Tässä näyttäisi käyvän juuri niinkuin pelkäsin että tulee isoja investointeja jotka ovat vielä “seiniä pystytetään”-vaiheessa kun sykli kääntyy ja piireistä tulee ylitarjontaa.
No, toivon mukaan sykli ehtii kääntyä vielä uudestaan ylämäkeen ennen kuin kaikki tämä (osin verovaroin kustannettu) uusi kapasiteetti on pystyssä.
Aika moni firma valitteli vielä vuoden alussakin että parempaankin tulokseen olisi pystytty, mutta puolijohteista on puute…
Nyt onkin paha paikka sitten jos puutetta ei ole, mutta tulos hyytyy silti.
Ja pakasta otetaan…
Ja pyörä pyörii.
Kun korkokäyrästä on puhe, yllättävän harvoin kukaan mainitsee sitä että 2y/10y oli viime vuonna sellainen taantumahälytin joka oli Fedin pois päältä kytkemä.
Normaalimman rahapolitiikan oloissa tulee ensin inversio, sitten inversio poistuu joksikin aikaa, sitten taantuma.
Katsotaan marraskuun alun 2021 tilannetta vaikkapa. 10 vuoden bondin tuotto oli laskenut kevään huipustaan samaan aikaan kuin inflaationäkymät olivat menneet ylöspäin. Eli markkina haisteli talouskasvun selvää hidastumista.
2 vuoden yield ennakoi ohjauskorkoa 6–12 kk tähtäimellä.
Ei tuossa ollut mitään mahkuja inversioon ihan vaan siksi miten ultralöysä rahapolitiikan näkymä oli tilanteessa jossa talous kuitenkin kasvoi ja inflaatio oli koholla.
Fed oli kytkenyt inversion mahdollisuuden pois. Emme tiedä olisiko normaalimman rahapolitiikan oloissa tuo inversio toteutunut.
3m/10y inversio taantumahälyttimenä on tietysti ollut pois kytkettynä vielä pidempään koska Fed Funds oli vielä helmikuussa nolla.
Inversio auttaa yleensä taantuman alun ajankohdan ennakoimisessa. Ei tällä kertaa.
Omalta kohdaltani samaten perusoletukseni on että melkein mitä tahansa tähän ketjuun kirjoitan, aina on jäänyt jotain olennaista huomaamatta. Makroilu ei osakesijoittajalle ole oletusarvoisesti järkevää toimintaa.
Vedän nyt hatusta, mutta tällainen tilanne on tainnut puolijohteiden osalta toistua ennenkin. Ensin kaikkea on liian vähän ja kun kapasiteettia on tarpeeksi niin kaikkea on liikaa 
Inflaatioluvut alittivat ennusteet.
Transitory! 
Ja pääindeksit pomppasivat melkein pari prosenttia hetkessä.
Heinäkuun luvuissa todella kuukausitason muutokset jäivät nollille, vuodentakaisesta +8,5 %. Polttoaineiden hintojen nousun maltillistuminen (-7,7 % kesäkuusta) kumosi ruuan hinnan nousun, joka jatkui kiivaana (+10,9 % vuodentakaisesta). Pohjainflaatio oli kuitenkin +5,9 % vuodentakaisesta ja +0,3 % kuukausitasolla, pientä rauhoittumista siis, mutta ei äkkipysähdystä.
Negatiivisella puolella ns. tahmeaa inflaatiota kuvaavat asumisen hinnat eivät sen sijaan näyttäneet merkkejä hiipumisesta, +0,5 % kuukausitasolla ja 5,7 % vuodentakaisesta. Eli vaikka “pääluvut” painuivat, niiden alla poreilee edelleen inflaatiopaineita.
Mutta hei, käytetyt autot eivät ole enää se suurin inflaatioajuri, ja hintojen nousu niissä on jo hitaampaa kuin uusissa autoissa.
Uutta Traders’ club -videota putkahti juuri ulos 
Joko ollaan uudessa nousumarkkinassa vai onko kyse sittenkin vain petollisesta karhumarkkinarallista? Jukka ja Tuomas pohtivat, millaisessa skenaariossa markkina kääntyisi kohti uusia pohjia. Käsittelyssä myös koronabuustin hiipumisesta kärsineiden yhtiöiden, kuten Harvian, Metan ja Amazonin, tilanne. Katso syyskauden ensimmäinen Traders’ Club ja ota tuoreimmat markkinakäänteet haltuun!
Osaako joku sanoa miltä tuleva taantuma näyttää? Omasta mielestä näyttää siltä raaka-aineet laskussa, meri rahtien hinnat putoaa, kiinan vienti nousee ennätystasolle, yritysten varastot täyttyvät ja kuluttajien omatoiminen kysynnän lasku korona buumin jälkeen tietyissä tuote kategoriassa. Kulutus siirtynyt pitkälti palveluihin pitkän tauon jälkeen. Luulisi tästä seuraavan automaattisesti hintojen putoamisen vai miten tämä tilanne pitää tulkita? Euroopassa energian selvittely kestää varmasti ensi kevääseen asti
Velka/BKT ollessa 3:1 lyhyellä matematiikalla laskettuna jokainen 1% koron nosto leikkaa BKT:sta 3%. Jos korko nousee 4% BKT:sta lähtee pois 12%. Inflaation ollessa 10%, reaalinen BKT:n muutos on -2%. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin. @Marianne_Palmu - sattuisiko sinulta löytymään aineistoa aiheesta eli miten keskuspankkien korkojen nostojen arvioidaan vaikuttavan reaalitalouteen?
Näköjään reilut 70% vastanneista ei usko, että inflaatiota saadaan kuriin joutumatta taantumaan. Olisi mielenkiintoista tietää, moniko uskoo että ollaan jo taantumassa. Siihen nähden mielestäni jenkkipörssi on melkoisen optimistisesti hinnoiteltu, samoin jos pohtii että tulokset taitaa olla YoY laskeneet hiukan tuloskaudella.
Lisäksi korot ovat nousseet kuten riskilisätkin yrityslainoissa, TINA ei ole enää totta. Jotenkin en pääse kärylle tästä pörssien rallauksesta, ainoa ajatukseni on bear market rally.
Tietyllä tavalla ollaan metkassa tilanteessa, koska määritelmän mukainen taantuma totetuu energian hintojen noustua taantuma käy helposti toteen. Kuitenkin muut taantuman liittyvät tapahtumat kuten työttömyyden kasvu ja tuotannon hiipuminen eivät toteudu. Metkoja aikoja.
Ei kai tätä mitenkään optimitilanteena voi pitää, mutta mun mielestä TINA on edelleen vahvasti läsnä. Mihin rahaa laittaisi, paitsi osakemarkkinoille? Jos osakkeiden arvostustasot ovat korkealla, niin ei Yhdysvalloissa asuntomarkkinakaan sen edullisemmalta näytä. Ja kohonneesta korkotasosta huolimatta niiden reaalituotto on edelleen vahvasti negatiivinen. Ei tämä nyt peruste ole sille, että osakemarkkina olisi kohta uudessa ATH:ssa, mutta rehellisesti sanottuna mun on vaikea nähdä sitäkään, että tässä hirveää romahdustakaan tulisi.
Hmm tästä on tutkimuksta tehty ainakin Fedissä, mutta täytyy yrittää kaivaa netin syövereistä tuoreita papereita aiheesta. Ben Bernanke on käsitellyt myös rahapolitiikan ja osakemarkkinan välisiä linkkejä (tämäkin tosin ajalta ennen finanssikriisiä). Hänen mukaansä "We find that, on average,
a hypothetical unanticipated 25-basis-point cut in the federal funds rate target is associated with about a one percent increase in broad stock indexes. " Tosin tulos ei ole aivan yksiselitteinen, sillä kyseessä on odottamaton lasku. Tällaisella rahapolitiikkayllätyksellä vaikutus on luonnollisesti suurempi kuin odotetulla korkomuutoksella.
Tässä vielä yhteenvetoa tutkimuksesta:
Pitää kuitenkin muistaa että näiden investointien ainut tarkoitus ei ole lievittää sirupulaa, vaan myös vähentää geopoliittista riskiä sirujen tuotannossa. Muistutan että Taiwan tuottaa tällä hetkellä >50% maailman siruista, mikä on aika suuri geopoliittinen riski alueen tilanteen takia.
https://twitter.com/TimoVesala/status/1557604861822345216
En saanut suoraa linkkiä FT:n juttuun liitettyä ilman, että vaatisi kirjautumisen lukemiseen. Sain kuitenkin Timon linkin kautta jutun luettua vapaasti.
“There’s good news on the month-to-month data that consumers and business are getting some relief, but inflation remains far too high and not near our price stability goal,” Daly said on Wednesday, after the latest consumer price index report showed no increase between June and July and a slower annual inflation rate of 8.5 per cent.
Still, “core” prices — which strip out volatile items such as energy and food — climbed higher, led by an uptick in services inflation that Daly said showed little sign of moderating. “This is why we don’t want to declare victory on inflation coming down,” she said. “We’re not near done yet.”
“What we need is not a good report on inflation. It’s encouraging, but it’s not evidence of the goal we really want,” she said. Instead, Daly is looking for the data in the aggregate to affirm the Fed is “on a path to bring inflation down substantially and achieve our price stability target”.
Jos nyt tarkastellaan jenkkimarkkinaa, koska etenkin jenkkien osakemarkkinan arvostus huolettaa itseä: Riskituottosuhteelta mielestäni sekä valtionlainat (esim. 1,9 vuoden MD:llä saa n. 3,3 % YTM) ja etenkin jos on kykyjä tehdä hyvää riskienvalintaa, niin corppubondeista saa IG:ssä noin 5 vuoden maturiteetilla ~5% tuottoja, HY bondeista lyhyemmilläkin maturiteeteilla 6-7 % yieldiä.
Vertailun vuoksi S&P500 Earnings Yield on jossakin 4,5 % hujakoilla (korkeintaan?) todennäköisesti, onnistuin löytämään vain Q1 lopun luvun 4,37%.
Muutama poiminta aamun Vartista.
Eilinen inflaatiodata oli tosiaan odotettua parempaa meidän edelleen team transitoryssä sitkeästi istuvien, sekä varmasti lähes kaikkien muidenkin kannalta (paitsi anarkistien, kryptodoomsdayhihhulien yms.).
Inflaatio oli, Joe Bidenin sanoin ja tilastojen todistamana, 0 % kuukausitasolla. Vuositasolla se on edelleen karmeaa, mutta pörssi ei tuijota peräpeiliin: suunta ratkaisee.
Näyttää siltä, että kesäkuussa huiput tehnyt kymppivuotisen korko ennakoi inflaatiokäänteen oikein heinäkuussa.
Fedin koronnostojen huippu nähdään 3,5 % maastossa helmikuussa:
Makro Alfilla oli hyvä huomio, miten markkina haistaa yleensä 100 %:sen oikein myös Fedin koronlaskujen starttaamisen. Ensi keväällä?
Pessimistit voivat huomauttaa, kuinka inflaatio on levinnyt laaja-alaisesti kuin kosteus talon rakenteisiin vaatien järeitä toimia. Kieltämättä ainakaan aiemmin historiassa yli 5 %:in inflaatiota ei ole kertaakaan taltutettu ilman taantumaa ja ohjauskoron nostoa yli inflaation. Mutta, talouden rakenne, koostumus yms. muuttuu joten mennyt ei ole kuin laiha osviitta tulevaan.
Kävin Vartissa pidempää sepustusta firmojen kannattavuudesta, joka on yksi tämän ketjun lempiaiheista. Kannattavuuksien odotetaan repsahtavan vain vähän lähitulevaisuudessa…
Myös ROE:lla mitattuna SP500 on “parempi” kuin koskaan aiemmin.
Syitä tälle on käyty usein läpi, enkä kertaa niitä tässä. Mutta jos kannattavuudet ovat rakenteellisesti parempia ja kestävät kohtuullisesti, voisi argumentoida myös pörssin ansaitsevan korkeammat kertoimet (unohtaen mahd. korkotason).
Pörssin laatu on täysin eri, kuin ennen finanssikriisiä. Silloin suurimpia firmoja markkina-arvoltaan olivat sub-prime dynamiittikasan päällä istuvat pankit ja sykliset öljyfirmat, nyt argumentoidusti superlaadukkaat, monopolistiset teknobehemotit.
Sanoisin myös, että Helsingin pörssin laatu on parantunut isojen yhtiöiden osalta. Ehkäpä se ei näy suoraan kaikkien ROE:ssa, mutta miettikää metsäyhtiöitä nyt vs. kymmenen vuotta sitten, Nokiaa, Nestettä, Sampoa, Nordea… Mielestäni kaikkien liiketoiminta on kehittynyt parempaan ja kannattavampaan sekä vakaampaan suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana.
Tässä mielessä aiempien pörssirysähdyksien suora soveltaminen tähän päivään ei ole niin osuvaa, joskin pitää muistaa ettei firmojenkaan laatu ole kiveen hakattua.
Näinhän se on:
Miten tulevaisuus sitten? Kukaan ei oikeasti tiedä. Niinpä vapaasti voi huvikseen arvailla eikä pidä olla arvailijalle julma jos menee metsään 
