Oli se sitten inflaatio tai korkeat korot se on sinun ja minun lompakosta pois, jos molemmat niin sen huonompi juttu.
Tässä on nyt 2 vuotta eletty nolla koroilla ja lähes nolla inflaatiolla koronarajoitusten takia onko sitten yllätys kun rajoitukset loppuu niin hinnat nousee koska kysyntä kasvaa.
Oletetaan että viimeiset 2 vuotta olisi ollut “normaaleja” jolloin inflaatio noin 3% ja korot noin kahdessa prosentissa eli yhteisvaikutuksena sinun ja minun lompakosta pois 5%.
Se on oikeastaan ihan sama onko inflaatio 5% vai korot 5% (ei siis yhtäaikaa) vaikutus sinulle ja minulle lompakossa olisi suunnilleen sama.
Ihan hyvin nyt riittäisi että keskuspankit lopettaa joukkovelkakirjojen ja muun vastaavan ostamisen ja täsmä kohdentaisi toimia “pullonkauloihin” kuin nostaa korkoja yli kahden prosentin.
Saa liputtaa ja pamputtaa mutta mieluiten korjata jos olen väärässä…
Italian 10v korko lähenee vauhdilla jo neljää prosenttia, vaikka EKP on vasta lopettelemassa velkakirjaostoja. Miten käy heinä-elokuussa? Tulossa on kaikkien kriisien keskellä jonkin uuden innovatiivisen EU -paketin sorvaus tai sitten EKP tukee kriisimaita uudella osto-ohjelmalla? Tällaiseenkin joudutaan venyttämään jokin EKP sääntö äärimmilleen ja harmaan puolelle, jotta spesifit maakohtaiset velkakirjaostot olisi mahdollista. Summa summarum: Eurokriisi on taas ovella.
Tässä vähän aika sitten takaperin yritin hieman varoitella osakkeista ja mihin maailma on suuntaamassa, omasta mielestä osakkeet eivät ole missään nimessä halpoja tällä hetkellä, jos nyt ottaa järjen käteen ja miettii edes hetken kaikkia tämän hetken ongelmia mitä on ja on todennäköisesti vielä tulossa niin mitähän itse luulisitte että miten tulee käymään?
Muistaakseni viimeksi kun kirjoitin että salkku on tyhjänä niin Verneri itse kirjoitteli osakkeiden puolesta jonkin puolustuskommentin,jos en nyt ihan väärässä ole, tästä taitaa olla noin kuukausi aikaa.
Pörssihän osaa ennustaa tulevaa, omasta mielestä pörssi ei taas osaa tällä hetkellä ennustaa yhtään mitään muuta kuin että näillä eväillä mennään, pörssikurssit ei ennusta ollenkaan seuraavan vuoden sisällä tapahtuvaa/ehkä tapahtumassa olevaa suuremman luokan jysäystä. Ja sen mikä se taas tulee olemaan saa jokainen itse päättää, vaihtoehtojahan on aivan lukemattomia.
Tarpeeksi kun vartteja katselee niin näkee että Vernerillä on niin härkä kuin karhu puolensa. Esim. Twitterissä:
Aina löytyy se pieni auringonsäde risukasaan tai kakkapökäle kengänpohjasta, oli tilanne mikä vain. Äärimmäisimmät mielipiteet kuten salkun tyhjääminen vain helpommin kirvottaa niitä positiivisia vasta-argumentteja, ja hyvä niin. Haastamalla voi nähdä asiat uudesta näkökulmasta kuin vain olemalla siinä omassa pienessä kuplassa jossa kaikki komppaavat toisiaan.
Tämä tosiaan karhun suusta joka ei ole ostanut mitään lähes vuoteen, mutta pääasiassa holdailee salkkua.
En missään tapauksessa halua synkentää kanssasijoittajien elämää tai pilata viikonloppua, mutta jatkan silti viimeisissä viesteissä vahvasti esillä ollutta pessimismiä koskien talouden kehittymistä USA:ssa ja Euroopassa.
Kuluttajalla on aina ollut iso rooli talouden suurissa suunnanmuutoksissa.
(YCHARTS, Twitter @CharlieBilello)
Tuunasin aikaisemmat taulukot siten että laitoin mukaan S&P 500 reaaliset EPS muutokset taantumien yhteydessä. Näitä ei ole oikaistu kertaeristä. Alaskirjaukset ovat siis mukana. 2007–09-taantuman yhteydessä pankkien alaskirjaukset dominoivat EPS muutosta niin kovasti että en ottanut sitä mukaan.
Kahden sodanjälkeisen taantuman yhteydessä EPS muutos oli nolla tai jopa plussalla.
1980–82 oli tupladippi joka näkyi tuloksissa yhtenäisenä heikkoutena vaikka välissä oli lyhyt talouden elpymisvaihe.
1990–91 taantuma oli lyhyt mutta siihen liittyvä tulosten heikkenemisvaihe poikkeuksellisen pitkä, maaliskuusta 1989 heinäkuuhun 1991. Tämä liittyi lievään pankkikriisin poikaseen.
Vuoden 2001 taantuma oli lievä, mutta siihen liittyi raju IT- ja varsinkin telekom-sektorin boom–bust-sykli.
MacroAlfilta hyvä ketju eilen julkaistuista luvuista:
Näissä keskusteluissa olisi mielestäni tärkeää käyttää lähdekritiikkiä eikä sortua siteeraamaan tunnettuja trolleja. Haapasalo ei selvästikään ole vaivautunut lukemaan sopimusta, koska kirjoituksessa on räikeitä faktavirheitä, esimerkiksi: "Sovun mukaan kunta-alan työntekijät saavat jatkossa yleisen linjan päälle (nyt noin 2 prosenttia) viiden vuoden ajan muita prosentin suuremmat palkankorotukset.
Todellisuudessa kunta-alan työntekijät saavat tänä vuonna puoli prosenttia enemmän kuin yleinen linja, mutta työtaisteluiden vuoksi palkankorotus on viivästynyt kvartaalin verran eli efektiivinen korotus on lähellä yleistä linjaa. Lisäksi tämä ns. prosentin “korotusautomaatti” verrattuna yksityiseen on vain vuosille 2023 ja 2024, koska sopimus on kolmivuotinen. Palkka-ohjelma on erikseen, mutta se ei takaa että vuosina 2025-2027 kunta-ala saisi enemmän kuin yksityinen, koska työnantaja voi aina tarjota yleistä linjaa huomattavasti pienempiä palkankorotuksia sopimusneuvotteluissa.
Kyseessä on siis lopulta varsin vähäpätöinen asia, josta nostetussa kohussa on täysin unohdettu erityisesti terveydenhuollon akutti työvoimapula, joka uhkaa jo kansallisen sairaanhoidon toimivuutta. Yksityinen sektori on tienannut huomattavasti kuntapuolta enemmän finanssikriisistä lähtien jokaisella palkankorotuskierroksella ja sen on vain hyväksyttävä että kuntapuoli kuroo nyt eroa umpeen muutaman vuoden ajan parilla prosentilla. Eiköhän yksityinen lopulta kuitenkin tule saamaan enemmän ja suurempia palkankorotuksia myös tälläkin vuosikymmenellä.
Toisaalta julkisella puolella on 2-4 vko enemmän lomia vuodessa, minkä seurauksena efektiivinen työaika on 4-8% vähemmän. Kun tähän lisätään tulovero (oletus 25%), niin bruttotulojen pitäisi olla julkisella puolella 5-10% pienemmät kuin yksityisellä.
Uskon että EKP ja U.S. inflaatio sinetöivät tällä viikolla sen että Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin tulee taantuma.
Rahapolitiikka tulee olemaan tänä vuonna kireämpää kuin mitä suhdanne pystyy ottamaan vastaan murentumatta taantuman asteelle saakka.
Taantuman määritelmänä kaksi peräkkäistä kvartaalia BKT:n miinuskasvua on mielestäni hölmö.
Alla fiksumpi lähestymistapa:
Aluksi kuitenkin argumentteja sen puolesta että taantuma vältetään:
- kotitalouksille pandemian aikana kertyneet ylimääräiset säästöt ja patoutunut kysyntä
- poikkeuksellisen vahva työllisyys
- teollisuus hyvässä vedossa
- palveluiden elpyminen jatkuu
Euroopan osalta minulla on heikommin kuvaa tästä. Mutta USA:ssa luottokorttivelan kehitys sekä tuoreimmat kuluttajaluottamusluvut nähdäkseni kertovat siitä että ylimääräiset säästöt ovat suhdanteen kannalta kasaantuneet liikaa niille kotitalouksille joiden taloudellinen asema oli erittäin vahva jo ennen pandemiaa.
Mitä työllisyyteen tulee, puurot ja vellit menevät herkästi sekaisin.
Jos työllisyys viimeisimmän raportin mukaan on riittävän vahva suhteessa edeltävään trendiin…
… se kertoo että talous ei ollut taantumassa siinä kohtaa kun tuo data kerättiin.
Mutta poikkeuksellisen vahva työllisyys lisää riskiä että lähitulevaisuudessa tulee taantuma.
Poikkeuksellisen vahvan työllisyyden oloissa talous operoi luultavasti kohtuullisen lähellä senhetkistä kapasiteettiaan.
Saattaa olla ylikuumenemisoireita ja edessä kireämpää raha- ja finanssipolitiikkaa.
Jos taantumaennuste toteutuu, se ei sinänsä kerro siitä onko työllisyys taantuman loputtua “kohtuullisen hyvä” vai “surkea” vai jotain siltä väliltä.
Työllisyys voi olla taantuman jälkeen kohtuullisen hyvä. Mutta jos se on huonompi kuin edellisessä korkeasuhdanteessa, siinä on yksi taantuman elementti.
Mitä teollisuuteen tulee, data on vahvaa kunnes varastosykli kääntyy. Teollisuuden vahvuus ei vähennä taantuman riskiä. Arvaan että varastosykli kääntyy nyt kesän aikana.
Tuossa wholesale and retail sales -kohdassa on ekat heikkouden merkit jo nähtävissä. Ja tästä on suunta heikompaan nyt niin kauan kuin näköalaa on.
Reaalipalkat ovat murenemassa poikkeuksellisen ikävästi. Siinä on yksi taantuman elementti.
Tämä reaalipalkkojen kammottava kehitys kuuluisi isosti alleviivata. Aloitin tällä kertaa sen sijaan argumenteista taantuma-casea vastaan.
Taantuma ja pörssiyhtiöiden tulokset
Taantumien vaikutuksessa tuloksiin on laaja kirjo. Eli vaikka saisi taantumaennusteen oikein, se ei yksinään vielä kerro tuloksista juuri mitään.
Operating earnings on 35 vuotta vanha konsepti. Siinä nettotuloksesta puhdistetaan kertaerät pois.
Jos katsoo viimeisiltä 35 vuodelta tilanteet joissa tuloksissa on vähintään lievää pehmeyttä vs. edellisvuodet…
… kaikkein lempeimmin kannattavuudet notkahtivat vuonna 2016 jolloin operating margin pohjasi @ 9 %. Suurin piirtein samoissa käytiin 2019 ja 2020.
Tuolla marginaalilla laskettuna taantuman pohja-ttm-EPS ja siihen liittyvä indeksin pohjanoteeraus:
- S&P 500 sales per share: $1750
- marginaali 9 %
- EPS $158
- p/e 15x
- indeksi @ 2363
En ennusta tuollaista pistelukuja.
Mutta kun
- takana on ainutlaatuisesti nimenomaan pörssiyhtiöitä suosinut sykli
- firmat vielä ainakin vielä keväällä asemoituivat yleisesti vahvaa kysyntää ajatellen
- toimintaympäristö on nopeasti muuttunut poikkeuksellisen hankalaksi
- myös mega cap techin osalta tuloskrapula hyvin mahdollinen
- työn yksikkökustannusten kammottava kehitys
- FOMC jäsenet toivovat kurssilaskua
… on tässä ainekset kasassa tulos- ja pörssiromahdusta varten USA:ssa.
Tuossa edeltävässä graafissa mielenkiintoista: 2006 – kuten 2021 ja nyt alkuvuonna – ohimenevä poikkeuksellinen reaalitalouden kysyntäpiikki sai kannattavuudet levitoimaan irti työn yksikkökustannuksien kehityksestä.
Kun kysyntäpiikki menee ohi, ihan jo se ilman kummempaa synkkyyttä saa kannattavuudet luultavasti korjaamaan alaspäin.
Helsingin pörssin osalta epävarmuus liittyy siihen miten muutama suuri firma ajaa sitä miten “pörssi kehittyy”.
Laajasti katsoen ekat 30 % OMXH-firmojen tuloksista pois niin siirrytään normaaleihin kannattavuuksiin. Jos lähtee enemmän, mennään jo hieman heikon puolelle.
Tässä on vaan se periaatteellinen ongelma että toisin kuin yksityisellä, kuntapuolen palkat maksetaan veroista jotka ovat jo tapissa ja valtio velkaantuu minkä ehtii. Sen lisäksi siis että julkisella on pidemmät lomat, ei juurikaan tulosvastuuta, huomattavasti varmemmat työsuhteet ja ongelmia sairaslomien käyttämiseen pidentämään jo ennestään aivan ylipitkiä lomia.
Tämä siis sen lisäksi että Suomessa tehdään sekä yksityisellä että julkisella puolella todella lyhyttä työviikkoa ja se kuvitelma jostain tehokkuudestakin on täyttä unelmointia.
Ihanne olisi toki että kaikki tienaisivat hyvin ja en minä esim sairaanhoitajien palkankorotuksia vastusta mutta yleinen yksityistäpuolta suurempi palkankorotus julkiselle on tässä tilanteessa ja nykyisellä veroasteella mielestäni puhtaasti mielipuolista. Ja kun ottaa huomioon julkisen sektorin koon, täyttä hulluutta.
Kaikki valtion ja kuntien tuottamat ja ostamat palvelut maksetaan veroista, oli työntekijä sitten hallinnollisesti kunnan kirjoilla vai vaikka töissä Goforella tai Innofactorilla. Kunnallinen puoli on kuitenkin jäänyt palkoista jälkeen finanssikriisistä lähtien ja jos jäämme odottaamaan palkankorotuksissa sellaista hetkeä kunnes valtiontalous on kunnossa ja veroprosentti matala, niin tuskin palkkoja ikinä päästäisiin nostamaan.
Tässä on kuitenkin taustalla kansalaisten elämää hankaloittanut lakkoaalto ja työntekijäpuolella on hyvin muistissa kuinka Sipilän kolmivuotinen kiky leikkasi julkisen puolen lomarahat valtiontalouden nimissä, jonka jälkeen tuli vielä korona. Tehty sopimus mahdollistaa kuntatyönantajalle laajan mahdollisuuden kohdistaa korotukset sellasille kuntapuolen ammattinimikkeille, joissa korotusta eniten tarvitaan, kun taas muut kuntapuolen työntekijät joutuvat tyytymään varsin kohtuulliseen yleiskorotukseen.
En oikein ymmärrä miten tämä pienehkö laskennallinen parin vuoden korkeampi prosenttikorotus olisi sellainen ongelma, että se vaikuttaisi laajemmin valtiontalouteen ja sitä kautta pörssien suuntaa. Ehkä tämän keskustelun paikka olisi ennemminkin jossain poliitikkaketjussa 
Sallitko minun tarjoilla vaihtoehtoisen kokonaisuuden selittämään tilannetta?
Julkinen sektori tuottaa runsaasti käyttäjälleen välittömästi maksuttomia tai voimakkaasti subventoituja palveluita, joille on mahdottomasti kysyntää. Samalla julkinen sektori velkaantuu. Tämä on suora seuraus palvelun alihinnoittelusta. Kun liiketoimintaa harjoitetaan alle omakustannushinnan, tehdään nettotappiota ja silloin pitää velkaantua.
Syntyneitä puoli-ilmaisia palveluita, esimerkiksi terveyspalveluita kuitenkin halutaan kuluttaa niin paljon kuin vain irti saadaan. Kapasiteetti ei riitä vastaamaan ja seurauksena paljon tyydyttämätöntä kysyntää pakkautuu jonoksi. Pullonkaulaksi muodostuu vain jonotusaika, mikä luo vaikutelman “tehottomuudesta” Ihmiset haluavat itsensä palvelluiksi heti ja turhautuvat jonottamiseen.
Palvelun hinta ei kuitenkaan ole sama kuin sen arvo. Kapasiteetti tuottaa palveluita on jatkuvasti täysin käytössä eikä kysyntään voi vastata, mikä on täysin luonnollinen seuraus voimakkaasta subventiosta eli alihintaan myymisestä. Työntekijästä tässä järjestelmässä yritetään kuitenkin puristaa kaikki irti, mikä johtaa kertomuksiin “huonoista työoloista”. Ilman muuta julkisella on kiire, kun puoli-ilmaista tullaan hakemaan ovista ja ikkunoista.
On paljon mukavampaa pistää pystyyn vaikka toiminimi ja myydä palvelua markkinahintaan ja saada iso korvaus. Samalla korkea hinta suodattaa kysyntää ajan sijaan, eikä töissä ole edes niin kiire. Tämä on ammatinharjoittajalle ihan parasta siksikin, että maksukykyiset asiakkaat eivät ole niitä haastavimpia kroonisesti monisairaita.
Tietenkin nämä kalliimmalla myydyt palvelut myös tuottavat paperilla paljon enemmän nimellistä arvonlisää BKT:hen, vaikka olisivat täysin sama toimenpide. Palataan siihen, että palvelun hinta ei ole sen arvo. Arvonlisää, jes!
Win-win-win-win, siis? Ainoa ongelma on, että se rajaa palvelun ulkopuolelle suuren joukon varattomia, jolloin yhteiskunta eriarvoistuu. Kaikki eivät pidä tästä.
Mutto onko Suomi erityisen tehoton, ollaanko täällä erityisen sairaita? En tykkää mutuilusta, tästä löysin tilastojakin. Sanoisin, että osin menevät nuo heitot aika selvästi luulottelusektorille, mutta jokainen voi päättää taulukoista itse.
Tästä voit itse härppiä
Taulukko yllä ja muuta (OECD-dataa)
Health Status : Absence from work due to illness
Minimum annual leave by country
OECD julkisten sektoreiden kokotilastoja
@Pohjolan_Eka Tässä luulen että tässä on ehkä nyt joko perustavanlaatuinen näkemysero vähintään arvoista ja uskomuksista. Minusta esim kikyssä ei ollut mitään vikaa paitsi että se ei mennyt tarpeeksi pitkälle siten että julkisen lomien pituutta ei leikattu ja väkeä vähennetty. Minusta se on täysin oikein että julkisella työskentely olisi edes taloudellisesti huonompi valinta (koska lomien, turvatumpien työsuhteiden ja puuttuvan tulospaineen takia se ei sitä ole) jotta yritteliäisyyttä kannustetaan yksityiselle joka lopulta tuottaa sen talouskasvun.
Poikkeuksena tästä voidaan pitää ehkä terveydenhoitoa ja osin koulutusta koska sivistysvaltiossa minusta sen laadukkuus ei saisi olla varallisuudesta kiinni ja lisäksi se tukee periaatetta tasavertaisiin mahdollisuuksiin joka lopulta on hyväksi myös talouskasvulle sen moraalisen (mielipide) oikeutuksen lisäksi.
@Helel
Tilastot on kivoja, vielä kivempi jos niitä tulkitsee huomioiden muuttujat.
Esim nuo 2 linkittämääsi tilastoa ei kyllä minusta kerro Suomen julkisen sektorin taikka valitettavasti edes yksityisen sektorin tehokkuudesta. Merkittäviä muuttujia on mm elinkeinorakenne, väestörakenne ja osa-aikaisen työvoiman osuus.
Myönnän ettei itsellä ole tähän hätään etsiä parempaakaan tilastoa joten päätän tämän osaltani tähän.
Inflaatioon liittyen olen havainnut rakennusalan näkökulmasta terästuotteiden hinnanousun tasaantumista. Hinnoissa voi jopa olla mahdollisuutta loivaan laskuun. Terästuotteiden kysyntää on täysin loogisesti leikannut raju hintojen nousu ja suuri epävarmuus materiaalien saatavuudesta sekä tuteutuvasta hinnasta.
Monien tuotteiden (muut kuin terästuotteet) kohdalla myyjät ovat perustelleet hintojen nousua “maailman tilanteella”. Mitään yksityiskohtaisempaa selitystä heiltä ei ole saanut. Varmaan aika moni toimija on tilanteen mahdollistaessa korottanut hintoja, vaikka kustannukset eivät ole nousseet vastaavasti.
Sitä en osaa arvioida, kuinka varmasti energian hinta jatkaa nousuaan. Öljyn hinta tietysti näkyy suoraan rakentamisen muovituotteissa varsinaisen energian lisäksi. Ylipäätään tällä hetkellä odotusarvona on kustannusten nousu, joka varsinkin pitkäaikaisissa projekteissa lisää haasteita, koska kustannusnousua ei ikinä saa siirrettyä täysin asiakkaalle.
Jostainhan sen inflaation taittumisen pitää alkaa ja teräs sekä puurakenteissa taittumista on ollut havaittavissa. Pörssien suuntaa arvattaessa ehkä nyt keskitytään liikaa pelkästään negatiivisiin uutisiin jättäen huomioimatta mahdolliset positiiviset asiat. Tämä sama ilmiö on nähtävissä nousumarkkinoilla, mutta toisin päin.
Täälä on monia minua huomattavasti paremmin taloutta ymmärtäviä kirjoittajia. Itse olen järkeilllyt työelämän havaintojen perusteella (merkittävän kokoinen ostaja), että koronan aikainen tuotannon alasajo → kysyntä kuitenkin lähti nousuun → toimitusketjuongelmat → venäjän hyökkäys ukrainaan → kaasun hinta pilviin, ovat ne merkittävät tekijät nykyisessä inflaatiotilanteessa. Ehkä keskuspankkien koronnostot yhdessä kysynnän ja tarjonnan tasaantumiseen alkavat hillitsemään inflaatiota? Pääpainon ollessa kysynnän ja tarjonnan tasaantumisessa laineiden vähitellen tasaantuessa talouden sopeutuessa muuttuviin olosuhteisiin.
EDIT
- Siitä taitaa olla puolitoista vuotta, kun viimeksi kirjoitin materiaalien hinnannousuun liittyen tähän ketjuun. Joku noheva tällöin liputti viestin, vaikka mainitsin etten todellakaan ole tehnyt havaintoja minkään omakotitaloprojektin perusteella.
Ehkä siksi, että tästä tulee 3 vuoden jälkeen melkoinen vääntö kun yksityissektorin erityisosaajat vääntävät itselleen sopimuksia. Laskusuhdanteen ollessa päällä ei tilanne ole kovin ruusuinen. Nyt on lisäksi väläytelty sivukulujen siirtämistä takaisin työnantajalle, joten palkkakulut nousevat entisestään. Tähän kun vielä lisätään julkisen suurin menoerä eli eläkkeet ja niihin nyt tulevat roimat indeksikorotukset alkaa vaje olemaan sitä luokkaa, ettei sitä enää voida tilkitä muuten kuin nostamalla yhteisöverotusta, mikä on taas omiaan syömään kassavirtaa. 0,5% koron nostoista ollaan täällä kyllä kauhuissaan. Mitä sitten muutaman prosentin nosto yhteisöverotukseen tekee palkkakulujen nousun lisäksi. Tilanne on kuitenkin viimeiset pari vuotta ollut jo se, ettei työntekijöitä saa pidettyä edes töissä ilman reiluja korotuksia. Joten ne valmistuskustannukset ovat jo nousseet reilusti viimeisen parin vuoden aikana. Suomen teollisuus nojaa niin pitkälti vientiin, että kilpailukyky on ensi arvoisen tärkeää. Ei tämä nyt ainakaan sitä seuraavan 10 vuoden aikana paranna. Vaikea on nähdä tätä kovin positiivisena singnaalina pörssin suunnan kannalta.
Muistan elävästi kun hyvin vähän ennen 2008 romahdusta Mörttinen vakuutteli että taloudessa ei ole mitään huolesestuttavaa näköpiirissä. Ei nyt häntä pelkästään bussin alle, mutta ekonomisteilta tuntuu kerta kerran jälkeen unohtuvan, että silloin kuin ei ole “muita mahdollisia sijoituskohteita” kuin osakkeet, niiden hinnat nousevat helposti 100-300% liian korkealle talouden todelliseen kasvukykyyn nähden.
No, tuo luku oli hatusta, mutta tarkoittaa kireimmin arvostettuja teknoja tietysti, mutta unorhtamatta kuitenkaan melkein mitään vaan, varsinkin jenkkimarkkinassa tällä hetkellä.
Itse edelleen bear, tuo perjantain inflaatiopettymys oli vasta alkusoittoa, energia ja ruoka jatkavat kuuhun eikä vielä ole kunnolla pihisytetty kuplia.
Kiinteistökupla sitten seuraavana.
WSJ:sta:
Expectations for earnings have been edging lower for big U.S. companies as a whole. Analysts now expect profits from S&P 500 companies to rise 4% in the second quarter, down from estimates on April 22 for 6.6% growth, according to FactSet. Projections for third-quarter earnings growth dropped over the same period to 10.6% from 11.4%, while fourth-quarter forecasts fell to 10.1% from 10.9%.
Eka pienen pieni liikahdus tähän suuntaan. Siitä se lähtee.
Hmm, toisaalta analyytikot ovat aika huonoja ennustamaan suhdanteita, he kyllä voivat kertoa miksi jostakin osakkeesta voi maksaa hiinnan x, millaisen skenaarion se vaatii jne.
Mutta mikä tälläisten ennustemuutosten arvo on sitten kun kurssit kuitenkin ovat niianneet jo hyvissä ajoin ennen ennustemuutoksia?
Sitten agregaatteihin vaikuttaa myös että osa analyysifirmoista on aika passiivisia (jos apaattinen on liian ikävä sana), eli ennusteen päivittyvät vasta viikkojen päästä osareista tai negareista.
No, on aina paremmin onnistuviakin analyytikkoja, mutta edelleen kurssien kehitys tuntuu ennakoivan paremmin talouden kehitystä, kuin mitä analyytikot arvioivat.
No, ennen kuin menee ihan jamesjoyceksi, niin todetaan että tuo muutos oli kuitenkin jo kohtuullisen selvä. Tai selvä alku…