Kiina toisaalta hyötyy, kun Venäjä myy halpaa öljyä sinne ja Intiaan. Biden on kaikesta hiljaisuudesta huolimatta jatkanut Kiina-pakotteita (jännä muuten, että ne pakotteet olivat toisen presidentin aikana markkinoiden suurin uhka ja kauppasodalla fantasioitiin viikottain). Jan 21 jälkeen en ole lukenut yhtään kauppasotauutista.
2 tykkäystä
Billillä on usein oma lehmä ojassa mutta tämä tviittiketju tiivistää mielestäni nykyisen kimurantin markkinan hyvin.
11 tykkäystä
Näyttää velkakirjat kelvanneen sijoittajille. Jotkut pitävät korkorahaa fiksuna… Kieltämättä mielenkiintoista, että korot (10-vuotinen US) kävi jo 3 prosentin paikkeilla ja nyt 2,7 prosenttia, vaikka FED on kovaa vauhtia nostamassa ohjauskorkoa.
Taitavat markkinat ennakoida jotakin.
6 tykkäystä
6 tykkäystä
Sulla on tärkeä pointti siinä kun korostat sitä miten suurin osa taantumista on aika tylsän arkisia. Niistä on dramatiikka kaukana reaalitaloudessa ja pörssissä. Osalla bisneksistä menee huonosti, osalla nihkeästi, monilla hyvin tai erinomaisesti.
Verrataan kahta lähestymistapaa:
- Omistat oikeasti pitkällä sijoitushorisontilla palasia erinomaisista bisneksistä jotka olet ostanut järkeviin hintoihin.
tai - Pidät vuosikymmenien ajan koko ajan tuntosarvet ylhäällä taantuman varalta ja pudotat aina rajusti osakepainoa kun tuntosarvet rekisteröivät tulevan taantuman.
En ole kuullut tai lukenut kenestäkään joka vuosikymmenien mittaan olisi jäänyt plussalle tuossa lähestymistavan 2 pelissä vs. lähestymistapa 1.
Ensinnäkin monta kertaa todennäköisesti säikkyy aavetta ja taantuma jää tulematta.
Toiseksi sitä minkä verran pessimismiä markkinoilla on taantuman aikana pessimismin huipulla, on mahdotonta ennakoida. Jos myöhästyt osakeostoissasi yleisen pessimismin huipusta, pörssi ehtii karata.
Signs Point to Rising Recession Risk | Charles Schwab
This is a good time to remind investors that a U.S. recession is not—and has never been—defined as two consecutive quarters of negative GDP growth. In fact, the 2001 recession only saw one quarterly GDP contraction; also, despite GDP contracting for two consecutive quarters in the mid-to-late-1940s, there was no recession. So the contraction in first-quarter 2022 GDP doesn’t necessarily mean a recession is beginning.
The official arbiter of U.S. recessions is the National Bureau of Economic Research (NBER), which defines recession as “a significant decline in economic activity that is spread across the economy and that lasts more than a few months.” The four primary components that the NBER looks at to determine whether the United States is in a recession are—not coincidentally—the four indicators that make up The Conference Board’s Coincident Economic Index (CEI):
- real personal income less transfer payments;
- nonfarm payroll employment;
- wholesale and retail sales;
- and industrial production.
As you can see in the chart below, the CEI tends to track the business cycle in real time, peaking at the start of recessions and finding a trough at the end of them.
Coincident Economic Index
Recessions are not a matter of “if” but simply a matter of “when.” News media often portray them as a catastrophe, but the reality is every economic cycle ends in a recession, allowing any excesses to be wrung out and thus making way for the start of a new cycle. To be sure, investors’ muscle memory of the past couple recessions paints them in a rather unpleasant light: Both the COVID-19 pandemic in 2020 and the global financial crisis in 2007-2008 sent shockwaves throughout world asset markets and spawned multiple, lasting crises (different in nature, of course).
Barring some exogenous, unexpected event that sends yet another shock through the global system, we think the next recession will be a bit more (for lack of a better term) natural: The Fed hikes rates—sometimes aggressively—to combat inflation and/or growth that’s overheating, unemployment increases, the labor market weakens, incomes fall, and overall growth slows.
15 tykkäystä
Kaikille toki selvää, mutta ihan muistutuksena: Täällä Suomessa 90-luvun alun taantuma ei ollut mieto ja pörssi kyykkäsi sen mukaisesti. Tasan eivät menneet nallekarkit silloinkaan.
6 tykkäystä
Kommentti oli hyvä, mutta melkein kiinnostavampi oli Ackmanin tämän päiväinen kommentti siitä miten korkojen nousu (short term) ei välttämättä ole pahaksi osakkeille. (ketju)
1 tykkäys
Onkohan tuossa argumentissa Ackmannilla vähän ikiliikkujan makua? 
Jos korot ja osakkeet eläisi tyhjiössä niin joo pitkien korkojen lasku olisi jees.
Mutta!
-Lyhyiden korkojen nousu kannustaa pankkeja tallettamaan rahansa keskuspankkiin, ei lainaamaan —> taantumapainetta
(Pankit lainaa itse lyhyttä rahaa ja ulos menee pitkää lainaa eli bisnes ei kannata jos nuo kääntyy.)
-Pitkien korkojen lasku viestii taantuman uhkasta osakkeille —> ei hyvä tuloksille!
11 tykkäystä
Viime viikkojen teema markkinalla (muiden teemojen joukossa) on ollut, miten vähittäiskauppiailla on jääneet taulutelkkarit varastoon myymättä.
Samalla pankit (viime päivien kommentit mediassa) mehustelevat vahvaa kuluttajakysyntää.
Onkohan kulutus siirtynyt nopeasti palveluihin? Kenties.
Suomalaisilla esimerkeillä kerrottuna Verkkokauppa.comin varastoon jää taulutelkkari ja Puuilolle (antoi tänään negarin) puuhavälineet ja kansa ryntää sen sijaan NoHon rafloihin (vahvat näkymät). 
20 tykkäystä
Onhan siinä.
Mutta toisaalta Ackmanin retoriikka taitaa tuossa olla, että toteuttamalla koron nostot vauhdilla voisi keskuspankki välttää pahemman pitkä-aikaisen taantuman.
Mutta pointtisi siitä että se aiheuttaisi käytännössä antolainauksen jäätymisen ovat täysin oikeassa.
Ja tämä itsessään saattaisi aiheuttaa taantuman tai talouskriisin.
Eivät nämä ole yksinkertaisia nämä talouden verkostot.
7 tykkäystä
Siltä vaikuttaa, mutta toisaalta epäilen että tämäkin menee aaltoina - palvelut vetävät juuri nyt varsinkin kun tavaroiden myyjillä on päänsärkyä, sekä joidenkin tavaroiden saatavuuden kanssa, että tukkuhintojen kanssa. Molemmat laskevat myyntiä - eioo ja ylihintainen hyllyyn jäänyt tavara eivät tuo kassavirtaa.
Kuukauden tai kahden päästä voi tilanne olla taas toinen, ei tavaroiden tarve maailmasta katoa mihinkään, mutta koska ketjut ovat pitkiä ja kaikessa on reagointilatenssia niin saadaan roiskeita joka puolelle. Sitten tosin voi olla ikävämpää jos kuluttaja alkaa pihtaamaan tavaraostoja odottaen hintojen väkisin laskevan. Moni kauhistelee inflaatiota, mutta deflaatiokierre se vasta on mörkö… “miksi ostaisin tuon, kuukauden päästä se on kuitenkin halvempi…”
Tämä itseasiassa voi joillekkin olla todella paha paikka jos on toimitusketjuongelmien vuoksi kalliilla raavittu tavaraa varastoon että päästään myymästä eioota ja tilanne keikahtaa - kun välitön eioon myymisen jälkeen tuleva kysyntäpiikki on ohi, kamat jäävätkin hyllyyn samalla kun hinnat lähtevät alamäkeen. No, asiansa osaavat jälleenmyyjät tietävät kyllä miten alennusmyyntinappi toimii, mutta liikevoittorivi ei tuosta napista tykkää yhtään.
Ja tämä aalto sitten tulee paluupostissa tavaroiden valmistajien syliin joilla on kenties varastot pullollaan kalliilla ostettuja raaka-aineita ja kovasti investoitu kapasiteettiiin ja sitten se kuuluisa hinnoitteluvoima lopahtaa kesken…
Sen jälkeen raaka-aineet tulevat tonttiin. No, eipä ole hetkeen huolta inflaatiosta siinä vaiheessa…
Heikoille toimijoille voi käydä huonosti, hyvät pärjäävät mutta osumaa tulee pakosti.
4 tykkäystä
Itse olen ainakin vähän helpottunut, että koron nostot alkoivat viimein. Kylläähän tässä keskuspankkien rahan pumppaamisella on ollut hyperinflaation ainekset käsillä. Korkojen nousu ei historian esimerkeissä pörssissä ole niin vaarllista, jos se on nopeudeltaan maltillista,
Viime päivien uutisointeja lueskellessa ja muun muassa Mikko Mäkisen twiittiä lueskellessa on tuota taloutta tullut jonkin verran pohdittua. Jossakin yhteydessä törmäsin uutiseen, että asuntojen hinnat olivat laskeneet yli 10%. Toisessa twiitti ketjussa törmäsin keskusteluun, jossa kerrottiin aurinko paneelin edellisenä kesänä ostettuna menneen nykyisellä sähköhinnalla selvästi alle 10 vuotta. Palstalla on auto keskustelu, jossa puhutaan sähköautoiasta ja samassa taisi olla maininta, että Dieseliä ei otettu vaihdossa vastaan. Tyuöporukan kahvikeskusteluissa taas kerrottiin dieselin olevan taas bensaa halvempaa. Mielestäni tämä kaikki vain osoittaa, että maailma menee niinkuin pitää. Energiaa kuluttavat vanhat asunnot halpenevat, samoin ei ympäristöystävälliset autot. Mielestäni asunnot ja autot on nykyisellään liian kalliita. Kävimpä juuri ostelemassa itselleni luonaan polkupyörllä. Matkalla en nähnyt yhtään autoa, sen sijaan yhden sähköavusteisen pyörän ja yhden sähköpotkulaudan. Tulipa siinä mieleen, että aika pitkään varmaan nykyisellä sähköauton 50000€+ hinnalla ajelee noilla vuokravehkeillä ja tarpeen mukaan vuokraa auton.
Tässäpä päästään saitten siihen, että mitä koron nostot tekevät. Uskon itse tilanteen muuttuneen niin, että investoinnit alkavat kannattamaan. Peruspulliainen saa sa tuota rahaa itselleen sillä, että investoi energia ystävällisempiin vaihtoehtoihin. Laittelee omia energia paneeleja, liikkuu sähkövempeleillä, ei välttämättä omalla ja niin edelleen. Yhtäkkiä sitten alkaa olemaan varojoa muuhunkin, kun asumiseen ja autoiluun ei kulu enää niin paljon. Pikku hiljaa nitistetään öljyntuottajilta, energian tuottajilta ja verottajalta. Ruuasta pelätään tulevan pulaa. Jotenkin itse uskon tuohon kotimaiseen tuotantoon aletaan panostamaan ja voi noita ukrainalaisia vilejlijöitäkin olla ihan hyvin tarjolla kotimaassa työvoimaksi ja yrittämään.Kyllä sitä kapasiteettia tarvitsee kotimaassa nostaa kysyntää vastaan muussakin kuin renkaissa.
3 tykkäystä
Kaikki me haluamme tässä asiassa – kuten kaikessa muussakin sijoittamiseen liittyvässä sekä tietysti elämässä yleensäkin – olla sinnikkään maltillisen perusoptimistisia? Yhtäältä ei haihattelua mutta varsinkaan ei turhaa negailua kiitos!
Perusoptimismi näkyy siinäkin että oletamme seuraavan taantuman olevan lievä? Aika näyttää sitten menikö oikein.
Koska se taantuma tulee? Mahdollisesti piankin.
@Verneri_Pulkkinen , sinulla on muuten ollut erinomaista kirjoittelua, mutta tuntuu että oiot hieman mutkia tässä: lievä taantuma ==> pörssissä ei todennäköisesti varsinaisesti rytise.
Paremminkin näin: yleensä ei rytise, mutta tietyistä lähtökohdista rytinä onkin perusskenaario.
Verrattuna markkinan yhden vuoden tuloksista tai ennusteista laskettuun p/e:hen…
… CAPE heijastelee paljon luotettavammin jotain yhdistelmää seuraavista:
- onko osakesijoittaminen valtavirtaa vai ei – allokaatiot
- suhtautuvatko sijoittajat lyhyen ja pitkän aikavälin tulosnäkymiin pessimistisesti vai optimistisesti
- mikä on luottamuksen taso siihen että osakkeille löytyy tarvittaessa ostaja kalliimmalla kuin mitä kukin sijoittaja on itse maksanut – mitä enemmän luottoa markkinan vääjämättömään nousuun kunkin sijoittajan horisontilla, sitä korkeamman CAPE:n sijoittajat hyväksyvät
Verrataan kahta tilannetta. Osakemarkkinan tasolla sijoittajien pitkän tähtäimen reaalituottovaatimus on:
- 6 % p.a.
- 3 % p.a.
Jokainen voi itse laskea kuinka dramaattisesti enemmän pörssi heiluu tuosta viimeksi mainitusta lähtökohdasta jos tuottovaatimus muuttuu vaikkapa yhden prosenttiyksikön suuntaan tai toiseen.
Korkea CAPE ==> odotettavissa rajua volaa.
@Verneri_Pulkkinen , viittasit siihen että 1990 oli lievä taantuma ja pörssi notkahti maltillisesti.
Itse olin tuonut esille tuota että vuoden 2001 erittäin lievän taantuman yhteydessä S&P 500 puolittui.
Vuoden 2001 taantuma oli monin tavoin sellainen jonka kaltaisen yhteydessä äkkiseltään luulisi että pörssi on varsin rauhallinen
- kaikkein lievin toisen maailmansodan jälkeinen taantuma jos katsotaan gdp peak ==> trough
- inflaatiopaineet olivat hellittämässä; Fedillä oli mahdollisuus, halu, kyky ja päättäväisyys löysentää rahapolitiikkaa; eka askel 2 kk ennen taantuman alkua; taantuman lopussa inflaatiokuva aivan loistava
- 2000 liittovaltion budjettiylijäämä ==> Bushin veronalennusagenda
- asunto -ja bondimarkkinoiden hyvä veto kompensoi pörssin heikkoutta kotitalouksille
Fedin mahdollisuus, kyky, halu ja päättäväisyys stimuloida taloutta:
Markkina oli hinnoiteltu taantumaa edeltäneellä markkinan huipulla CAPE:lla 44x.
Sitten ne illuusiot joille tuo CAPE 44x perustui, särkyivät. Kuumat sektorit kokivat klassisen boom–bust-syklin. Lisäksi tuli ehkä hieman epäonninen sarja luottamusta heikentäviä tapahtumia: 9/11, kirjanpitoskandaalit, Bushin hallinnon Irak-fiksaatio.
Alla mielestäni ihan hyvin Wipediassa tiivistettyinä 1990 ja 2001 taantumat:
After the lengthy peacetime expansion of the 1980s, inflation began to increase and the Federal Reserve responded by raising interest rates from 1986 to 1989. This weakened but did not stop growth, but some combination of the subsequent 1990 oil price shock, the debt accumulation of the 1980s, and growing consumer pessimism combined with the weakened economy to produce a brief recession.
The 1990s were the longest period of economic growth in American history up to that point. The collapse of the speculative dot-com bubble, a fall in business outlays and investments, and the September 11th attacks,[72] brought the decade of growth to an end. Despite these major shocks, the recession was brief and shallow.
1990 taantumaan liittyi myöskin öljyn hintapiikki sekä sota. Pankkijärjestelmässä oli stressitila joskaan ei dramaattista suuria pankkeja koskenutta pankkikriisiä. 1990 samaten kuin 2001 taantuman jälkeen talouden elpyminen lähti vaisusti liikkeelle.
Dramaattinen ero oli osakemarkkinoiden arvostustaso ennen taantumaa. 1987 romahduksen jälkeen S&P 500 CAPE jaksoi kiivetä mitäänsanomattomalle tasolle 17x. Siihen sitten taantuma ja muuta luottamusta nakertavaa. Mutta kun ei lähdetty pilvilinnoista liikkeelle, pörssiromahdukseen ei ollut aineksia kasassa.
Viime vuoden eeppisen kuplan jälkeen perusskenaarioni on romahdus S&P 500:een. Uskon että useimmille FOMC jäsenille S&P 500 @3000 olisi aivan ok kunhan se ei tule finanssijärjestelmän stressin kautta. Minun perusskenaarioni on että menee tuosta alle.
Tämä pitää ehdottomasti ottaa viihdearvailuna. Harrastus muiden joukossa.
Alla sodanjälkeiset taantumiin liittyneet laskumarkkinat listattuina taantuman alun CAPE:n mukaan. Laskumarkkinan rajuus korreloi paljon paremmin lähtökohtaisen arvostustason kuin taantuman syvyyden kanssa.
Vuonna 1980 taantuma ei ollut lievimmästä päästä ja taantuman alkaessa inflaatioympäristö oli kammottava. Taantuma ei auttanut inflaatiota taltuttamaan. Mutta jos osakemarkkinan arvostukset ovat jo valmiiksi pohjamudissa, jossain vaiheessa sijoittajat alkavat katsoa että ei me vuosikymmenien aikana firmoihin kerrytettyjä assetteja (miinus velat = omat pääomat) ihan mihin tahansa hintaan laiteta kiertoon.
Sentimentti joka oli tuottanut stagflaation kestävät rock bottom -arvostustasot 1980 taantumaan tultaessa:
| CPI- | CPI- | taantumaan | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| gdp | S&P 500 | inflaatio- | inflaatio- | liittyvä | ||||||
| decline | CAPE | vauhti | vauhti | S&P 500 | ||||||
| taantuma | peak | taantuman | taantuman | taantuman | lasku- | |||||
| >trough | alussa | alussa | lopussa | markkina | ||||||
| 2001 | 0,30 % | 32 | 2,90 % | 1,90 % | -49 % | |||||
| 2022? | 31 | ? | 8,30 % | ? | ||||||
| 2007 | 5,10 % | 26 | 4,10 % | -1,40 % | -57 % | |||||
| 1990 | 1,40 % | 18 | 4,80 % | 4,90 % | -20 % | |||||
| 1960 | 1,60 % | 17 | 1,70 % | 1,40 % | -14 % | |||||
| 1969 | 0,60 % | 17 | 6,20 % | 5,60 % | -36 % | |||||
| 1957 | 3,70 % | 16 | 3,70 % | 3,60 % | -21 % | |||||
| 1973 | 3,20 % | 15 | 8,30 % | 10,30 % | -48 % | |||||
| 1953 | 2,60 % | 12 | 0,40 % | 0,80 % | -15 % | |||||
| 1949 | 1,70 % | 10 | 4,80 % | -2,90 % | -21 % | |||||
| 1980 | 2,20 % | 9 | 13,90 % | 13,10 % | -15 % | |||||
| 1981 | 2,70 % | 8 | 10,80 % | 4,60 % | -27 % |
| taantuma | S&P 500 | S&P 500 | S&P 500 | S&P 500 |
|---|---|---|---|---|
| alkoi | p/e | CAPE | p/s | osinko- |
| tuotto | ||||
| marras.48 | 7 | 10 | 0,6 | 6 % |
| heinä.53 | 10 | 12 | 0,8 | 5,90 % |
| elo.57 | 13 | 16 | 1 | 3,80 % |
| huhti.60 | 17 | 17 | 1,1 | 3,50 % |
| joulu.69 | 16 | 17 | 1,2 | 3,50 % |
| marras.73 | 13 | 15 | 0,9 | 3,30 % |
| tammi.80 | 7 | 9 | 0,6 | 5,10 % |
| heinä.81 | 9 | 8 | 0,6 | 5 % |
| heinä.90 | 17 | 18 | 0,8 | 3,30 % |
| maalis.01 | 26 | 32 | 1,6 | 1,20 % |
| joulu.07 | 22 | 26 | 1,6 | 1,90 % |
| tänään | 20 | 31 | 2,4 | 1,60 % |
Yksi vakiokommentti liittyen USA:n pörsseihin viime vuonna oli että vuonna 2000 mega cap techin arvostustasot kuitenkin olivat ihan eri planeetalta.
Tuossa vaihtoehtoiset näkökulmat asiaan:
30 tykkäystä
Saapa nähdä kuinka pahaksi tämä inflaatio lopulta nousee.
Makrotalouden piuhoja vedetään tällä hetkellä uusiksi, tämä tulee maksamaan. Ja tehokkuus voi kärsiä etenkin lyhytaikaisesti kun tuotantoa on-shorataan eurooppaan ja öljylle ja kaasulle keksitään vaihtoehtoja.
7 tykkäystä
Eiköhän se huippu ole lähellä koska markkinoilta tulee jatkuvasti pieniä signaaleja kuinka kysyntä sakkaa samalla kun tarjontapuolen ongelmat ratkeavat kuin taikaiskusta kysynnän hellittäessä. Eli hinnannousut ovat ylittäneet kipurajan monella osa-alueella. Itse melkein jo jännittäisin että nähdäänkö ihan oikeaa deflaatiota.
21 tykkäystä
Hyviä pointteja, itseäni mietityttää enemmän esimerkiksi energian, raaka-aineiden ja komponenttien hinnan nousu. PPI on räjähtänyt käsistä monin paikoin, ja kaikki korotukset eivät ole päätyneet vielä varmasti kuluttajalle.
Jos korotukset jäävät pitkäaikaisiksi, on mielestäni joillakin yrityksillä vielä paineita nostaa hintaa? —> inflaatio.
Juuri pari pv sitten juttelin tutun kanssa automatkalla kuinka yksinkertaisia osia, kuten servomoottoreita ei saa tällä hetkellä juuri mistään. Oli rahaa tai ei.
Yrityksien toimitusketjujen vaikeudet eivät ole vielä kokonaan auenneet.
3 tykkäystä
2,5 viikkoa sitten:
Building inventory like crazy, 1920:
6 tykkäystä
Nordean korttidata puhuu myös ainakin palveluiden puolesta. Remppaaminen ei enää maistu. Tämä siis Suomessa eli koskee lähinnä kourallista kotipörssin firmoja.
12 tykkäystä
Mitähän tähän edes kommentoisi 
6 tykkäystä