Jenkeissä odotetaan jo 3 %:in ohjauskorkoa vuoden lopussa ja kymmentä nostoa kuluvalle vuodelle.
Mitäköhän käy Inderesin DCF:ien riskittömälle korolle, kun kymppi ja 30-vuotinen huitelevat jo 3 % tuntumassa. 
Sitähän laskettiin aiemmin 2 %:iin. Toki tuo 2 % tuntuu seiffiltä pitkässä juoksussa, mutta raha kallistuu kyllä nyt vauhdilla…
Itse vähän samaa mieltä, hyvin paljon mainostetaan että ei muutakun rahat sijoituksiin ja ne kasvaa siellä kuin puu jne. ja täysin kokemattomat joilla ei paljoakaan rahaa ole niin lyö viimeisetkin kolikkonsa johonkin kiinni ja tuloksena voikin olla suuri pettymys.
Lisäyksenä vielä että jos/kun alamäkiä tuleekin “yllättäen” ja sijoitukset ovatkin pahasti tappiolla niin varsinkin vähävaraisena/-tuloisena siitä syntyy pahasti terveydellisiäkkin haittoja, stressi, unettomuus, ahdistus jne.
No varmaan kansantaloudellisesti järkevämpää on iskeä rahaa säännöllisesti pörssiin tai indeksiin hajauttaen kuin lotota, tupakoida, pelata uhmapelejä ja istua lähiökuppilassa.
Nimenomaan piensijoittajan ja “taviksen” kannattaa sijoittaa pitkäjänteisesti jos kaipaa mahdollisuutta vaurastua. Vaikea tietää mikä on on oikea aika mutta ajallinen hajautus on ihan hyvä ja harvoin vähävaraisella on kerralla pistää isoja rahoja kiinni. Varmasti kriisien aikaan kannattaa mielummin yleensä lisätä omistuksia kuin myydä.
Ja kenenkään ei pidä sijoittaa enempää mitä ei ole valmis menettämään.
Täällä suomessahan on säilötty rahat pankkitilillä, seinissä ja patjanvälissä.
Länsinaapurissa on taas pitkään suosittu sijoittamista. Nyt kun nuoret on kiinnostuneet sijoittamisesta ja miksei vähän vanhemmatkin niin tämähän on parasta mitä voi ajatella kansantaloudelle sen pankkitilillä hautomisen sijaan? Lähtökohtana että pörssi tuottaa paremmin pitkässä juoksussa kuin se pankkitili.
En ole väittänytkään että joku noista olisi järkevämpää, kerroin vaan kuinka moni kokematon saa äkkiä ihan väärän kuvan sijoittamisesta mainoksista ja suositteluista mitä paljon tullut eteen. Ja ei mikään vähävarainen/-tuloinen hajauttele ajallisesti osakkeisiin jos ei ole rahaa millä hajauttaa. Ja usein ei uskalla enää lähtä edes lisää ostamaan kun osakkeet ovat jo 20-30% tappiolla niin en minä ainakaan vähävaraisena uskalla/ei ole luottoa alkaa työntään lisää viimeisiä pennosiani näihin osakkeisiin.
Mutta pienillä summilla kuukausittainen rahastosäästäminen omasta mielestäni järkevin ratkaisu tällaisessa tilanteessa
Suosittelen ensiksi lukemista. Jos pörssistä saisi varmasti.vuodesta toiseen sen 15% tuoton niin jokainen sinne.laittaisi rahansa heti.
Tuskin mainosmiehiäkään sokeasti uskot. Jos joku kuullostaa liian hyvältä se yleensä on sitä.
Osakkeissa ja rahastoissa on riski ja ne ei lähtökohtaisesti sovi lyhyeen pitoon vaan vaativat kärsivällisyyttä.
Sijoittamisessa on se paradoksi, että toisin kuin monissa muissa lajeissa ja harrastuksissa tässä harvoin kaikilla voi olla kivaa samaan aikaan.
Toisen panikointi, margin call ja virheliike on toisen mahdollisuus. Joo pitkässä juoksussa kaikki voi hyötyä firmojen menestyksestä, mutta usein hillot tehdään toisten mokilla. Täytyy vain toivoa että ne “toiset” on joitain ulkomaisia pahoja hedge fundeja tai vastaavaa.
Harmillisesti “tavikset” päätyvät ostoille vasta kun media rummuttaa vuosia kestänyttä nousua. Mutta näin tämä laji on silti saanut tukevan jalansijan eri maissa, vaikka siihen menee vuosikymmeniä ja matkalle mahtuu karmeita lompakon putsauksia.
Suhtaudun itsekin hieman kriittisesti kansankapitalismin rummuttamiseen, ellei sitä juurikin tehdä tasaisesti suhdanteesta riippumatta. Ajatus siitä että suomalaiset voisivat sulloa kaiken käteisen osakkeisiin on naiivi.
Yhtä kaikki, tämä aihe menee hieman ketjun ohi joten suosittelen Kahvihuonetta jatkokeskusteluille.
Voin väittää että suurin osa joka näihin on lähtenyt ei jaksa/ei kiinnosta alkaa lueskelemaan ja opiskelemaan miten homma toimii ja ettei nämä mitään varmaa tuottoa ole.
Se on monella jotka vain huomaavat netissä mainoksen että “ei muutakun rahat tänne pesimään niin ne tuottaa keskimäärin sen ja sen verran” niin lähtevät sokeana näihin mukaan.
Muistan kun itse aikoinaan ensimmäisiin sijoituksiin lähdin pankin tädin suosimaan aktiivirahastoon säästämään ja ihmettelin kuinka helposti rahaa vain tulee, mutta pian tulojen “+” merkki muuttuikin “-” merkiksi niin kyllä siinä oli silloin nuorena vellit housussa ja olo oli kuinka on vain huijatuksi tullut. Ja enhän näistä sillon mitään tajunnut, pankin täti vain sanoi että tänne rahaa niin ne kasvaa näin paljon.
Niin paljon tätä pähkäillyt, että laitan ajatukset tänne. Saa mieluusti siirtää, jos liian hajanaista, epäselvää tai itsestään selvyyksiä.
Tuotteen kuntoa pohtinut…
Jos Matin ostama tuote oli kultamunia muniva hanhi, joka oli vielä siitä mukava, että se kasvoi ajan mittaan ja muni aina vähän isomman munan joka vuosi?
Eli lähestyin asiaa S&P500 EPS:n kehityksen näkökulmasta (ja hinnoittelu sitten eri asiana). Päädyin, että 2005-2019 inflaatiokorjatulla EPS- vuosikasvulla (n. 3% ) ilman koronakuoppaa ja sen elvytystä, olisi trendinä saavutettu viime vuodenvaihteen EPS-taso 204 inflaatiokorjattuna noin vuonna 2029, jolloin 2% inflaatiolla nimellisesti 254
Itse miellyin foorumilta luettuun ajatukseen, että monimutkaiset systeemit tapaavat pyrkiä kohti keskiarvoa, kun satunnaiset häiriöt poistetaan. Silloinhan voi unohtaa koko taustalla olevan kompleksisuuden.
Kuva allaolevasta linkistä:
Tuloskäyrä näyttää pyrkivän kohti trendilinjaa isoissakin heitoissa suht nopeasti eli noin parin vuoden jaksoilla. Kokonaisuutena viivat näyttävät kulkevan suht lineaarisesti eli vaikka hanhea on välillä lihotettu niin perustaso ei ole hypännyt ylemmäs/lähemmäs GDP-käyrää pysyvästi.
Onko se tällä kertaa erilaista?
Tuolla (josta siis ylläoleva kuvakin) taas on yritys ennustaa kehitys eri muuttujien kautta ja hintavaluaatiokin huomioiden:
Saarnion kirjassa on kuva valuaation ja tuotto-odotuksen korrelaatiosta:
Mielenkiintoinen kuvaaja olisi EPS-deviaatio omasta trendikäyrästä vs. tuotto-odotus sekä tieto millä kulmakertoimella ja aikataululla keskimäärin palaudutaan vaikka puolikkaan standardideviaatioyksikön päähän trendikäyrästä. Sellaista en ole löytänyt.
Miltä lähitulevaisuus näyttäisi ja miten sijoittaisi, jos uskoo että EPS olisi 2-3 vuoden päästä pitkän ajan trendikäyrällä? Eli ilman inflaatiokorjausta n. 180 ja 3% inflaatiolla korjattuna n. 200 ja SP500 P/E 22:llä 4400.
Osakesijoittamisessa maltillinen, sinnikäs perusoptimisti voittaa lopulta aina.
Rommareiden ja tuomiopäivän profeettojen kelkkaan ei kannata hypätä.
Toisaalta jos minun olisi pakko joskus ryhtyä hetken ajaksi tuomiopäivän profeetaksi, valitsisin tämän kaltaisen hetken jolloin maailman ylivoimaisesti seuratuimman osakemarkkinan tulevaisuus lähivuosina on puhtaasti sen varassa että 2010-luvulla tai 2020-luvun alussa on ollut jonkinlainen historiallinen epäjatkuvuuskohta.
Aika harvoin on tilanne jossa rommarin statukseen riittää se että vain väittää että ei ollutkaan epäjatkuvuuskohtaa ja Mr. Market tulee tunnustamaan tämän.
RPS on S&P 500 revenue per share.
” IMF Director: Maybe We Printed Too Much Money Without Thinking Of The Unintended Consequences”
” We act sometimes like eight years old playing soccer. Here is the ball, we are all at the ball. And we don’t cover the rest of the field.”
Kylläpä heitä naurattaa, printteri lauloi ehkä turhan iloisesti kun saatiin joka maa velkakriisiin mutta hei kyllä IMF teidät pelastaa ”tiettyjä asioita vastaan”. Pelkkää peliä aina vaaaan. 
Muutama käppyrä aamun Vartista.
Kiinan talous blöäääh:
Keskuspankki lupasi lisää elvytystä, ja osakkeiden lasku taittui hieman. Silti, Kiinassa on menty jo maaliskuun pohjien läpi.
Sijoittajien spekuloimisinto on laantunut:
IPO-buumi tuli ja meni.
SP500:sen P/E ja reaalikorko. Korkojen ja osakkeiden suhde ei ole suorasukainen. Myös talouden vahvuus vaikuttaa niihin molempiin. Kun korot oli viimeksi tällä tasolla, oli SP500:sen P/E 16x eteenpäin katsoen. On se ollut myös enemmän, jos talous on vahva. Tai P/E voi olla alhaalla, vaikka korot olisi negatiivisia inflaatio huomioiden. Kuten sanoin, talous vaikuttaa paljon.
Joka tapauksessa, nyt talous jäähtyy ja korot nousee samaan aikaan… You are warned. 
Vakuutus ja energia ovat yliperformoineet tässä ympäristössä.
Jos velkamarkkinan kuulumiset kiinnostaa tarkemmin, niin itse olen ainakin tykännyt näistä Oaktreen tuottamista markkinakatsauksista. Mukana makrotason höpinää alkuun kiristyvästä rahapolitiikasta ym. mutta loppua kohden tarkempaa analyysiä maailmanlaajuisesti eri velkakirjamarkkinoista ja niiden näkymistä.
Muutamia pointteja tekstistä jotka itse koin mielenkiintoisiksi:
Saksan näkymistä:
Look at Germany, the biggest economy in the eurozone. The country’s GDP declined by 0.7% in 4Q2021 because of slowing economic growth in China, its largest trading partner. The German government’s council of economic advisors recently reduced the country’s 2022 growth forecast from 4.6% to 1.8%. But this projection could prove far too optimistic if China’s zero-Covid policy continues to depress economic activity – and especially if Europe’s gas imports from Russia are disrupted or halted entirely, since Germany is heavily dependent on Russian energy.
Euroopan pankkilainauksesta:
European bank lending has declined year-over-year: Lending to corporate borrowers increased month-over-month in January and February, but outstanding loans were 3.4% lower than they were in the same period last year.
Euroopan ja USA:n high yield lainamarkkinasta:
While analysts anticipate that default rates in the U.S. and European high yield bond markets will increase in 2022, they expect these rates to remain well below their long-term historical averages. Issuers’ fundamentals are healthy despite macroeconomic concerns, and near-term maturities are minimal following the 2020–2021 wave of refinancings.
Kiinan high yield lainamarkkinasta:
The default rate in China’s high yield bond market reached 6.8% in 1Q2022, primarily due to weakness in the country’s property sector. On an annualized basis, this default rate is higher than the 19.4% recorded in 2021 and well above the country’s long-term historical average default rate.
Teollisuusjätit GE ja 3M julkistivat tänään Q1-tuloksia. Kurssireaktiot kertoo paljon. Sinänsä teollisuusfirmoilla on kädet täynnä töitä ja kysyntää piisaa, mutta kustannuspaineet rassaa. Molemmat käyttivät sanaa “uncertainty” hyvin liberaalisti konffapuheluissa blumman kolumnistin mukaan.
Molemmat pitivät myös ohjeistuksensa, joskin GE valuu kohti sen alalaitaa.
Pitää perehtyä lisää (harrastusseuraan isoja teknoja) mutta useiden somenostojen perusteella Googlen kasvu hidastui etenkin tuben saralla. Cloudin kannattavuus ei parantunut, joskin se on vielä kasvuvaiheessa. Vertailukausi on paha ja omien ostoista huolimatta EPS laski. Markkinointi vaisua etenkin Euroopassa mikä ei lupaa hyvää FB:lle.
Meillä on Alphabetissä jäätävän kannattava monipolistinen teknologiabisnes, 100 miljardin kassa ja P/E ~20x maastossa. Kasvunäkymä edelleen hyvä.
Osake afterissä -7 %. Kuvaa hyvin päivän sentimenttiä.
Jos isotkin teknot alkaa luisumaan kunnolla niin…. Uugh!
Google on mainosfirma jolla on nippu muita rönsyjä ja valitettavasti kun talous himmaa, paikka missä leikataan budjetteja tahtoo olla… mainonta.
Vertailuksi Microsoft puksuttaa edelleen huikeita lukuja.
Mainonnasta elävillä teknoilla on edessään ainakin jonkin verran kuoppia, “oikeat” teknofirmat jotka eivät elä mainostuloista todennäköisesti pärjäävät suhteellisesti paremmin seuraavan parin-kolmen kvartaalin aikajänteellä.
Tuosta Jarniksen kommentista tuli mieleen, että Peter Thiel esitti jo 2014 kirjassaan joitakin teräviä huomioita siitä miltä Google haluaa näyttää, ja mitä se todellisuudessa on. Se mielellään näyttäytyy aina monipuolisena teknofirmana, joka tekee kaikenlaista innovatiivista ja jännää ja kohtaa kovaa kilpailua. Todellisuudessa se on ytimeltään hakukonemainosfirma, jolla on liki absoluutttinen monopoli siinä. Oxfordin sanakirjassa on verbi ”to google”, siellä ei ole eikä tule koskaan olemaankaan ”to bing”. Vallihautaa piisaa.
Nyt 8 vuotta myöhemmin tuo ei tosiaan ole tainnut radikaalisti muuttua? Hakukonemainonta on edelleen leipä ja voi, ja edelleen yhtiö välttää liiemmälti leveilemästä sillä. Todelliset monopolit eivät leveile, ne koittavat päin vastoin peitellä sitä missä heillä se ylivoimainen kilpailuetu on.
Hieman aina ihmetyttänyt, miksi Alphabet ei ole noussut esimerkiksi merkittävästi älypuhelinvalmistajaksi. Luulisi sillä olevan Androidin omistamisen kautta paraatipaikka luoda puhelin, jossa olisi parempi softan ja raudan integraatio kuin muissa Android-luureissa.
Googlen asema on jossain määrin tukala - jos Google alkaa räikeästi suosia omia luureja vs. koko muu Android-ekosysteemi, Samsung ja kaverit tulevat lakimiesten kanssa antitrust-viranomaisten juttusille noin 0.0001 mikrosekuntia myöhemmin…
Lisäksi voidaan jopa sanoa että koko Android-puoli on vain tapa vahvistaa Googlen mainosbisneksien asema mobiilissa ja tehdä rahaa “core”-bisneksillä tätä kautta. Tätä asemaa ei lähdetä uhraamaan vaikka mikä olisi, koska se jos mikä söisi viivan alta hurjasti. Teot jotka saisivat muut isot puhelinvalmistajat katselemaan softapuolta uudestaan olisivat omaan nilkkaan ampumista. Pixel-luurit todennäköisesti jatkavat “referenssitoteutuksina” Android/Google-softapinon kehityksen tukena, mutta jos Google alkaa suosimaan niitä, se riskeeraa sen että muut puhelinvalmistajat saattavat nakata Google-palvelut mäkeen. Googlen etu on että muut valmistajat tekevät hyviä puhelimia jotta Googlen rahantekokone saadaan kaikkien ei-Omenafanien kouraan ja Androidin markkinaosuus nousisi koska… mainostulot.
Tuon Googlen businessmallin lisäksi se ei ole mitenkään yksinkertaista muuttaa hyvää softafirmaa hyväksi kuluttajaelektroniikan hw-firmaksi, vaikka he sitä haluaisivat. Nokia kipuili käänteisen ongelman kanssa, miten hyvästä hw-firmasta saataisiin myös hyvä softafirma. Applesta tuli suurin kun hw ja sw on alusta asti ollut yrityksen ydintä.
Jep, Googlen voi mieltää FB:n kanssa globaalin digimainontabudjettien jakajiksi. Ja mainostaminen on lopulta syklistä.
Nojoo, tämä on pörssien suunta eikä teknoketju, mutta näiden jättiläisten tuloksilla on vaikutusta kokonaisuuden tasolla.
Vilkaisin Google ohuehkon rapsan eikä siinä lisättävää, tosiaan tulos jäi vielä ennusteista kaiken kukkuraksi:
Microsoft on yksi maailman parhaista bisneksistä eikä siinä taas mitään kummaa. Juna kulkee vaan. Blumman kommentin mukaan 70 % bisneksestä taantumakestävää.
Eilisen rymylaskun johdosta Nasdaq laski alle maaliskuun pohjien. Aiempi Vartti jakso, missä uumoiltiin teknojen pohjia, lentää romukoppaan.
Karhumarkkinassa ollaan todellakin, jos 20 % kriteeriä käyttää. En olisi arvannut että näin nopeasti pääsee tällaisia latelemaan 2020 nousun alettua. Tai jatkuttua…
