Loistavasti kiteytetty molemmissa artikkeleissa. Nykyinen globaali ilmasto- ja jatkuvaan kasvuun tähtäävä talouspolitiikka on jakomielitautisessa tilanteessa. Nykytilanne ei ole kestävä. Veikkaan, että ilmastopolitiikka tulee epäonnistumaan ja edessä on suuria haasteita. Talouskasvusta ja työllisyys tavoitteista tuskin tullaan luopumaan koskaan.
7 tykkäystä
Huomenta täältä Helsingin-junasta! Käväisin kurkkaamassa viikon aluksi tuoreet korko-odotukset eivätkä työllisyysraportin numerot niitä hetkauttaneet. Nyt 1-2 nostoa ensi vuonna on futuurimarkkinalla jo lähes taputeltu, nousua odotuksissa selvästi kuukauden takaisesta. Työllisyysraportti oli odotettua heikompi, mutta ei kuitenkaan romahdus, sillä luvut ovat linjassa kriisiä edeltäviin. Tuolloin 200 000:n lisäys uusiin työpaikkoihin oli tuiki tavallinen. Toki ripeän elpymisen jälkeen luvut heijastelevat sitä, että nyt tahti hidastuu. Siihen vaikuttavat osin myös teollisuuden pullonkaulat, sillä autoteollisuuden työpaikat vähenivät syyskuussa. Käsittelin aiheita myös aamun makrokatsauksessa.
41 tykkäystä
Kapitalismissa jatkuva kasvu on järjestelmän kannalta elinehto ja jos ilmastokriisi uhkaa jatkuvaa kasvua, niin kapitalismi on pienen pulman edessä, eli entiseen malliin ei voi jatkaa, vaarantamatta pitkän ajan kehitystä. No, kapitalismi on osoittanut uusiintumiskykynsä, onko mitään väliä, jos markkinataloudessa kehitetään ilmastoystävällistä teknologiaa, aluksi tämä tietysti nostaa kustannustasoa, mutta kun päästään suurempiin sarjoihin, niin hinnat halpenee.
Jotkut kaipailevat vanhaan kivihiili aikaan ja siihen, että voi porhaltaa dieselmersulla edelleenkin, mutta jos se vie pitkässä juoksussa turmioon, niin pakon edessä meidän on muutettava suuntaa maksoi mitä maksoi.
16 tykkäystä
Maailman CO2/GDP on käsittääkseni kuitenkin laskevassa trendissä ollut jo pitkään.
6 tykkäystä
Alla maapallon kehitys vuodesta 1990. Erityisesti tuo keltainen käyrä nousee yhä. Teknologinen kehitys antaa kuitenkin toiveita senkin taittumisesta. Tämä vaatii investointeja. Jää nähtäväksi kuinka tämä vaikuttaa pörssien suuntaan. Itse veikkaan ettei mitenkään, koska taloudellinen toimeliaisuus etsii aina uudet keinot.
CO2/GDP https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.CO2E.PP.GD?end=2018&start=1990&view=chart
CO2 https://www.climatewatchdata.org/ghg-emissions?breakBy=regions&end_year=2018&start_year=1990
9 tykkäystä
Hyvin tiivistetty parin minuutin videoon eri syitä miksi USAssa työntekijät eivät ole palanneet töihin, 3 ryhmää erottuu:
-pienten lasten äidit
-eläkeikää lähellä olevat
-maahanmuuttajat
Mielenkiintoista nähdä saadaanko näitä ihmisiä töihin vai jatkuuko työntekijäpula, mikä voi johtaa palkkainflaatioon jnejne
23 tykkäystä
Voisikohan tämä jollain viiveellä lisätä robotiikan kysyntää?
1 tykkäys
Mihis ne maahanmuuttajat ovat yhtäkkiä hävinneet työtilastoista? Sosiaaliturva on mitä on … tai yhteiskunnan tuet. Luulisi että alkaa työt heitäkin pian kiinnostamaan?
hyvät naiset ja herrat FED:in Harker: inflation may not be transitory:
Philadelphia Fed’s Harker: Inflation may not be so transitory - YouTube
luonnontieteen koulutuksen saaneena en ymmärrä miksi keskupankkien on annettava inflaatioennusteita? eihän ne vastaa todellisuutta, koska se ei ole mallinnettavissa. eikö riitä, jos he sanovat seuraavansa tilannetta ja toimivan realiteettien mukaan?
2 tykkäystä
Arvoisa populisti
Tähän väittämään toteaisin, että ei pidä paikkaansa. Johtopäätös “ei vastaa todellisuutta” on totta, mutta näin ilmaistuna se jättää aika paljon asioita huomioimatta. Luonnontieteilijänä varmaan ymmärrät vertaukset Kopernikuksen tähtitieteen mallien ja nykyaikaisten mallien eron tai Newtonin ja Einsteinin mallien välisen eron sekä sen, miten em. asiat liittyvät suoraan inflaatiomalleihin ja siihen, että kyllä, nykyaikaiset mallit eivät välttämättä vastaa todellisuutta täsmällisesti, mutta ovat kuitenkin parempia kuin kauppatorin nurkalla toimivan povaajakojun ennusteet kämmenestä.
Keskuspankkilait eri maissa taitavat tyypillisesti asettaa tehtäviä keskuspankeille. Esimerkiksi hintavakaudesta ja inflaatiosta saatetaan mainita. Ihmisten odotusten on pitkään uskottu vaikuttavan inflaatioon. Jos kaikki uskovat, että inflaatio nousee, niin myös usein tapahtuu.
Jos pystyt vaikuttamaan uskomuksiin, ts. ihmisten käyttäytymiseen, ehkä pystyt vaikuttamaan myös laissa asetettuun tavoitteeseesi pysyä tietyssä inflaatioraamissa. Tämäkin on malleihin pohjautuvaa toimintaa loppujen lopuksi.
Mallin antama tulos on realiteetti ja fakta kyseistä mallista. Olisi todella mukavaa, että tiedotteissa mainittaisiin käytetyt mallit. Samoin olisi todella mukavaa, että esimerkiksi osakkeiden tavoitehintojen yhteydessä aina mainittaisiin käytetty malli tai sen perusidea jollain tasolla.
3 tykkäystä
Paineet hintojen nousukierteelle alkaa tulla entiseen, menneiden aikojen malliin….
….talouden taantumaa pidetään mahdollisena muun muassa energian toimitusten katkosten ja tuotannon, sekä kuljetusten pullonkaulojen seurauksena.
U.S. crude rose 1.5% to $80.52 a barrel on Mon-day, closing above $80 for the first time since late in 2014 and bringing its climb since the end of last October to 125%.
The extended climb in oil prices is leaving some other industrial commodi-ties behind, a divergence that reflects bets that energy supply shortages will offset any slowdown in the global economy.
“It’s the conflation of the higher-than-normal oil prices with the other bottlenecks in the econ-omy that make for some-thing to watch,” said Nela Richardson, chief econ-omist at the human-resources software firm Automatic Data Process-ing Inc. “It puts the Fed in an uncomfortable posi-tion.”
——-///////————->
conflation
noun
- the merging of two or more sets of information, texts, ideas, etc. into one.
“the forceful conflation of two traditions”
1 tykkäys
Q3 tuloskausiennakko:
13 tykkäystä
Muutamia kuvaajia pörssistä aamun Vartista.
Tällä viikolla jenkeissä tuloskausi pyörähtää jo kunnolla käyntiin, kun mm. suurpankit raportoivat tuloksiaan.
Muistutus koroista. Meistä monet nuoremmat sijoittajat ovat tottuneet lähinnä matalien korkojen aikaan. Vaikka matalat korot ovat suht normaaleja, ei se tarkoita sitä että nollakorot olisi pysyvä ilmiö. Korot voisi pompata hyvinkin 3 %:iin. Tähän kannattaa ainakin henkisesti varautua. Nostot voi tulla myös nopeasti, jos inflaatio on tahmeampaa mitä nyt ajatellaan.
Inflaatioennusteita Blummalta. Kuten yllä todettu, tahmeaa:
Vahvempaa taloutta ja nousevia korkoja heijastellen pankkiosakkeille vuosi on ollut juhlaa. Pankki-indeksit ovat nousseet +40 %, vrt. yleisindeksit 10-20 %.
Tuloskausi! Jenkeissä odotetaan 28 % tuloskasvua ja 15 % liikevaihdon kasvua. Erityisesti heikosta vertailukaudesta kimpoavat alat kuten energia ja materiaalit sekä teollisuus näkevät isoja prosentuaalisia kasvulukuja.
Marginaalien odotetaan surkastuvan snadisti paljon puhuttujen kulupaineiden ja pullonkaulojen takia.
Isossa kuvassa tuloskasvu on ollut jenkeissä jykevää. Jenkkilä on harvoja markkinoita, missä tulokset ovat kasvaneet indeksitasolla finanssikriisin jälkeen. Ihmekös siellä arvostuskin on eri tasoa, kuin muualla.
Helsingin pörssin ja SP500:sen 12kk eteenpäin katsova blendattu P/E on “enää” 10 % koronakriisiä edeltänyttä tasoa korkeammalla mitä SP500:seen tulee, Helsingissä jo samalla tasolla.
Globaalisti ennusteiden reivaaminen ylöspäin alkaa loppumaan ja kääntymään ennustelaskuiksi. Se on normaalia, sillä enemmän ennusteita reivataan alas- kuin ylöspäin. Kun reivataan tosi rajusti, on ollut yleensä hyviä ostopaikkoja.
42 tykkäystä
Sinic Holdings has US$694 million in dollar bonds outstanding and has already missed domestic payments last month
Lumipalloefekti vai Kiinan valtio pelailee pelejään?
7 tykkäystä
Joo, nämähän eivät ole missään vaiheessa olleet uusia juttuja. Kuten itsekin totesit, niin meno on ollut tätä eurokriisistä asti. Malisellahan on paljon fiksuja pointteja, mutta menee vain metsään aina samalla tavalla, eli yrittää ajoittaa tuhoa. Löyhän analogian voisi ottaa siten, että jos lähtee silmät kiinni juoksemaan metsään, niin ihan varmasti törmää puuhun. Mutta törmääkö ensimmäisen 5 metrin aikana, vai ehtiikö edetä 100 metriä ennen törmäystä? Malinen ennustaa aina törmäystä seuraavalla askeleella ja perusteet sille eivät ole uusia, tai varsinaisesti edes ajasta riippuvia. Sen lisäksi hänen ennusteensa ovat melko pitkälle vietyjä, eli puuhun törmätessä yksi haaraoksa puhkaisee molemmat silmät ja parkaisusta herää lähistöllä ollut susilauma.
Eihän tämä optimi ympäristö ole, eikä tällaisessa haluaisi olla, mutta aina nousee sama kysymys: Mitkä ovat vaihtoehdot? Hillotako käteistä seuraavat n vuotta inflaation syödessä sitä? Jos euroalue ja/tai USA syöksyvät isosti, niin rymisee muuten muuallakin, joten tuskin ratkaisu on laittaa rahoja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin, tai jos on, niin on siinäkin riskinsä. Pitäisi kyetä ajoittamaan asiat, joka on melkoista haihattelua tai vähintään uhkapelaamista, tai sitten vain hyväksyä asia ja mennä mukana.
Menee sijoitusstrategiasta jauhamiseksi, mutta markkinat ja ihmiskunta on selvinnyt jo parista maailmansodasta, pandemioista, finanssikriiseistä, kylmästä sodasta, jne., joten miksei tästäkin? Pahojen kriisien aikana kaikki tulee kyllä alas, mutta jossain määrin järkevästi arvostetut, kannattavaa bisnestä tekevät tuppaavat nousemaan sieltä ylöskin. Pidän rahan valikoimissani osakkeissa ja elän uskossa, että ne voivat tulla vaikka 80 % alas, mutta luultavasti nousevat myös takaisin ylös.
55 tykkäystä
kyllähän osakkeet on paras inflaatiosuoja, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. ainakin jenkeissä FED:in elvytys on nostanut kertoimia todella korkeiksi. jos ja kun korot nousevat saattaa talouskasvu hidastua samalla. kyllä ne intsikat silloin myy kylmästi papereita laitaan ja allokoi korkopapereihin. eli voit saada inflaatiosuojaa silloin edullisemmin.
musta Malinen on oikeassa tuossa euron kritiikissä. en todellakaan tiedä miten EKP voi lopettaa koskaan “elvytystä”.
12 tykkäystä
Kysymyshän on typerä, koska ei tavalliset sijoittajat näihin pistäisi rahojaan, mutta joidenkin instituutioiden säännötkin jo sanovat, että osa rahoista pitää hajauttaa ja pistää kiinni valtion lainoihin. Kysymys siis onkin, pistätkö mieluummin rahaa Italian valtiolle 0,9% korolla, vai Saksaan -0,5% korolla?
4 tykkäystä
Olisitteko itse valmiita sijoittamaan Suomen 10 vuotiseen velkakirjaan koron ollessa negatiivinen ja inflaation lähestyessä 4%? 
Kyllä meidänkin valtion korkoja on painettu reilusti markkinan alle ja EKP (Suomen Pankki) on tainnut olla suurin netto-ostaja jo pitkään.
Se onkin mielenkiintoinen kysymys, että millä korolla vaikka itse sijoittaisi osan omaisuudestaan valtion velkakirjoihin? Luulisin, että se taso alkaisi jostain sellaiselta tasolta missä odotettu reaalikorko on positiivinen ja merkittävä määrä salkusta (esim. se 60/40:n mukainen 40%:ia) täytyisi reaalikoron nousta jo 2%:n. Nykyisillä inflaatio-odotuksilla 10 vuotisen koron tulisi siis olla Suomellekin jossain 3:n ja 5:n välillä. Italia taas ei varmaan saisi lainaa millään järkevillä ehdoilla ennen restrukturointia.
Jos keskuspankkien täytyy joskus alkaa suitsimaan inflaatiota joutunee se menemään tuohon jälkimmäiseen kysymykseeni imuroidakseen yksityisiltä markkinoilta rahaa takaisin. Keinoja on tosin muitakin; Pakotus ja Verotus muunmuassa.
2 tykkäystä
AAPL REPORTEDLY EXPECTS TO PRODUCE 10M FEWER IPHONES THAN INITIALLY PLANNED AS SUPPLIERS STRUGGLE TO DELIVER SUFFICIENT CHIPS
31 tykkäystä
Luvassa mahdollisesti pilvistä ja sadekuuroja.
https://finance.yahoo.com/news/imf-sees-risk-sizable-selloffs-143000604.html?guccounter=1
6 tykkäystä