Tullaankohan 2020-21 rallia kutsumaan vielä kasvuyhtiökuplaksi? Tai laajemmin pandemia-ajan kuplaksi varmaankin, onhan monet syklisetkin osakkeet menneet ylös ja nyt kolisten alas.
Useat yhteisön suosikeista ovat tehneet klassisen “melt upin” ja sitten puolittuneet. Kuin kellokäyriä konsanaan.
Kun katsoo noita niin huipuilta on tultu kyllä alas, mutta joka ikinen noista on selkeästi korkeammalla kuin ns. lähtötilanteessa, eli kellokäyristä ollaan vielä hyvin kaukana.
Osakkeita suositellaan useamman vuoden sijoituskohteiksi ja nämä käyrät näyttävät hyvin että miksi. Kaikkien noiden yhtiöiden kohdalla useamman vuoden mukanaolleet sijoittajat ovat voitolla, monissa tapauksissa oikein rutkasti (satoja prosentteja) voitolla. Eli puhutaan poikkeuksellisen hyvistä tuotoista.
Jep.
Tässä ihan sinänsä hyvä pointti.
Kieltämättä moni asia menee osakkeiden suhteen vihkoon nyt.
Kun kuuntelee Powellin ’grillausta’, korkojen nostojen lisäksi tehtävä Fedin taseen supistaminen (quantitative tightening) näyttää aika lailla varmalta.
Maalaisjärjellä ajateltuna, voiko se oikeastaan johtaa mihinkään muuhun kuin assettien arvojen alenemiseen keskipitkällä aikavälillä?
Indeksitasolla siis, toki sektoritasolla voidaan mennä ylöskin.
Tämä tuli kuin tilauksesta vastaan twitterfeedissä äsken. Eli kun siirrytään uusiutuviin, riippuvuus siirtyy Venäjältä Kiinaan, ja vielä pahemmin. Jos hommat halutaan itse länsimaissa tehdä, niin aikaa ja rahaa tulee menemään käsittämättömiä määriä.
Joskus tilanteet muuttuvat nopeasti.
Muutaman kvartaalin verran noin keväästä 2021 alkaen sijoittajien tuottovaatimukset olivat OMXH:ssa laajalti ennätyksellisen matalat. Tarjolla oli return-free risk.
Nyt on palattu tuottovaatimuksissa jo normaaliin haarukkaan.
Jos jollakulla on hirveästi [tarkennus vielä että meillä on normaalia enemmän käteistä mutta olemme myös tulleet samaan aikaan osakesalkun kanssa jyrkänteeltä alas niin kuin moni muukin] käteistä, on vastuutonta olla katsomatta jo jotain ostettavaa. Itse lähden varovaisesti liikkeelle mutta kyllä ostot nyt on aloitettava.
Hyviä pointteja. Meillä yksi ostoerä on yksi prosentti käteiskassasta.
Ei pörssi ole sillä lailla hinnoiteltu että mielettömän aggressiivisesti lähtisin ostamaan.
Mielestäni ostot täytyy tässä kohtaa aloittaa jos on normaalia enemmän käteistä.
Ketjun luonteen muistaen jos kerrotte omista liikkeistä niin pistäkää mukaan laajempaa perustelua mistä on iloa muillekin.
Hesarin kooste suomalaisten rahastojen Venäjä-sijoituksista ja rahojen jumissa olemisesta (sori siitä). Venäjän pörssin suunnasta näyttää olevan konsensus, ei sijoituksia lähitulevaisuudessa ja toisilla never again. Syynä tuotto-odotus/arvovalinta.
Nordea:
”TAVALLISESTI sanotaan, että pörssiromahdus on oikea aika ostaa osakkeita. Venäjän tilanne vaikuttaa kuitenkin sellaiselta, ettei Nordea pysty suosittelemaan osakkeiden hankkimista maan markkinoilta.”
”Näyttää siltä, että Venäjä eristetään länsimaalaisilta markkinoilta pitkäksi aikaa”, Eronen sanoo. ”Sijoittajaneuvonnassa emme ole suositelleet Venäjää ennen tätä kriisiäkään.”
OP: ”OP ei välttämättä avaa Venäjä-rahastoa heti, kun Moskova sallii taas kaupankäynnin, vaan odottaa hetken, jotta saavutetaan luotettava hinnanmääritys. Sen jälkeen sijoittajat saavat tehdä rahasto-osuuksilleen mitä haluavat.Jatkossa OP ei aio enää sijoittaa Venäjälle.”
”Yhtään uutta sijoitusta emme tässä tilanteessa Venäjälle tee, vaikka hinnat olisivat kuinka houkuttelevia. Se ei olisi riskienhallinnan eikä arvovalinnan puolesta hyvä asia.”
S-Pankki: ”S-PANKKI ehti myydä kaikki Venäjä-sijoituksensa pois juuri ennen helmikuun 24. päivän hyökkäystä, kertoo S-pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen.
”Ei ole lämpimiä ajatuksia sitä markkinaa kohtaan. Venäjä ei ole sijoituskelpoinen maa oikein missään mielessä lähitulevaisuudessa.”
Hesari heräsi. Sellaista skenaariota ei taida enää realistisesti olla missä Venäjän suhteissa palattaisiin edes lähelle entistä normaalia. Venäjästä tulee siis OMX:lle taakka. Miten merkittävä on vielä epäselvää.
Tämä on hyvä huomio ja vaikka Helsingin pörssi onkin pudonnut reilusti, niin kyllä esim. DAX:kin on tullut reippaasti alas. DJ France taas laski 6%:ia eilen. Vaikkakin tuo on positiivinen asia, niin samalla se tarkoittaa myös sitä, että JOS markkinat alkaisivat hinnoitella Suomelle kasvavaa maariskiä, niin laskuvaraa on sitä kautta vielä reilusti edessä.
Oli miten oli, niin aloitin itse varovaisen paluun Eurooppalaisiin osakkeisiin aiemmin pääosin jenkkipainotteisesta salkusta. Mahdotonta ennustaa pohjia, mutta mielestäni nyt löytyy ostettavaa järkihintaan, kunhan sijoitushorisontti on sen +10 vuotta. Etenkin defensiivet osinkoa maksavat firmat ostossa. Pääosin vain Suomessa toimivia yrityksiä pyrin tosin jatkossakin välttämään ihan vaan siitä syystä, että maariski on jo pelkästään omistusasunnon myötä turhan suuri.
Tullaan kutsumaan, tai olettaisin niin sen perusteella, että sehän se oli. 
Tämä on mielestäni aika kehnoa kirsikanpoimintaa. Yleisesti ottaen nopeimmat nousupäivät seuraavat pahimpia laskupäiviä. Ihan yhtä hyvin voitaisiin tehdä tilasto, jossa esitetään kuinka hyvät tuotot teki jos onnistui välttämään 10 pahinta laskupäivää.
Sijoittaja, joka on mukana pelkissä nousupäivissä mutta ei niitä pääsääntöisesti edeltäneissä laskupäivissä menestyy varmasti, mutta käytännössä tämä on mahdollista vain tuurilla, erittäin onnistuneella treidauksella tai näiden yhdistelmällä.
Toki tilastoa voi tulkita siten, että laskujen jälkeen ei yleensä kannata paniikkimyydä pohjille. Tämä pitääkin lähtökohtaisesti paikkansa, mutta taas riippuu siitä, millä aikavälillä tilastoja seuraa.
Jos katsotaan vaikka hyvin lyhyellä aikavälillä OMXH-indeksiä tältä vuodelta. 24.1 vedettiin kunnon paniikkipäivä, jota seurasi hetkellinen swingi ylöspäin. Jos siis paniikkityhjäsi oman indeksisalkkunsa 24.1 lokaaliin pohjaan, saattoi helmikuun 1. päivä harmittaa, kun missasi nuo nousupäivät. Toisaalta jos salkku on edelleen tyhjänä, saisi samat laput nyt takaisin halvemmalla koska nousut kuitattiin nopeasti pois, ja paniikkimyynti näyttää tällä hetkellä jälkikäteen tarkasteltuna oikealta ratkaisulta.
Nyt tämän kuvitteellisen salkkunsa tyhjentäjän tulisi sitten tietää, tuleeko ensiviikolla taas lisää nousua, vai lisää laskua, ja mihin suuntaan trendi jatkuu pitkällä tähtäimellä. Ajoittamisen tekee vaikeaksi se, että exitin lisäksi myös entryn täytyy osua kohdalleen.
Lukeekos porukka täällä Doombergiä? Nimensä mukaisesti tarjoilevat astetta synkempiä näkymiä:
Yksi kestoteemani täällä toukokuusta alkaen on ollut suhdannekehityksen arvailu. Olen ollut oppositiossa äärimmäisen optimistista ekonomistikonsensusta vastaan.
Jos suhdanne on tänä vuonna heikko, se ei todista että olisin ollut viime vuonna oikeassa. Sodan seurausten piikkiin voidaan laittaa paljon.
Miten nämä vaikuttavat suhdanteeseen?
Väitän että mitä vahvempi alla oleva suhdanne 23.2., sitä vähemmän vahinkoa. Mitä haavoittuvampi alla oleva suhdanne 23.2., sitä enemmän vahinkoa.
Teesini on ollut että suhdanne on ollut länsimaissa haavoittuvaisempi vs. ekonomistikonsensuksen äärimmäinen optimismi.
Näin ollen sodan aiheuttamat häiriöt ajavat koko länsimaailman tänä vuonna taantumaan.
Väittäisin että Helsingin pörssissä tätäkin jo on alettu jonkin verran hinnoitella. Ei tarpeeksi mutta hyvä alku.
S&P 500:lla on turvasatamastatus ja siksi se toistaiseksi kelluu vielä reaalitaloudesta irrallaan.
Tuskin 2020-21 rallia kukaan muistaa enää kymmenen vuoden päästä, joten “kasvuyhtiökuplaa” ei koskaan ollut olemassa. Sen sijaan “diktaattorin paluu” muistavat kaikki, suurin syy kasvuyhtiöiden markkina-arvon puolittumiseen on Venäjä. Moni näki jo keväällä 2021 (keväällä 2014) mihin suuntaan Euroopan turvallisuustilanne on menossa. Suosittelen Garry Kasparovin kirjaa (Winter is coming).
Tälläkin foorumilla asiaan herättiin vasta 24. tammikuuta 2022, siis kuukausi ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä. Suomella Venäjän rajanaapurina ja Euroopan reunamarkkinana on taloudellisesti paljon pelissä.
On hyvä lukea taloustieteen perusteet, mutta nyt tuntuu että historia olisi tärkeämpi oppiaine sijoituspäätöksiä tehdessä.
Minusta kasvuyhtiökupla näyttää hyvinkin irralliselta asialta Ukrainan kriisistä. Kupla muodostui 2020, eikö silloin Ukrainassa ollut 2014 alkanut tilanne edelleen päällä? Kupla myös puhkesi tai vähintään pihisi suurimmilta osin tyhjäksi hyvissä ajoin ennen kuin Ukrainan rajoilla tilanne uudestaan kiristyi. Monet kasvuyhtiöt ensin nousi satoja prosentteja ja sitten romahti 80-90 prosenttia ilman, että Ukrainan tilanne näkyi otsikoissa tai puheissa.
Jep, kasvukupla alkoi sihisemään 2021 alku keväästä (ARK, vedyt, Neste, SPACit) ja levisi lopulta kaikkiin kasvufirmoihin marraskuuhun 2021 mennessä: samaan aikaan sattumalta, kun Fed käänsi takkia inflaatiopuheissaan. 
Keväällä 2021 Venäjä oli jo hyökkäämässä Ukrainaan, monet ulkomailla näkivät sen, 42 prossaa näidenkin kasvuyritysten omistajina olivat ulkomailta. Miten vaikea se on ymmärtää, kurssit ovat laskeneet sodan takia ja eivät heti sieltä tule nousemaan.
