Pörssien suunta (Osa 2)

Italian 10v korko nousi eilen illan päätteeksi yli 4,00%:n ja jatkaa tänä aamuna nousua ollen juuri nyt 4,025%.

Kreikan 10v korko nousi juuri yli 4,50%. Euroalueen kriisi jatkaa muhimistaan.

7 tykkäystä

Näissä oletuksissa ei ole mukana 12 kuukauden euriboria. EKP kommentoi yleensä kovin vähäisesti markkinakorkokehitystä.

4 tykkäystä

Tähän väliin taas Vartista muutama kuvaaja.

Vaikka pyrin tuomaan näkemyksiä, huomioita ja kuulumisia markkinalta aina tasapuolisesti eri puolilta ja kanteilta asioita katsoen, on sisältö ollut kieltämättä viimeisen vuoden päivät sävyltään karhuisempaa ja on vaikea olla toisin, kun markkina vaikuttaa alati sakeammaksi muuttuvalta sopalta. :smiley:

Tämä käppyrä unohtui videolta, mutta markkinan odotukset Fedin ohjauskorosta 12kk päässä nousevat pystysuoraan ylöspäin. Viime päivien uutiset 0,75 % koronnoston mahdollisuudesta saattavat olla Fedin ovela tapa viestiä median (luottotoimittajien?) kautta markkinalla että täältä pesee. Hehän eivät julkisesti kommentoi mitään korkokouksen alla, joka on tänään ja huomenna.

Tätä mm. Blumman Authers spekuloi, @Marianne_Palmu tiedät paremmin Fedin viestinnästä voisiko jäsenet antaa “heads uppia” markkinalla epäsuoraan median kautta? 0,75 % koronnostosta tuli perjantain inflaatiolukujen jälkeen saletimpaa markkinan silmissä…

Keväällä korkoinversio oli kestoteema ja tämä näyttää kiusallisesti palaavan:

Koska romahtanut kuluttaluottamus näkyy oikeasti kulutuksessa?

Analyytikoiden tulosennusteet senkun nousevat. :smiley:

Spekulatiivinen, onnenonkijoita, järjestelmäkriitikoita ja näennäisen itsenäisesti ajattelevia ihmisiä puoleensa vetävä kryptomarkkina romahtaa vaihteeksi. Monet kryptotoimijat ovat pulassa, kuin ylivivutettu pankki talletuspaon armoilla. Bitcoin on laskenut melkein 70 %, mutta tässä skenessä se on normisetti kuten logaritmisesta kuvaajasta näkee.

Kryptoissa on tuhoutunut varallisuutta nyt arviolta biljoonan verran, mikä voi iskeä mutkan kautta kulutukseen.

Videon toinen pääaihe oli leppoisasti ajattomat omien osakkeiden ostot. Ketä se hyödyttää ja missä tilanteessa? Lisää videolla.

19 tykkäystä

Eikö noiden italian, ja sitten myöhemmin kreikan ja espanjan korkohuolien pitäisi pudotella pankkivetoista DAXia reippaammin. Kuviosta ei ainakaan voi päätellä että oltaisiin vielä kovin huolissaan tuosta… (Pahoittelut tuosta fibotasosotkusta kuvaajassa, en saanut sitä nyt poistettua)

E: tosiaan pankkisektori on aika paljon pienempi kun muistelin. hmm, erikoinen dilemma, arvioin että pankit vetää alas. Joo, nyt ollaan tultu kohta 200 pinnaa alaspäin tässä aamun aikana mutta pankit plussalla. Onko parempi olla oikeassa vääristä syistä vai väärässä oikeista?

Finanssisektorin osuus on daxista vain 12%:

4 tykkäystä

Ajankohtainen taantuma-aihe jatkuu.

Pörssi-Petterin graafissa näkyy pandemia-taantuman erityislaatuisuus.

Normaalisti taantuman yhteydessä syntyy patoutunutta kysyntää suhteellisesti enemmän sellaisille tuotteille ja palveluille joiden tuottamisessa pörssiyhtiöt ovat yliedustettuina vs. koko kansantalous.

Pandemian aikana tällaista patoutunutta kysyntää nimenomaan pörssiyhtiöiden tuottamille tavaroille ja palveluille on vaikea nähdä syntyneen.

Silti pörssiyhtiöt ovat ilmeisesti laajasti asemoituneet sellaiseen kysynnän kehitykseen joka olisi realistisempi normaalimman taantuman jälkeen.

Nyt on nähdäkseni edessä normaali taantuma jossa pörssiyhtiöiden liikevaihdot kehittyvät nimellistä bkt:ta huonommin. Koska inflaatio buustaa nimellistä bkt:ta, nimellisten liikevaihtojen lasku taantuman yhteydessä ei silti ole saletti.

USA:ssa toisen maailmansodan jälkeisissä taantumissa ennen finanssikriisiä mediaani-tulospudotus oli reaalisesti 19 % (peak ttm EPS ==> trough ttm EPS).

Kertaeristä oikaistujen tulosten konsepti on 80-luvun perua.

Taas yksi helmi Yardenilta, kiitokset Edille siis!

  • sininen käyrä: toteutunut S&P 500 ttm operating earnings per share.
  • punainen käyrä: gappi sinisen ja punaisen käyrän välillä osoittaa sen kuinka hyvin tai huonosti analyytikoiden ennusteet ovat osuneet

Tässä näkyy miten:

  • suurimman osan ajasta tulosennusteet ovat yläkanttiin
  • analyytikot eivät ole tarpeeksi optimistisia kun tuloksissa on voimakas nousumomentum
  • analyytikot ajavat suoraan metsään kun tuloksissa tapahtuu käänne: 1987 (lievä), 1989, 1998 (lievä), 2000, 2007, 2020, 2022 (omaa spekulointiani)

Sekä 1990 että 2001 lievien taantumien yhteydessä S&P 500 operating profit margin heikkeni 30 % taantumaa edeltäneeltä parhaalta kvartaalilta taantuman yhteydessä olleeseen huonoimpaan kvartaaliin.

Tuolla gross domestic purchases -mittarilla 2001 taantuma oli niin lievä että se tuskin näkyy graafissa. Se ei pörssiyhtiöiden tuloksia pelastanut.

Kuten aikaisemminkin todettu, lievä taantuma voi olla lempeä tai ankara pörssiyhtiöille. Jokainen taantuma ja jokainen yhtiö ja sektori on oma tapauksensa.

Edit: Asiasta toiseen.

@Verneri_Pulkkinen , koska rahapolitiikka on 3 kk tähtäimellä ultralöysää ottaen huomioon inflaation ja sen että konsensusodotus on edelleen positiivinen talouskasvu …

… tuo mainitsemasi taantumahälytin on Fedin pirstaleiksi nuijima.

14 tykkäystä

Pieni yksityiskohta:

Eikös sitä patoutunutta kysynytää ole syntynyt pärssiyhtiöillekin:

  • aloille, jotka kärsivät tuotannon pullonkauloista, erityisesti puolijohteista, joten pleikkaria tai näytönohjainta on saanut odotella. Mutta esim. käytetyistä autoistakin on pulaa.
  • aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta, kuten palvelualat. Näissä tosin pörssiyhtiöt ovat aliedustettuna.
1 tykkäys

Tässä kun on sivusta seurannut fiksumpien makrokirjoittelijoiden tekstejä (kiitos niistä kaikille!), niin oma näkemys pörssien suunnasta on tällä hetkellä mutkat suoriksi vedettynä seuraava:
Keskuspankkien nostettua korkoja ja inflaation laukatessa kuluttajat vetävät liinat kiinni ja valtiot leikkaavat nousevien korkokulujen takia investointeja (tai muita menoja), mikä ajaa talouden nopeasti taantumaan. Samalla tarjontapuolen ongelmat eivät ainakaan pahene (venäläinen energia päätyy maailman markkinoilla tavalla tai toisella), Kiinassa vähemmän lockdowneja ja inflaatio rauhoittuu. Keskuspankit joutuvat laskemaan korkoja elvyttääkseen kysyntää ja Euroopassa nähdään jälkeen velkakirjojen osto-ohjelmia, jotta valtioillakin on jälleen vara investoida/kuluttaa. Tässä vaiheessa kasvuosakkeiden kurssit ovatkin jo reagoineet nollakorkoympäristön ja ovatkin jälleen erittäin kiinnostava sijoituskohde kuten muutkin osakkeet. Sijoittajat päättävät, että korot eivät voi nousta koskaan ja ev/s 50 on ihan ok valuaatio.
Miksei tämä olisi todennäköisin skenaario?

24 tykkäystä

Miksei, mutta paljon riippuu siitä, kuinka nopeasti inflaatio talttuu ja kuinka överiksi rahapolitiikan tiukentaminen ehditään vetää ennen kuin se tapahtuu. Keskuspankki reagoi hitaasti myös korkojen laskemisen kanssa, joten en usko, että näemme korkojen laskemista ennen vuotta 2024 tai 2025 vaikka inflaatio taittuisi nyt.

3 tykkäystä

Miksi euroopassa ei tueta suoraan energian hintaa eli käytetä rahaa kaasun ja öljyn hinnan stabiloimiseen? Nehän ovat lähes pelkästään inflaation taustalla? Energia vaikuttaa kaikkiin nouseviin hintoihin ja johtaa myös palkankorotuksiin joka ylläpitää inflaatiota.

Järkevämpää varmasti ajaa talous taantumaan kun jokainen tuote ja palvelu maksaa yhä enemmän ja ostovoima ei pysy perässä?

Vaikka euro onkin heikko niin euroopan kilpailukykykin rapautetaan samalla ja valtioiden nousevat korkokulut tulevat aiheuttamaan vielä paljon ongelmia euroopassa.

1 tykkäys

Stabiloimalla öljyn hintaa vihreä siirtymä hidastuisi ja investointihalukkuus laskisi puhtaampiin energiaratkaisuihin. EU tuskin haluaa ilmastotavoitteitaan tarkastella uudestaan.

11 tykkäystä

Jep eli viherkiilusilmien tyydyttämiseksi ollaan valmiita ajamaan koko eurooppa taantumaan… sanoisin että ei kauaskantoista. Siirtymän voisi tehdä mielestäni fiksumminkin.

4 tykkäystä

Siten voi stabiloida ehkä hintoja kuluttajalle, mutta energiamarkkina ja hinnat ovat globaaleja joten valtiot tukisivat suoraan kulutusta. Ja toisaalta, siten esim. Venäjän energianvientiä. Ei ne globaalit hinnat mihinkään heiluisi, päin vastoin.

(Lisäys: verohelpotuksia kyllä on kuten alla mainittu)

Jos jotain “pitäisi” tehdä niin ehkäpä kannustaa säästämään kaikessa energiankulutuksessa parhaansa mukaan.

Inflaatio on jo levinnyt kaikille saroille. Ja tuet energiasta maksamiseen kasvattaisi vajeita, mikä olisi tavallaan elvyttävää jo tulikuumassa taloustilanteessa.

Kaikin puolin kimuranttia siis.

13 tykkäystä

Miten niin Euroopassa ei tueta energian hintaa?

Suomessa ei hallitus tätä halua tehdä, vaan mieluummin kerää verot ja jakaa tukiaisia tarkennetummin jollain poliitikkojen mielestä hyvällä perusteella (vaalit).

17 tykkäystä

Tuosta siirtymänopeudesta varmasti on useita tulkintoja. Kriisi toimii usein myös oivallisena siirtymänä makro ja mikro-tasolla. Covid-19 aiheutti ainakin Suomessa sen kuuluisan digiloikan, johon oli pakon edessä useampien yhtiöiden investoitava. Ilman merkittävää kriisiä muutosnopeus on hidasta ja tehotonta.

7 tykkäystä

Omaan silmään, mitä teknisestä vinkkelistä vähän tässä ehtinyt katsomaan, näyttää siltä että monet pienet- sekä kasvuyhtiöt (mainittakoon, että otantani toki on hyvin rajoittunut) ovat jo breikanneet laskupatterneistaan ulos. Isommat ja vaihdetummat lafkat vasta sen sijaan aloittelevat laskuaan. Oma veikkaus on siis, että indeksit laskevat vielä pitkään, mutta moni yhtiö on tehnyt jo pohjakosketuksen tai on vähintään lähellä sitä.

Pari esimerkkiä

Oatly:


Vincit:

Verkkokauppa:

12 tykkäystä

En väheksy teknistä/sentimenttianalyysiä lyhyellä tähtäyksellä, jos siinä mielessä treidaa, mutta pitemmällä tähtäyksellä nuo joko nousee tai ei nouse sentimentin parantuessa sillä perusteella, miten fundat on tervehdytetty. Varmaan noista voi löytöjä jo nyt tehdä. Samaa mieltä, että isoissa on teknofirmoissa saattaa olla enemmän riskiä. Toisaalta toimivaksi osoitettu business-malli ja syvät taskut vakuuttavat, että pumppu on olemassa laman jälkeenkin, siksi preemio.

6 tykkäystä

Noihin isoihin teknofirmoihin liittyen Economistissa oli toissa viikolla juttu jossa näytettiin linkki stimmyjen ja näiden jättiteknojen kurssinousujen välillä. Eli tämä osaltaan vaikuttanut korkeisiin arvostustasoihin joissakin yhtiöissä (pohjautui Greenwood, Wurgler ja Laarits paperiin, jossa havaittiin retail sijoittajien suosimien osakkeiden kasvaneen melkein 150% vs. 38% koko markkina; Huhtikuussa 2020 2 viikkoa stimmyjen tulosta nämä osakkeet nousivat 13%, Joulukuussa jälleen kaksi viikko stimmyjen jälkeen nähtiin jälleen 24% nousu; arvioivat että 10-15%, eli $100mrd meni osakemarkkinoille).

Eli tuo @Jorma_Peras hypoteesi on mielestäni ihan mahdollinen ellei jopa todennäköinen skenaario. Toki huomioiden kassavirrat ja miten ne mahdollisesti kehittyvät tässä lähitulevaisuudessa (kuinka resilienttejä ne ovat mahdollisia notkahduksia vasten). Eli tuskin kaikki jo pudonneet osakkeet ovat vielä pohjia nähneet, mutta osa voisi hyvinkin olla. Nyt sitten vain pitäisi osata löytää ne oikeat laput :slight_smile:

2 tykkäystä

On yleinen ja tunnettu ilmiö, että PK-yritysten osakkeet antavat paremman tuoton noususuhdanteessa, mutta ottavat enemmän dunkkuun laskusuhdanteessa. Ei ole lähdettä, mutta muistaakseni online-kurssilla tuli vastaan. Syinä vaikuttaa varmasti monta seikkaa

Huomenta ketjuun! :slight_smile:

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve julkaisee tänään korkopäätöksensä, joten Marianne toivottaa teidät tänne tervetulleeksi seuraamaan h-hetkeä. Alla vielä hänen eilinen kirjoituksensa koskien tulevaa korkopäätöstä, joka kannattaa lukea ennen itse tilaisuutta.

Tuttuun tapaan julkaisen kommentit korkopäätöksestä huomenna heti klo 21 jälkeen Sijoitusfoorumin Pörssien suunta -ketjussa, tervetuloa seuraamaan!

Hyvät asiaan liittyvät viestit ja kysymykset ovat varmasti tervetulleita! :slight_smile:

Alla olen listannut muutamia ketjuja, joissa voi myös kirjoitella asioista liittyen korkopäätökseen, jotka eivät välttämättä ehkä sovi juuri tähän ketjuun:

  1. Hauskat ja kevyemmät jutut:
    https://keskustelut.inderes.fi/t/inderesin-kahvihuone-osa-4/
  2. Yksittäisten osakkeiden tai muiden sijoitusten kurssien ihmettely:
    https://keskustelut.inderes.fi/t/kurssien-ja-niiden-muutosten-kyselyt-kauhistelut-ja-hehkuttelut-ketju-osa-2/
  3. Päivän pörssiliikkeet:
    https://keskustelut.inderes.fi/t/porssin-paivaliikkeet-ja-korjaukset-karhunpesa-harkataisteluareena/

Eli iltaysin tienoilla popparit esiin ja ketjua seuraamaan! :popcorn:

37 tykkäystä