Wall Street Journalissa juuri juttua tästä. Megateknojenkaan pitoon ei enää uskota… Esimerkkilainaus jutusta:
Investors are loading up their bets against a number of big tech stocks that led the way higher in recent years, positioning for a reversal. Investors added $1.4 billion to their short positions against Nvidia Corp. over the 30 days through Thursday and nearly as much to their bets against Tesla Inc., according to S3 Partners. They have been trimming their bets, by contrast, against Bank of America Corp. , [Apple Inc. and Texas Instruments Inc.
Verneri jätti Applen, joka on se viimeinen mohikaani omasta mielestä nykyarvostuksella pois.
Jo aiemmin meinasin jonkun postaamaan Berkshire ympyrään kommentoida.
Nyt kommentoin. Arvostustaso reaalisesti verrattuna mihin tahansa kiinteään on niin taivaissa kuin olla ja voi. Ei kestä yhtään mitään säröä kasvuun, tai kannattavuuteen nykyinen kurssitaso. Ja aika helppoa on veikata molempiin osumaa jo lähitulevaisuudessa.
Nasdaqin suosituimpien tappiollisten kasvurakettien -80% pinnan laskuista, joista nyt postaillaan voi helposti samalla muuttua vähemmän dramaattisiin -95% lukemiin:kissing_heart:
Stocks dropped in a volatile trading session Tuesday that pushed the S&P 500 into correction territory as tensions in Eastern Europe escalated.
In remarks calling Russia’s incursion into Ukraine an “invasion,” President Biden said his administration planned to enact sanctions on two Russian financial institutions, its sovereign debt and the country’s elite individuals. Stocks, which were near their session lows during the speech, recouped a chunk of their declines.
“Investors have switched from thinking it is postur-ing, saber-rattling to think-ing there has become a real threat of a conflict,” said Altaf Kassam, head of investment strategy and research for Europe, the Middle East and Africa at State Street Global Advi-sors. “Things have gotten to a point where it feels like it is hard to step back from.”
Ensinnäkin täytyy aina välillä laittaa disclaimer:
Ikinä ei saa liian vankkumattomasti olettaa että menneisyyden ilmiö toistuisi riittävän samankaltaisena niin että historiantuntemus juuri sen asian tiimoilta välttämättä olisi hyödyksi.
Paradigmamuutoksia silloin tällöin tapahtuu, ja niiden myötä historiasta kiinnostuneille tulee kamalan petollisia ansoja.
Mutta uskon että vuosista 2000–03 voi varovaisesti napata mukaan jotain miettimisen aihetta.
On ehdottoman hyvä idea jättää ylätason pohdinnat omaan arvoonsa. Voi tehdä loistavan osakepoimintauran niin että jättää ottamatta näihin mitään kantaa.
Käytännössä kuitenkin hyvin yleistä on se että:
positiivisen ja optimistisen tunnelman vallitessa vakuutetaan että ollaan maailman tappiin puhtaasti osakepoimijoita
ja
sitten kun ylätason aspektit kääntyvät ikävään asentoon ja narratiivit muuttuvat myöskin laajasti negatiivisiksi, silloin ei ollakaan enää puhtaasti osakepoimijoita vaan säädetään salkun riskitasoa alaspäin tilanteessa jossa riskin ottamisesta vaihteeksi palkittaisiin
S&P 500 liikevaihdon kasvu oli siis nimellisesti tasan 3 % p.a. vuosina 2001–20. Graafissa tarkastelu alkaa taantumavuodesta ja loppuu taantumavuoteen. Järkevä linjanveto tuo.
Jos otetaan lähtökohdaksi taantumavuosi 2001 ja tarkastelu – hieman kyseenalaisesti – jatketaan elvytysdoupattuun vuoteen 2021, saadaan nimellinen 3,5 % p.a. liikevaihdon kasvu. (@Sauli_Vilen ei siis puolet 15 %:sta niin kuin muuten niin ansiokkaassa viestissäsi mainitsit, vaan huomattavasti vähemmän.)
Viime vuonna kun ihmeteltiin mega cap -firmojen käsittämättömiä y-o-y-kasvulukuja, iso kuva oli altis hämärtymään. Tuo 3,5 % p.a. on tosi vaisu luku verrattuna 1900-luvun trendiin.
S&P 500 -firmojen liikevaihdon kehitys on 2000-luvulla noudattanut varsin kiltisti USA:n nimellisen bkt:n (vaisua) kehitystä. USA:n pörssiyhtiöiden maailmanvalloitus on siis enemmän mielikuvissa kuin indeksitason numeroissa.
Vaikka pitkällä aikavälillä pörssiyhtiöiden liikevaihdot kehittyvät kansantalouksien kasvun mukana, lyhyellä aikavälillä korrelaatio saattaa särkyä ihan kunnolla.
Yleisesti ottaen pörsseissä ovat aliedustettuina bisnekset jotka liittyvät suoraan ihmisten viikottaisiin tai päivittäisiin tarpeisiin ja tottumuksiin.
Tästä johtuu se että vaikka saisi arvattua bkt:n kehityksen oikein seuraaville 12 kuukaudelle vaikkapa, se ei auttaisi kovin luotettavasti ennustamaan sitä miten pörssiyhtiöt kokevat kysyntätilanteen.
Mielestäni 2001–03 on mielenkiintoinen periodi esimerkkinä näistä teemoista.
Vuoden 2000 loppupuolella USA:ssa vallitsi varsin voimakas talousoptimismi.
Vuonna 2001 U.S. bkt:n volyymikehitys putosi parina kvartaalina ihan hitusen miinuksen puolelle. 2001 koettiin siis lievä taantuma.
Pörssiyhtiöt olivat, yleisen talousoptimismin vallitessa, vuoden 2000 lopulla aggressiivisesti asemoituneet vastaamaan pirteään kysyntään.
Kannattavuuksien kannalta vähemmän olennaista on kysynnän taso ja olennaisempaa se, ylittääkö vai alittaako kysyntä odotukset.
Vuonna 2001 kysyntä alitti odotukset roimasti, ja sen seurauksena U.S. pörssiyhtiöiden kannattavuus romahti.
Vuonna 2002 U.S. bkt kehittyi paremmin kuin 2001. Sen sijaan pörssiyhtiöiden tuottamille tavaroille ja palveluille kysyntä oli heikompaa kuin 2001. Pörssiyhtiöiden kannattavuus kuitenkin parani reilusti sillä ne olivat sopeuttaneet kulujaan vaisua kysyntää ennakoiden.
Sitten mietintään olisiko vuoden 2000 loppupuolen asetelmilla joitakin yhtäläisyyksiä nykyhetkeen.
Pörssissä oli ollut aika kova meno, mutta vuoden 2000 loppua kohti Mr. Market oli jo selvästi kirjannut alas kasvuosakesijoittajien salkuista. Epävarmuus sen suhteen voiko kaiken varallisuuden aina kirjata mark-to-market oli kotitalouksissa kasvussa.
Klassinen varoitusmerkki eli yield curve inversion välkytti hälytysmerkkiä, mutta optimistit olivat silloin kuten muulloinkin eteviä keksimään miksi signaalista ei tarvinnut välittää.
Silloin roskalainamarkkinat toimivat markkinaehtoisesti – varmaankin hyvin harva ajatteli että Fed millään tavalla ikinä suojelisi roskalainasijoittajia. (Toki pieni varaus pitää jättää sille josko LTCM bail-out 1998 hieman olisi vaikuttanut roskalainasijoittajien psyykeeseen.) Spreadit hiipivät ylöspäin kuukausi kuukaudelta.
Bondimarkkinat olivat siis suhdanteen osalta pessimistisiä. Pörssiyhtiöt kuitenkin asemoituivat optimistisesti.
Energian hinnannousu vuonna 2000 osui hetkeen jossa suhdanne oli haavoittuvainen. Jos alla oleva suhdanne olisi ollut vahvempi, energian hinnan nousu ei olisi osunut niin pahaan paikkaan.
Vuosi 2001 toi siis pörssiyhtiöille kovat pettymykset nimenomaan kannattavuuden suhteen.
Erittäin mielenkiintoista on tarkastella pörssivuotta 2002. Sinä vuonna S&P 500 laski 23 %. Indeksi käyttäytyi “väärin” sikäli että kun alkaen vuoden X alun epävarmoista tunnelmista alkaen pörssiyhtiöt saavat aikaan komean korjausliikkeen kannattavuuteen, yleensä Mr. Market haistelee sitä hyvissä ajoin.
Suurin ongelma taisivat olla valuaatiot. Forward-p/e (joka sopii tunnelmamittariksi paremmin kuin jämäkäksi arvostusmittariksi) oli 22x. Korkea valuaatio ei jättänyt tilaa riskiaversion lisääntymiselle.
Minusta tuntuu että tänään 23. helmikuuta 2022 pörssikeskusteluissa helposti menevät sekaisin:
yhtäältä sijoittajien subjektiiviset kokemukset epävarmasta tilanteesta; viime vuoden momentumisijoittajien salkkujen sulamiset; anekdootit tuttavan panikoimisesta; ja erilaisten (isolta osin pilipali)mittarien antamat signaalit sijoittajien pelkotilasta
ja
toisaalta se että parhailla arvostusmittareilla katsoen (esim. total market cap / gdp, ev/s tai p/s) kursseissa on tosi paljon optimismia sisällä; ja piensijoittajat ovat selvästi edelleen btd-moodissa; ja osakesijoittaminen on enemmän valtavirtaa nyt kuin mikä tulee olemaan pitkän aikavälin keskivertotaso
Jaan löydöksiä, ku tätä aihetta liipaten viikko sitten tutkin USAn nominaalinen BKT kehityksen (sininen) ja SP500 liikevaihtokehityksen (oranssi)suhdetta.
Luonnollisesti melko samassa hengessä liikkuvat. SP500 liikevaihto reagoi vähän voimakkaammin muutoksiin.
huom. Jatkoin tuota BKT ennusteen ja SP liikevaihdon kasvuennusteen mukaan vuoteen 23.(8,6% ja 5,4% kasvu)
Molemmat tuntuvat kasvavan pitkässä juoksussa n. saman verran.
Taulukoissa molempien annualisoitu muutos eri aikaväleillä:
SP500 liikevaihtomuutos pa.
2020
2021
2022
2023
2000
3.4 %
3.8 %
4.0 %
4.1 %
2001
3.5 %
3.9 %
4.1 %
4.1 %
2002
4.2 %
4.6 %
4.8 %
4.8 %
2003
4.3 %
4.7 %
4.9 %
5.0 %
Nominaalinen BKT muutos pa.
2020
2021
2022
2023
2000
3.7 %
4.1 %
4.1 %
4.1 %
2001
3.7 %
4.0 %
4.1 %
4.1 %
2002
3.7 %
4.1 %
4.1 %
4.1 %
2003
3.7 %
4.1 %
4.1 %
4.2 %
Sain tästä hivenen eri tuloksen mutta aika linjassa. Tässä myös sharecount huomioituna.
Jotenkin voisi jopa kuvitella että SP500 liikevaihto kasvaisi hivenen enemmän, kuin BKT, sillä
a) globaali BKT kasvaa nopeammin kuin USAn B) share count lisää myös liikevaihtoa C) SP500 yritykset ovat laadukkaampia kuin keskimääräiset yritykset.
Jos inflaatio jatkaa laukkaansa on minusta 2022 8.6% ja 2023 5,4% liikevaihdon nousussa updsidea, sillä jo reaalinen BKT kasvu ennustetaan olevan 3-4% → Nominaalinen inflaatio huomioiden* 5 - 9 % ?
→ Graafista myös huomaa että kasvun aikana SP500 liikevaihto kasvaa BKT:tä enemmän. → SP liikevaihdossa voisi olla upsidea.
*tämän hetken nominaalinen BKT ennuste huomioi melko maltillista inflaatiota 7,6% & 4,9% (OECD data)
US value vs MSCI world ex-US ovat erkaantuneet toisistaan.
Tämä on minusta mielenkiintoinen, sillä korrelaatio on ennen ollut vahva ja Sp500 valuen “yliarvostusta” ei ehkä voi samalla lailla perustella kuin vaikka Faangien.
Mielenkiintoisia graafejä. Enpä tosin keksi mitään fiksua loppukanteettia - muuta kuin että jenkeissä on edelleen osakkeet melko arvossaan, mutta vaikea sanoa onko se kasvu vai arvo jonka siellä tulisi korjata. Historiaan peilaten molemmissa lienee varaa.
Taantuma 2020 oli ainutlaatuinen. Samankaltaista ei ole ikinä ollut eikä tule ikinä. Graafistasi näkyy hienosti miten S&P 500 liikevaihto meni käsi kädessä nimellisen bkt:n kanssa vuonna 2020.
2001 oli normaali taantuma jossa S&P 500 kärsi siitä että siinä ovat aliedustettuina bisnekset jotka liittyvät suoraan ihmisten viikottaisiin tai päivittäisiin tarpeisiin ja tottumuksiin.
(Twistinä toki oli tuolloin se että kysyntä pörssiyhtiöiden tuotteille ja palveluille jatkui heikkona vielä 2002 – keskivertotaantumasta kysyntä elpyy nopeammin.)
Monet sijoittajat juhlivat sitä miten he selviytyivät voittajina globaalista kriisistä ja syvästä taantumasta. Mutta 2020 ei toimi miltään osin ennakkotapauksena normaalille taantumalle jossa
yleinen pessimismi tihenee huomattavasti hivuttavammin kuin helmi–maaliskuussa 2020
ja jossa
pörssiyhtiöiden bisnekset ottavat enemmän osumaa kuin naapurikorttelin perheomisteinen ravintola ja epävarmuus pahenee hitaammin kuin 2020 äärimmäisen lyhyt äkkipysäys.
Tuota pohdiskelin taannoin. Kun pitkän maltillisen inflaation kauden jälkeen ilmaantuu yhdistelmä kova kysyntä ja kova hintojen nousu, on aivan normaalia että lyhyellä aikavälillä osakesijoittajien sentimentin kannalta se on bullish.
Mutta se ei ole koskaan kestänyt kovin kauaa että osakesijoittajat näkevät lasin puolitäytenä (“jee liikevaihdot kasvavat pirteästi”) kun inflaatio on totuttua nopeampaa.
En yritä sen kummemmin ennustella tulevaa inflaatiota – mielettömän vaikea aihe.
Sepe on noussut alle 1000 pistettä koronaa edeltävistä huipuista. Onhan tuo nousu prosentiaallisesti suuri, mutta ei mikään ennenkuulumaton. Ja kun ottaa huomion printterin voiman, jolla toi reilut 900 pojoa on noustu.
Superyhtiöt tota indeksiä nykyisin kannattelee, kaiken roskan hinnoittelu alkaa olla jo nyt järkevämmällä tasolla kuin vuosina 2019-2020.
Miksi indeksin pitäisi palautua koronaa edeltäville tasoille, kun rahaa on kaadettu järjestelmään aivan uskomattomia määriä?
Tuo oli hieman epätarkasti ilmaistu minulta. Kysyntä ja tarjonta määrää kurssit pörssissä, ja kunnioitan sitä erittäin paljon. Ei ole mitään tasoa mille pörssin pitäisi lyhyellä tähtäimellä asettua.
Suhtaudun äärimmäisen skeptisesti siihen että S&P 500 pitkän aikavälin EPS-trendi olisi siirtynyt enempää kuin pikkuisen ylöspäin siitä mikä olisi ollut paras arvaus kaksi vuotta sitten.
Maailma on paljon vähemmän selkeä paikka kuin kaksi vuotta sitten (inflaatio ja muut pandemian jälkivaikutukset, geopolitiikka) joten en ihmettelisi jos riskipreemiot hakeutuvat korkeammalle tasolle kuin kaksi vuotta sitten.
Tulipa mieleen taas monipolvinen keskustelu Jeremy Granthamin viimeisimmän tiimoilta ja oma arvaukseni että 2500 pistettä on S&P 500:lle erittäin hyvin mahdollinen, paljon todennäköisempi kuin sijoitusmaailman konsensus näkee.
2500 sepe vaikuttaa hyvin haastavalta. Ihan vain jo siksi, että Apple ja Microsoft kavereineen on 20% koko indeksistä.
Minustakin Grantham on myös kyllä pääpiirteittäin oikeassa, mutta nykyisen kaltainen tilanne on poikkeuksellinen jo sepen koostumuksen kannalta. Minä en ainakaan tiedä aikakautta, jolloin muutama yhtiö olisi noi suuressa arvossa tässä.
Millä ihmeellä Applen ja Microsoftien arvostuksesta saataisiin leijonan osa pois?
Tämähän tilanne tavallaan vallitsi 2009-2015, mikä oli jälkikäteen katsottuna naurettavan halpaa aikaa pörssissä. Ei siis kaikissa firmoissa tai sektoreissa, mutta laajasti silti.
Mutta joo Applekin on yhtiönä muuttunut noista arvostustasoista. Älykellot, oman sisällöntuottaminen ja muut vastaavat asiat ovat tulleet osaksi mukaan Applen kasvutarinaan ja siten venyttäneet kertoimia.
En minä kyllä osakkeiden netto-ostajana tuota 2500 sepeä kauhistuisi. Heittäisin hattua ilmaan, jos Applea ja Microsoftia pääsisi ostelemaan jollain p/e ysillä.
Kuinka paljon se on muuttunut? Vuodesta 2011 vuoteen 2021:
Liikevaihto on kasvanut 13% per vuosi.
Ebitda kasvanut 13% per vuosi.
Nettotulos kavanut 14% per vuosi.
Osakekohtainen tulos kasvanut 19% per vuosi.
Markkina-arvo kasvanut 23% per vuosi
Peräpeiliin katsova P/E oli tuolla aikavälillä kolminkertaistunut.
Vuosikasvut CAGR
Liikevaihto kasvanut aivan sikana noin pitkälle aikajänteelle, mutta hitaammin kuin vuosina 2009-2011. Kannattavuus pysynyt kutakuinkin samana. Nettona viivan alle jää hieman enemmän, koska verokanta laski. Onhan nämä ajankohdat arvostuksellisesti tuon ajanjakson ääripäät mikä kertonee näiden välisestä sentimenttierosta. Ei voida sanoa edes ettei Apple olisi suorittanut vahvasti ennen tuota vuotta 2011. Esim vuosien 2009-2011 aikana liikevaihto kasvoi 59% per vuosi ja nettomarginaalit pyöri yli 20% eli voidaan ihan hyvällä syyllä puhua varsin kannattavasta kasvusta.
En tiedä mitä lisäarvoa tämä nyt toi, mutta olihan hauska pyöritellä lukuja. Luvut muuten macrotrends.net sivustolta.
Viilataan ennustetta hieman, kun Ukrainan kriisi eskaloitui vastoin odotuksia. Luulen, että pääindeksien pohjat oli tässä eli pari kuukautta etuajassa. En myöskään enää usko FED:n 0,5 prosentin ohjauskoron nostoon ensi kuussa, joten kesäkuussa mennään yhdessä prosentissa. Osakkeiden kurssilaskut toimivat hyvin myös inflaation tappajana😬
Meni hieman kässäri tänään uusiksi, mutta tässä aamun Varttia.
Muistutan taas toistamiseen, että yleensä pörssit eivät laske pitkäkestoisesti konfliktien takia. Ukrainassa on täysimittainen sota päällä, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole viitteitä siitä että se leviäisi laajemmalle. Se lienee pitkässä juoksussa selvää, että uusi kylmä sota on suvainnut kuumentua lännen ja Venäjän välillä.
Joskus pörssit saattavat jopa nousta sodan syttyessä. Esimerkiksi 90-luvun alussa pörssit pannutti, kun Hussein miehitti Kuwaitin ja sen öljykentät. Samalla hetkellä, kun liittouma aloitti vapautusoperaation, pörssit lähtivät nousuun.
Kuten olen aiemminkin nostanut, maailmantaloudelle ei välttämättä niinkään tuo itse konflikti ole niin kamalaa (siis talousmielessä, inhimillisessä kyllä). Sen sijaan öljyn hinnan nousu on tekemässä todellista jarrutusta taloudelle. JP Morgan Chasen kaverit arvioivat, että 150:en kohdalla globaali talouskasvu tyssäisi ja inflaatio paukkuisi 7 %:iin.
Huolimatta synkistä uutisista elämä, ja sijoittaminen, jatkuu. En malta olla muistuttamatta, että viimeisen vuoden surkea pörssikehitys on tuonut alati useampia firmoja alelaariin. Inderesin seuraamasta noin 140 firmasta koostettu mediaani P/E 2022e on päälle 15x. Tottakai, ennusteet on pingottuneita ja niissä voi olla laskupainetta riippuen miten talous kehittyy. Silti, kyllä tässä markkinassa on jo tilaisuuksia osakepoimijalle.
