähes omaisuusluokat alkavat olemaan ns. “korkopeliä” (eli siis korkojen liike vaikuttaa kaikkeen Qt:sta asuntosijoittajiin)

Mykistävän lukeneisuutesi myötä lienet huomannut että matalaksi koettu korkotaso ei luotettavasti korreloi osakkeiden korkeiden arvostustasojen kanssa.

Samaten jos näyttää siltä että korkojen liikkeet menevät jotenkin käsi kädessä osakkeiden kanssa, se saattaa olla petollinen vaikutelma.

Jos näkee kristallipallosta varmaksi onko puolen vuoden päästä korkotaso hieman korkeampi vai hieman matalampi kuin nyt, se ei auta juurikaan ennustamaan ovatko osakkeet korkeammalla vai matalammalla kuin nyt. Korrelaatio näyttää välillä olevan, sitten taas ei ole, sitten tulee takaisin. Liikaa muita muuttujia, liian kaoottista että mahtuisi nättiin muottiin.

On tosi helppo löytää tapauksia jolloin reaalitalouden ja pääomamarkkinoiden toimijat ovat kokeneet korkotason tosi matalaksi ja samaan aikaan osakkeiden arvostustasot ovat olleet puolet tai alle puolet nykyisestä.

Sanon että koettu mataliksi koska ihmiset eivät ole tunteettomia laskukoneita vaan subjektiivisella kokemuksella on merkitystä.

Talvella 2002–03 korkotaso koettiin hurjan matalaksi kaikkialla vanhoissa teollisuusmaissa. Nuorimmat jotka olivat työuransa aikana kokeneet mitään vastaavaa olivat lähellä eläkeikää.

Silti osakkeiden arvostustasot olivat nykyiseen verrattuna pohjamudissa.

Talouskasvu oli nihkeää mutta data ei indikoinut taantumaa. Pankit olivat kunnossa. Business as usual suurin piirtein mutta pörssiosakkeet eivät vaan olleet sellainen juttu jonka pariin social proof olisi ketään houkutellut.

---

Sen sijaan korkeaksi koettu korkotaso näyttää korreloivan luotettavasti osakkeiden matalien arvostustasojen kanssa. Syynä taitaa olla se että kuponki suhteessa bondin hintaan on tosi konkreettinen ja helposti ja täsmällisesti hahmotettava asia.

Kun korkotaso on korkea, mainitun konkretian kanssa ei pysty kilpailemaan ihmisaivoissa auttamattoman abstraktiksi jäävä toive tulevista osaketuotoista.

Siinä miten sijoittajat näkevät salkkunsa ja markkinoiden tulevat tuotot on valtava subjektiivinen elementti. Laskinta harva käyttää.

Se miten sijoittajien subjektiivinen kokemus tulevista osaketuotoista ja niihin liittyvistä riskeistä suhteutuu matalaan korkotasoon vaihtelee aivan valtavasti. Työntääkö matala korkotaso sijoittajia osakkeiden pariin vai vetääkö halu välttää riskiä heitä pois osakkeista riippumatta siitä että korkotaso on matala? Vaihtelee kovasti.

Näin ollen matala korkotaso voi elää sopuisasti rinnakkain suurin piirtein minkälaisen osakemarkkinatunnelman kanssa tahansa: yhtä lailla sellaisen tunnelman josta seuraa korkeat arvostukset tai sellaisen tunnelman josta seuraa yllättävän matalat arvostukset.

[Verneri_Pulkkinen]

@musa_2

matalaksi koettu korkotaso ei luotettavasti korreloi osakkeiden korkeiden arvostustasojen kanssa.

Äärimmäisen hyvä nosto ja muistutus!

Finanssihistoria on sen verran lyhyt, että luotettavia johtopäätöksiä on vaikea vetää vedenpitävästi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että “paras” ympäristö osakkeille paisuvien arvostusten vinkkelistä on sellainen mukava muutaman prosentin reaalikorko.

Nollakoroissa on se ongelma, että ne reflektoivat yleensä myös äärimmäisen heikkoa talouskuvaa. Siksi tavallisen talouden mukana putputtavan firman kasvunäkymät itse asiassa laskevat myös korkojen mukana. Sen sijaan kasvufirmojen kassavirtojen arvo vain paisuu, olettaen että niitä ei koske yleinen talouden heikkous.

Osakkeet ja korot eivät elä kahdestaan tyhjiössä, vaan talouskuva vaikuttaa molempiin myös suuresti. Se lieneekin avain siihen, miten korot nähdään suhteessa osakkeisiin. Jos korkeat korot reflektoi vahvaa taloutta, niin mukavaa osakkeille (etenkin siis syklisille). Jos korot nousee vaikka talous on heikossa hapessa mutta pitää tappaa inflaatio, menee osakkeet pesuveden mukana (70/80-luvun taite huh huuuh).

@musa_2

On tosi helppo löytää tapauksia jolloin reaalitalouden ja pääomamarkkinoiden toimijat ovat kokeneet korkotason tosi matalaksi ja samaan aikaan osakkeiden arvostustasot ovat olleet puolet tai alle puolet nykyisestä.

Sanon että koettu mataliksi koska ihmiset eivät ole tunteettomia laskukoneita vaan subjektiivisella kokemuksella on merkitystä.

Talvella 2002–03 korkotaso koettiin hurjan matalaksi kaikkialla vanhoissa teollisuusmaissa. Nuorimmat jotka olivat työuransa aikana kokeneet mitään vastaavaa olivat lähellä eläkeikää.

Silti osakkeiden arvostustasot olivat nykyiseen verrattuna pohjamudissa.

Kuriositeettina mainittakoon, että jenkeissä pörssien arvostus oli it-kuplan jälkeen edelleen koholla aiempaan historiaan verrattuna. Mutta ajanjaksoon 1990–2020 rajaten tuo näyttää suht pohjalta, kuten sanoit… Ja syklisille ja muillehan tuolloin alkoi oikea juhlakausi. Mutta tämä kuvaa juuri hyvin pointtiasi, miten suhteellista kaikki on ja miten sijoittajat peilaavat asioita lähinnä omana sijoitusaikana koettuun todellisuuteen.

40-luvuilla ja 50-luvuilla osakkeet olivat pitkään absoluuttisesti halpoja, huolimatta siitä että korot olivat matalalla (ja lopuksi lukittiin alas koska sota). Lopulta talous lähti kasvuun ja luottamus osakkeisiin palasi hissukseen 50-luvulla. Tässä oli juurikin takana mm. inho osakkeita kohtaan 30-luvun kosahduksen jälkeen.

Nykypäivä eroaa tuosta kuitenkin siten, että nyt meillä (kehittyneissä talouksissa) on nimellisestikin negatiivisia korkoja. Osakemarkkina on paljon kehittyneempi säästöjen dumppauspiste, kuin aiemmin. Joskin, tuskin se on juuri riskittömämpi muilla tavoin kuin aiemminkaan. Talouskasvunäkymät ovat mukavan vaisuja pitkässä juoksussa. Kaikki kriisit on torpattu setelitykein ja luottamus on säilynyt.

Se että osakkeet muuttuisi inhottaviksi matalien korkojen aikana vaatisi jonkinlaisen massiivisen tällin sijoittajien otsaan, todennäköisesti suurlamaa, huonoa talouspolitiikkaa jne. vuosikausia putkeen mikä tuhoaisi säästöt.

Ja tämä mahdollisuushan on aina hyvä pitää mielessä kun mehustelee kasvuyhtiöiden näkymiä jonnekin 2050-luvulle asti.

Lisäys: liittyen korkojen kokemisen subjektiivisuuteen. Tiettävästi historian ensimmäisen TINA-argumentti, josta on jäänyt jälkiä on paikannettu vuoteen 1688!

@Verneri_Pulkkinen

Investor Amnesiassa oli parikin hauskaa juttua viime julkaisussa.

Tässä suoraan tähän ketjuun liittyvä. Ilmeisesti TINA ei ole niin tuore ilmiö, mitä usein tulee ajatelleeksi.
TINAmaisia argumentteja on paikannettu nyt vuoteen 1688 asti:

[mskomu]

En tiedä, kuuluuko taas tähän ketjuun, mutta vaikka nuo pörssin historialliset käppyrät ja korrelaatiot ovat ihan mielenkiintoisia, niin niitä painotetaan mun mielestä aivan liikaa. Maailmassa on kuitenkin tapahtunut niin paljon kaikenlaista viimeisen reilun sadan vuoden aikana ja pörssikurssit tietty reagoivat siihen, mitä maailmassa milloinkin tapahtuu.

Esim. jos nyt toisen maailmansodan seurauksena joillakin indikaattoreilla oli jonkinlainen korrelaatio, niin miten paljon se lopulta kertoo siitä, että millainen korrelaatio niillä pitäisi olla tänä päivänä? Jos vaikkapa pörssi käyttäytyi suhteessa korkotasoon tai inflaatioon jotenkin, niin kertoiko se enemmän inflaation vai 2. maailmansodan vaikutuksista? Kun yleensä kaivetaan reilun 100 vuoden pörssidata, niin siellä on tosiaan mm. 2 maailmansotaa, useampi pandemia, Neuvostoliiton romahtaminen, kylmä sota ja pari muuta asiaa.

[JNivala]

Ymmärrän pointin, mutta kyllä korrelaatioiden etsiminen on aika olennainen osa kun tekee tällaista tutkimusta. Kausaalisten syy-yhteysten löytäminen taloustieteessä on käytännössä mahdotonta, joten pakko tyytyä näihin korrelaatioiden etsimiseen. Niitä lukiessa pitää kuitenkin vain pitää mielessä, että korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia

Mutta juuri noinhan se on. Ei kannata tehdä mitään hätkädyttäviä johtopäätöksiä vaikka 1920-luvulta löytyisikin jotain mielenkiintoisia yhteyksiä joissakin makrotalouden ilmiöissä.

[Marianne_Palmu]

Tervehdys! Saksan alustava op-indeksit elokuulta julkaistiin juuri. Nyt jäähtyy teollisuus ja odotettua enemmän, lieköhän deltavariantilla osuutensa asiaan. Koko euroalueen indeksit julkaistaan klo 11, tänään olisi tarkoitus tehdä myös videota aiheesta.

[TeemuK]

@Verneri_Pulkkinen

Se että osakkeet muuttuisi inhottaviksi matalien korkojen aikana vaatisi jonkinlaisen massiivisen tällin sijoittajien otsaan, todennäköisesti suurlamaa, huonoa talouspolitiikkaa jne. vuosikausia putkeen mikä tuhoaisi säästöt.

Viimeisin esimerkkihän tästä osakkeiden muuttumisesta inhottaviksi matalien korkojen aikana on niinkin kaukaa kun keväältä 2020, jolloin FED reagoi ensin koronan eskaloitumiseen painamalla korot nollaan. FED luultavasti toivoi että markkinan reaktio tähän olisi ollut “hyvä, FED reagoi ajoissa, ehkä talous ei otakaan nyt niin pahasti osumaa” mutta reaktio kurssireaktioista päätellen olikin “ai tilanne on niin paha että korot pitää painaa heti nollaan”. Tässä kohtaa selkeästi psykologia kääntyi huomattavasti negatiivisempaan suuntaan ja kierre oli valmis.

Vaikka tällöin oli jo muodostunut TINA-ympäristö, se ei ollut sijoittajien mielessä lainkaan. Sijoittajien fokus oli täysin tuhoutuvassa taloudessa ja yritysten tuloskunnon romahtamisessa, ehkäpä pahimmillaan jopa että nyt tämä korttitalo luhistuu lopullisesti. Ei markkina toki tyhmä ole, riskit pahemmasta lamasta olivat todelliset ilman massiivisia tukitoimia. Ainakin tämän perusteella sijoittajien psykologia vaikuttaa paljon ovatko he keskittyneitä positiivisiin vai negatiivisiin ajureihin sekä miten erilaisia uutisia tulkitaan. Vaikka osakkeet olisivat ainoa tuottava omaisuusluokka, ei niitä silti haluta omistaa jos näyttää siltä että niiden tuloskunto on romahtamassa totaalisesti käsiin.

[TervanKypsyttelija]

Samansuuntaisia ajatuksia minulla kuin ylen jutussa ja pidän stagflaatiota mahdollisena seurauksena.

Ekonomistit Ylelle: Ilmastonmuutoksesta on tulossa sokki taloudelle, ja se...

[mskomu]

Ehkä tällekin pitäisi avata oma ketjunsa, mutta tuokin artikkeli vaikuttaa tieteelliseltä puoleltaan aika heppoiselta. On toki mahdollista, että olen itse täysin väärässä, mutta ilmastonmuutoshan on todella hidasta. Ymmärtääkseni esim. jos mitattaisiin lämpötiloja seuraavat 10v, niin sen perusteella ei pystyttäisi oikein päättelemään, että lämpeneekö vai kylmeneekö ilmasto, koska muutos on niin hidasta. Ilmiö on toki todella vakava, koska pienetkin muutoksen vaikuttavat ja 50 vuodessa tuo jo tuntuu.

Silti on aika arveluttavaa väittää, että nyt kohta jotain radikaalia tapahtuu. Koko asian uskottavuus on mun silmissä melko romahtanut, koska siitä uutisoidaan tarkoituksenmukaisesti ja jatkuvasti pieleen. Kuvaavana esimerkkinä on, että ilmaston lämpötilaa ja merenpinnan korkeutta on ennustettu vuosikymmenien ajan ja joka ikinen kerta ennustukset ovat menneet täysin pieleen. On toki mahdollista, että juuri nyt ne alkavat osumaan, mutta tuskinpa sentään. Tästähän oli hyvä esimerkki, kun Nate Silver tarjoutui lyömään vetoa virallisia ennusteita vastaan omalla ennustellaan, joka oli “minkäänlaista muutosta ei tapahdu”. Kukaan virallinen taho ei ottanut vetoa vastaan, mutta Nate kuitenkin jatkoi vertailun tekemistä ja hänen “mallinsta” voitti kaikki ennusteet.

Painotan edelleen, että ilmastonmuutos on vakava asia. Minun mielestäni se on jopa niin vakava, että sen käsittelyssä pitäisi hyödyntää tiedettä ja totuutta. Väittäisin, että ilmastonmuutos ja sen seuraukset tulevat olemaan taloudelle ja pörssille iso juttu pitkällä aikavälillä, mutta muutamien vuosien skaalassa se tulee jäämään kohinan alle niin pahasti, ettei sitä voi edes huomata.

[99467113346872865432]

Omana elinaikanani minä olen kuullut useista maailmanlopuista ja tulevista katastrofeista jos yksilön tai joukon käyttäytyminen ei ole tietynlaista. Lienee yksi tehokkaimmista pelolla johtamisen keinoista, varsinkin heimoyhteisössä ja uskonnollisissa yms. piireissä.

[Mato]

Olen sun kanssa samoilla linjoilla. IPCC-rapsoistakin revitään myyviä pelotteluotsikoita, vaikka parempaan suuntaan ollaan jo menossa. Jokaikinen metsäpalo, tulva, heinäsirkkaparvi ja muu sään ääri-ilmiö halutaan nähdä todistuksena ilmastonmuutoksen etenemisestä, vaikka syy-yhteys olisi kuinka hähmäinen. Ilmastonmuutos on iso uhka, jonka suhteen kannattaa olla tarkkana ja toimia, mutta ihan kaikkea erehtyväisten ihmisten suusta tulevaa ei kannata ostaa.

Suomeenkin on syntynyt sellainen tietotyöläisten joukko, jonka toimeentulo perustuu ainakin osittain ilmastonmuutoksesta puhumiseen sekä oman ilmasto-osaamisen ja “osaamisen” myymiseen. Hallituksen neuvonantajana toimivaa tieteentekijöistä ja etujärjestöistä koostuvaa ilmastopaneelia kritisoidaan yhä enemmän poliittiseksi. Sijoituspalveluita tarjoavat toimijat haluavat juuri sinun rahasi korkeampien kulujen megatrendirahastoihin. Kierrätystä ja naapuriapua on brändätty jo vuosia kiertotaloudeksi, johon liittyviä ajatuksia hautoo pelkässä Sitrassa kymmeniä ihmisiä. Media tulikin jo mainittua.

Itse ketjun aiheesta. Ilmastonmuutos vaikuttaa varmasti suoraan Suomenkin talouteen (esim. maa- ja metsätalouden pidempi kasvukausi & mahdollisesti uusia tuholaisia), mutta suurempi vaikutus talouteen on ihmisten (lähinnä EU) tekemillä päätöksillä, joita perustellaan ilmastonmuutoksella. Näistä päätöksistä suuri osa on paikallaan, mutta joukkoon saattaa eksyä sellaisia järjettömyyksiä, jotka sekä kiihdyttävät ilmastonmuutosta että ovat myrkkyä Euroopan ja Suomen taloudelle. Mahdollinen ilmasto-stagflaatio olisi siten sekin ihmisen aiheuttama, ainakin länsimaissa

[musa_2]

@Verneri_Pulkkinen

Nollakoroissa on se ongelma, että ne reflektoivat yleensä myös äärimmäisen heikkoa talouskuvaa. Siksi tavallisen talouden mukana putputtavan firman kasvunäkymät itse asiassa laskevat myös korkojen mukana. Sen sijaan kasvufirmojen kassavirtojen arvo vain paisuu, olettaen että niitä ei koske yleinen talouden heikkous.

Osakkeet ja korot eivät elä kahdestaan tyhjiössä, vaan talouskuva vaikuttaa molempiin myös suuresti. Se lieneekin avain siihen, miten korot nähdään suhteessa osakkeisiin. Jos korkeat korot reflektoi vahvaa taloutta, niin mukavaa osakkeille (etenkin siis syklisille). Jos korot nousee vaikka talous on heikossa hapessa mutta pitää tappaa inflaatio, menee osakkeet pesuveden mukana (70/80-luvun taite huh huuuh).

Hienosti kiteytetty!

@Verneri_Pulkkinen

Kuriositeettina mainittakoon, että jenkeissä pörssien arvostus oli it-kuplan jälkeen edelleen koholla aiempaan historiaan verrattuna.

S&P 500 price/sales

Dec 31, 2002	1.30
Sep 30, 2002	1.17
Jun 30, 2002	1.39
Mar 31, 2002	1.60

Tuossa noi ovat kvartaaleittain eli kevään korkein huippu korkeammalla ja syksyn alin pohja alempana. Ihan merkittävää vaihtelua siis tuonkin vuoden sisällä.

Syksyn 2002 pohja lienee ollut tuossa 1,1x.

Ilman kohtuutonta jälkiviisautta voi yrittää haarukoida ensinnäkin S&P 500 rakenteellisia kannattavuus- ja kassavirtanäkymiä 2002 ja samat OMXH25 nyt 2021.

FAAMG-monopolit eivät olleet nähtävissä mutta kyllä S&P 500 oli 2002 sen verran laadukkaampi kattaus kuin OMXH25 nyt, että vastaava p/s-arvostus OMXH25 nyt olisi selvästi alle 1,1x. Toisaalta tunnelmat olivat 2002 pohjilla normaalia heikommat.

Tuo 1,1 x liikevaihto on paras veikkaukseni sille miten keskiverto-Helsinki-yhtiö on tulevaisuuden mahdollisimman normaalissa markkinatilanteessa arvostettu.

Jos katsoo nykyistä kurssitasoa ja millainen outlier se on normaalin yläpuolella (p/s 1,8 x optimistisesti arvioidut ensi vuoden liikevaihdot), vastaava outlier normaalin alapuolelle on että keskivertoyhtiö arvostettu 0,6–0,7 x liikevaihto.

Tämä vastaa mutkat oikoen 4400 pistettä OMXH.

Se vaatii tietysti pitkittyvää heikompaa bisnesympäristöä (muutama kuukausi a la kevät 2020 ei riitä) kuin nyt odotuksissa ja sitä että osakesijoittamiseen liittyvä social proof kääntyy päälaelleen siitä mitä se nyt on. Mutta OMXH @ 4400 ei ole yhtään sen isompi outlier kuin 13 000 pistettä.

Pohdiskelin näitä monivivahteisemmin (voittomarginaalit jne.) sattumoisin juuri Vernerin vaellusloman aikana. En lähde nyt niitä sen kummemmin kertailemaan

@Verneri_Pulkkinen

Ilmeisesti TINA ei ole niin tuore ilmiö, mitä usein tulee ajatelleeksi.
TINAmaisia argumentteja on paikannettu nyt vuoteen 1688 asti:

Kerrassaan mainiota

@TeemuK

Viimeisin esimerkkihän tästä osakkeiden muuttumisesta inhottaviksi matalien korkojen aikana on niinkin kaukaa kun keväältä 2020, jolloin FED reagoi ensin koronan eskaloitumiseen painamalla korot nollaan. FED luultavasti toivoi että markkinan reaktio tähän olisi ollut “hyvä, FED reagoi ajoissa, ehkä talous ei otakaan nyt niin pahasti osumaa” mutta reaktio kurssireaktioista päätellen olikin “ai tilanne on niin paha että korot pitää painaa heti nollaan”. Tässä kohtaa selkeästi psykologia kääntyi huomattavasti negatiivisempaan suuntaan ja kierre oli valmis.

Vaikka tällöin oli jo muodostunut TINA-ympäristö, se ei ollut sijoittajien mielessä lainkaan. Sijoittajien fokus oli täysin tuhoutuvassa taloudessa ja yritysten tuloskunnon romahtamisessa, ehkäpä pahimmillaan jopa että nyt tämä korttitalo luhistuu lopullisesti. Ei markkina toki tyhmä ole, riskit pahemmasta lamasta olivat todelliset ilman massiivisia tukitoimia. Ainakin tämän perusteella sijoittajien psykologia vaikuttaa paljon ovatko he keskittyneitä positiivisiin vai negatiivisiin ajureihin sekä miten erilaisia uutisia tulkitaan. Vaikka osakkeet olisivat ainoa tuottava omaisuusluokka, ei niitä silti haluta omistaa jos näyttää siltä että niiden tuloskunto on romahtamassa totaalisesti käsiin.

Veit jalat suustani!!

[eizbee]

@TeemuK

FED reagoi ensin koronan eskaloitumiseen painamalla korot nollaan. FED luultavasti toivoi että markkinan reaktio tähän olisi ollut “hyvä, FED reagoi ajoissa, ehkä talous ei otakaan nyt niin pahasti osumaa” mutta reaktio kurssireaktioista päätellen olikin “ai tilanne on niin paha että korot pitää painaa heti nollaan”

Onko näillä keskuspankeilla geeneissä sanoa asiat vihjailevasti, siten että niistä voi tehdä monta erilaista tulkintaa. Eikö esim. FED:llä ole tarpeeksi arvovaltaa puhua asiat suoraan ettei jäisi mitään tulkinnan mahdollisuutta. Äkkiä ajatellen se olisi parempi vaihtoehto kansakunnan taloudelliseen menestykseen vai miksei ole?

[Metsamies1]

Minun on vaikea nähdä miten ollaan menossa ilmastonmuutoksen kannalta parempaan päin. Käytännössä ainakin vuoteen 2050 asti mennään ilmaston kannalta hyvin suurealla todennaköisyydellä huonompaan päin. Tämä sama toteamus löytyy myös uusimmasta IPCC:n raportista. Tietysti asiaan on nyt herätty koko ajan enemmän ja enemmän, mutta ne kasvihuonekaasut joita ilmakehässä jo on ja joita sinne edelleenkin globaalissa mittakaavassa kasvavissa määrin vuosittain ilmakehään tunketaan vaikuttavat ilmakehässä jopa vuosisatojen ajan riippuen kaasusta. Tietysti toivottavaa olisi, että esim. hiilidioksidin talteenotto eri menetelmien auttaa jossain määrin kääntämään tätä trendiä, mutta tälläisen toteuttaminen niin nopeassa ja niin suurissa määrin, että sillä olisi suurta merkitystä on vähintäänkin haastavaa.

Otsikoiden repiminen on tietysti asia erikseen ja jos perustaa oletuksensa mitä pitäisi niihin saattaa kyllä hyvin saada käsityksen, että ennusteet ovat mennään täysin pieleen. Kannattaa kuitenkin käydä oikeasti itse lukemassa vaikka niitä vanhimpia IPCC:n raportteja. Käppyrät ovat kyllä itse asiassa osuneet hyvin pitkälti oikeaan.

Tässä esim. mskomu mainitsemat merenpinnan nousu ja ilmaston lämpötilan kehitys ensimmäisistä IPCC:n vuonna -90 ja -92 julkaisemista raporteista.

Osuu hyvin mitattuun merenpinnan nousuun: Climate Change: Global Sea Level | NOAA Climate.gov

Maailman laajuisen keskiarvolämpötilan muutos samasta raportista:

Ja toteutunut eli ollaan lähes täsmälleen ennusteen keskiarvossa.

Piti vielä lisätä, että nämä olivat “Business-as-usual” skenaarioita. Eli koska nyt kuitenkin on yritetty khk-päästöjä vähentää ja silti on päädytty ennusteiden arvoiden voi ennusteiden sanoa olleen konservatiivisiä.

[Verneri_Pulkkinen]

Huomenta vaan kaikille. Tässä Vartista taas muutamat käppyrät muutaman ajatuksen kanssa.

Talous mörnii ja osakkeet katosta läpi

Tällaiset taulukot ovat suht viihteellisiä, mutta ne havainnollistavat hyvin miten ATH:ta pukkaa usein vuosia putkeen, kymmeniä kertoja vuodessa. (Ja, joskus menee vuosia ilman…)

Shortsit ovat palaneet:

Kuohuva 20-luku on keskustenaihe sijoittajilla. Tuleeko se koronakriisin avaaman elvytyspadon myötä, vai ei? Analyytikoilta jos kysyy niin se näyttää olevan jo tuloskasvuennusteissa. Ne ovat optimistisempia 3-5 päähän, kuin it-kuplan huuman huipulla… Ugh.

Videon pääaihe oli hieman monimutkaisempi ja haasteellisempi käsikirjoittaa selkeään muotoon viikonlopun mökkireissun jälkeen. Tein sitä myöhään iltaan asti eli ainakin yritystä oli. Tuore tutkimus valottaa väestörakenteen vanhenemisen vaikutuksia säästämiseen, varallisuuteen ja myös ohimennen inflaatioon. Pääargumentti on perustuen monimutkaiseen malliin lukuisilla taustaoletuksilla, että nykyinen trendi jatkuu: kansankielisesti maapallo “hukkuu” säästöihin, korot matelee ja varallisuuden suhde BKT:hen jatkaa hiipimistään ylöspäin.

Malli indikoi, että paljon poristu inflaatio pysyy vaimeana toisin kuin esim. täällikin esiinnostettu Goodhartin ja Pradhanin kirja The Great Demographic Reversal latelee.

G&P olettivat, että investoinnit tulevat paisumaan samalla kun säästäminen vähenee, mikä aiheuttaa painetta myös korkoihin (pääomasta tulisi taas niukkuushyödyke). Sen sijaan tässä paperissa mallinnetaan, että vaikka säästäminen laskee globaalin väestön vanhetessa, riutuu myös investoinnit pitäen tasapainon yllä:

Tässä vielä käppyrä väestörakenteen muutoksesta perustuen ennusteisiin, sekä varallisuuden ja BKT:n suhteen kehitys vuoteen 2016. Tämän suhteen ennustetaan paisuvan ennestään vuoteen 2100 mennessä.

Noh, tällaiset tutkimukset ovat alttiita niiden oletusten laadulla, mallin toimivuudelle (mikä on sen verran monimutkainen että vaikea sanoa onko hyvin tehty vai ei ) sekä tietysti sille seikalle, että käsityksemme monista asioista on yksinkertaisesti täysin puutteellinen. Esimerkiksi inflaatiosta löytyy niin monta tutkimusta eri tuloksella, kuin jaksaa vain penkoa. Ja, kun malli katsoo vuoteen 2100 niin miettien viimeisen 80 vuoden kehitystä ehtii tässä varmasti tapahtua paljon yllättävää myös seuraavan 80 vuoden aikana.

Sijoittajana tämä kuitenkin hieman vahvisti käsitystäni skenaariosta, missä nykyinen trendi jatkuu ja varallisuusluokkien arvo sen kun paisuu. Tulemmeko joskus ihmettelemään, miten osakkeita pystyi ostamaan 7-10 % tuotto-odotuksella? Kenties. Ovathan osakkeet merkittävä osa tuota koko varallisuutta. Tämä on mielenkiintoinen pitkän aikavälin pohdinnan aihe, vaikka ei vaikutaan kenties jokapäiväiseen hulinaan ja mekkalaan pörssissä.

Tuotothan ovat laskeneet jo pidemmän aikaa. Kuvaajassa kokonaistuotto varallisuudelle ja “turvallisille sijoituksille” eli liittovaltion velkakirjoille vuoteen 2016 asti.

Lisäys: tässä linkki puisevaan tutkimukseen jos jotakuta kiinnostaa vilkaista! Demographics, Wealth, and Global Imbalances in the Twenty-First Century | NBER

[Porssi-Petteri]

Intoudun tutkimaan mahdollisia käänteen merkkejä tai nousun stoppaajia.

Yleiseen narratiiviin kuuluu aina korostaa suurta nousujatkumoa finanssikriisitä nykyhetkeen.
Vaikkakin nousu on hurja löytyy matkalta muutama töyssy tai vähän pidempi mörnimisjakso.

Taperin pelkoa edessä? Ostopäällikköindeksit jo kääntymässä?

Tässä katsaus pariin viimeiseen turbulentimpaan hetkeen:

Alla kuvassa ISM manufacturing PMI sekä SP500.
Korostin tuolta 2015-2016 sekä 2018-2019, jolloin ostopäällikköindeksi kääntyi. Molemmissa nähdään SP:n tekevän enemmän korjauksia sekä pari vuotta vaatimattomampia tuottoja.

Suunnilleen samoihin aikoihin myös inflaatio-odotukset (5y breakeven) kääntyivät laskuun.
Havaitaan, että laskevien inflaatio-odotusten vallitessa pörssi pakittaa. Nyt odotukset ovat jo rauhtoittuneet sitten kevään.
Ensimmäisessä instanssissa havaitaan fed:n myös koronnostojen alkaneen pitkän nollakorkojakson päätteeksi. Toisessa tapahtumassa kohonneet korot alkoivat tarjota osakkeille vaihtoehtoa.

Miltä näytti FEDn balance sheetin puolella:
Ensimmäiseen vaiheeseen osoi pitkään jatkuneen taseen paisutuksen stoppaus. Toiseen katsaushetkeen Fed alkoi jo supistaa tasettaan.

Sopiiko näistä tehdä johtopäätöksiä:
Teollisuuden ostopäällikköindeksi on jo kääntynyt, tapering puheet alkaneet.
On hyvinkin mahdollista, että markkinoilla nähdään vastaavanlaisia hetkiä edessä.

Huomion arvoista myös, että näihin ajanjaksoihin mahtui paljon poliittisia jännitteitä: Krimin valtaus, Venäjä-pakotteet, Brexit ensimmäiseen ajanjaksoon sekä Kauppasota toiseen.
Nyt käsillä taas mahdollisia Kiina-kysymykiä ja Afganistanin tilanne.

Tavallaan vastaavanlaiset kehityskäänteet voisivat olla sijoittajan kannalta paikallaan - rauhalliset dipit ja pieni vaakamambo tervedyttäisivät markkinoiden arvostustasoja, ilman romahduksen aiheuttamaa kaaosta.

[Mato]

Minun on vaikea nähdä miten ollaan menossa ilmastonmuutoksen kannalta parempaan päin. Käytännössä ainakin vuoteen 2050 asti mennään ilmaston kannalta hyvin suurealla todennaköisyydellä huonompaan päin.

Ymmärrän tuon pointtisi ja viestisi on muutenkin erinomainen. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että jo tehdyillä päätöksillä ja toimilla ollaan pääsemässä polulle, jossa ihan pahimmat skenaariot ja niiden vaikutukset eivät toteudu, vaikka 1,5 astetta menikin jo käytännössä. Eli vaikka vuoteen 2050 saakka mentäisiin ilmaston suhteen huonompaan päin, juuri nyt otettavat ja jo otetut askeleet alkavat näkyä viimeistään vuosisadan toisella puolella. Eikä silloin ole vielä liian myöhäistä, toisin kuin valitettavan moni suomalaisnuori tuntuu vallitsevan ilmapiirin vuoksi ajattelevan.

Maailman ilmatieteen laitoksen pääsihteeri Petteri Taalas vaikuttaa pikemminkin optimistiselta kuin pessimistiseltä tilanteen suhteen. Tässä on mielestäni erittäin hyvä juttu vuodelta 2019, joka on valitettavasti maksumuurin takana: Ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas: IPCC:n raportteja on luettu kuin Raamattua – ”haetaan perusteita omille ääriajatuksille” | Tekniikka&Talous

Tässä muutama lainaus jutusta:

Poliittisten päättäjien pitää kuitenkin luoda raamit ja selvä suunta markkinavoimille. ”Näin on EU:ssa tapahtunut ja päästöt ovat jatkuvasti vähentyneet.”

Petteri Taalaksen mukaan toistaiseksi ei ole merkkejä ilmastomuutoksen kauhukuvien toteutumisesta kuten esimerkiksi Golf-virran kääntymisestä tai laajamittaisesta metaanin purkautumisesta Siperian ikiroudan sulaessa.

Medialle hän toivoo kriittisyyttä ja monipuolisuutta, kun asiantuntijoita ja eri osapuolia haastatellaan. ”Meihin asiantuntijoihinkin kannattaa myös suhtautua tietyllä varauksella. Olemme joskus oman asiamme promoottoreja. Tätä on ilmennyt myös metsä- ja ruokavaliokysymyksissä.”

Esimerkiksi hänelle itselleen se tärkein asia oli 20 vuotta sitten otsonitutkimus.”Mitä enemmän sitä referoitiin julkisuudessa, sitä hienompaa. Samalla toiveena oli rahoituksen lisääminen omalle alalle”, Taalas sanoo.