Jenkki-indeksien rekyylipomput eivät ole suomessa pienivaihtoisissa lapuissa juuri näkynyt, vaan pulkka on ollut varsin jatkuvaa. Olisi toivonut että vähitellen se rauhoittuisi mutta niin tänäänkin kaadetaan laitaan vaikka viime päivien indeksipomppu monessa uupuu kokonaan.
26 tykkäystä
Jim Cramer reacts to August’s key inflation report: I’m looking at futures and say ‘buy’ 
12 tykkäystä
Mitä tarkoittaa korkoinversio? Eli mikä tuo valkoinen käppyrä on diagrammissa, usan 10v korko?
Edit: Katsoin aamun videon, mikä selvensi asiaa
1 tykkäys
Näinhän se on mutta silloin pitää tolkun ihmisen ostella halpoja osakkeita
1 tykkäys
Oijoi tämäpä harmillista kun toivoin markkinoiden nousevan.
Kun kyseisen misterin ohjeita on tullut katsottua, yleensä kontraamalla on päässyt hyvään lopputulokseen. 
Taitaapa joku aiheeseen liittyvä Twitter -tilikin löytyä.
Jokin aika sitten hän muuten mainosti et Nokia on “dead money”. Innostuin siitä.
Edit: Tässä ainakin yksi 
13 tykkäystä
Pyrin aina videoilla ainakin lyhyesti selittämään termit ja käppyrät, kertauksenkin uhalla (sehän on opintojen äiti).
Voisin lisätä, että esimerkiksi pankeilla lainaaminen muuttuu nopeasti kannattamattomaksi koska ne ottaa sisään lyhyttä lainaa ja lainaa ulos pitkää piuhaa: kääntynyt korkokäyrä saa nopeasti lainatiskin poppoon nihkeilemään. Se lienee ainakin osa syy, miksi kääntyminen on ennakoinut taantumaa.
Toisekseen lyhyet korot reflektoivat enemmän keskuspankin korkopolitiikkaa, mikä on tietysti syklin lopulla usein korkeamman koron meininkiä. Sen sijaan pitkät korot reflektoivat inflaatiota ja talousnäkymiä. Nehän heikentyvät syklin taittuessa.
11 tykkäystä
Eikös tuo ala jo näyttämään suhteellsien hyvältä pohjien arvailun osalta, kun ollaan päästy jo siihen pisteeseen laskumarkkinaa, että osakkeet ovat listan alinta kuraa. Nyt vaan odottelemaan Cramerin ulostuloa siitä, että kusetusmarkkinat jne. ja osakkeet ovat kuolleet 
18 tykkäystä
Sitä odotellen… 
Tässä vielä hyviä visualisointeja blummalta tuosta inflaatiodatasta.
Palvelut paukuttaa menemään, samalla kun energian hinnat painaa jo vastapalloon.
Vuokramenot (n. 30 % inflaatiokorista) lasketaan hieman hassusti kyselyillä asunnon omistajille, ja käytännössä ne tulevat pysymään pitkään tovin vaikka asuntomarkkina alkaisi hyytyä. Mutta kyllä tuo inflaatio on levinnyt edelleen moneen paikkaan, kuten näkyy tästä hyvin:
Se niistä päivän deflaatiopuheista taas hetkeksi. Noh, korkojen nostoillahan tuo lähtee mutta sitä ennen osuman määrä taloudessa ja osakkeissa on kysymysmerkki.
32 tykkäystä
Joku erhe sulla on tossa. Jenkkilän 2v on nyt 3,75% kun se 2016-2017 oli välillä 0,5% - 2%.
Jenkkilän 2v korko oli viimeksi näin korkealla 2008.
Nyt näyttää todennäköisimmältä 2000 luvun pitkä ja hidas karhumarkkina. Jos saadaan joku iso ruumis niin uusinta vuodelta 2008. Suomella oli jo paikka päästää Uniper konkurssiin ja aiheuttaa kunnon romahdus Euroopassa. Niin vain Tytin kädet jäätyi avopaikassa. Sääli. Nopea romahdus olisi mukavampi kuin tällainen vuosikausien nitkutus jota nyt tarjotaan.
Fedin korkokäyrän kulmakerroin on pelottava. Edellisen kerran noin jyrkkää kulmaa oli tarjolla 1990 luvun alussa. Oliko se niin että vaikutus koron nostosta talouslukuihin on 6kk? Eli Q4 tuloksissa alkaisi näkyä ja ehkä jo Q4 ennusteissa.
13 tykkäystä
Katsoisin itse 10-vuotista tai 30-vuotista, koska ne vastaa paremmin osakkeiden pitkää luonnetta.
(Nyt kun lyhyet korot ovat ampaisseet ylös kunnolla niitä voisi ehkä mieltää pankkitilin kaltaiseksi parkiksi, mikä tarjoaa osakkeille lyhyen aikavälin vaihtoehdon.)
Mutta olet oikeassa, muistin hieman anteliaasti korkotason tuolloin: 2018 10v käväisi 3 %:in huudeilla, aiemmin päälle 2 %.
5 tykkäystä
Tässä alla on kaksi analyytikko Koposen tviittiä, näistä varmaan jotkut saavat ajateltavaa, ainakin itse sain.
Kannattaa seurata Ollia Twitterissä, paljon hyvää asiaa esim. “makrojutuista”.
11 tykkäystä
Huomenta!
Heitänpä oman saavilliseni aamun inflaatiolöylyihin minäkin korko-odotusten muodossa. Ne nimittäin hyppäsivät aika lailla eilisten lukujen jälkeen, ja nyt alkuvuoteen 2023 uumoillaan jo 4,3 %:n korkotasoa (ennen inflaatiojulkistusta oltiin 4 %:n tuntumassa). Lisää aiheesta myös makrokatsauksessa.
Inflaatioluvuissa on nyt murheenkryyninä kova pohjahintojen nousu. Energiahinnat tulivat jo kk-tasolla alas 10 %, mutta peto on mennyt nuuskimaan lähes kaikkea muuta (palvelut ja asuminen päällimmäisenä). Mielenkiintoista sekin, että käytettyjen autojen hintojen nousu on “siirtynyt” uusiin autoihin (uusien autojen hinnat +0,8 % heinäkuusta vs. käytetyt -0,1 %). Autoteollisuudessa on toimitusvaikeutensa, mutta kysyntääkin näyttää uusissa autoissa riittävän.
44 tykkäystä
Tuo 1,5 %:n pohjahintojen nousu heinäkuusta on todella korkea lukema, ylittää mm. Yhdysvallat reilusti (USA:ssa kk-muutos oli 0,6 %). Riksbankillakaan ei taida juuri vaihtoehtoja kovien koronnostojen lisäksi olla.
18 tykkäystä
Tuleeko USA:an taantuma?
Peruutuspeiliin katsominen on turhaa. Vaikka data olisi kuinka tuoretta, se katsoo silti taaksepäin ja on siis hyödytöntä. Taantuman lähestyessä on mixed signals. Data tarjoaa hyvät ainekset molemmille näkökulmille: taantuma tulee tai sitten ei.
Yksi näkökulma joka mielestäni on jäänyt vähälle huomiolle.
Historiassa soft landing -tilanteita on aina edeltänyt se että Fed yllättää tai suorastaan järkyttää suuren enemmistön reaalitalouden ja pääomamarkkinoiden toimijoista aloittamalla koronnostosyklin. Kukaan ei oikein ymmärrä mitä on tekeillä.
Tällaista ennakkotapausta ei ole:
- Käydään vuoden verran vilkasta keskustelua siitä onko Fed päästämässä inflaatiohengen pois pullosta (tyyliin 2.2021–2.2022).
- Vasta sitten alkaa koronnostosykli.
- Taantuma vältetään. Tulee soft landing.
Alla oleva artikkeli on viihdyttävä, kiinnostava ja hyödyllinen.
Tuntuu että sijoitusmaailmassa tämä on aika mustavalkoista. Joko:
- historia ei kiinnosta ollenkaan
tai - historia kiinnostaa liikaa, nähdään analogioita menneeseen koko ajan ja kaikkialla; haittaa sijoitustoimintaa
Yritän sijoittua tuohon väliin mutta tiedostan akuutisti riskin että olen koko ajan lipsahtamassa jälkimmäiseen porukkaan.
Vuoden 1994 alussa työttömyys oli koholla ja inflaatio lähellä alinta tasoaan vuosikymmeniin. Konsensus oli että 1994 Fed kiristäisi rahapolitiikkaa hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Meanwhile, at 2.5 percent, inflation is at its lowest level in years, while unemployment is still above pre-recession levels
Mutta kävikin näin:
Protests grow louder in the press following the FOMC’s May 18 decision. Below are headlines from two syndicated AP columns the next day
15 tykkäystä
Jatketaan vielä sen verran että puhuit riskittömästä korosta. Riskitön korkohan on Fed Funds rate eikä 2 vuotinen josta itse puhuin eikä myöskääm 10v tai 30v. Korkomarkkinallla riski on: liikkeellelaskijariski + korkoriski. Jenkkilän velkakirjoissa liikkeellelaskijariski on nolla, mutta velkakirjoissa on korkoriskiä, kuten pitkän koron ETF TLT hyvin kommunikoi.
Voi tietty ajatella että pitkän velkakirjan korko on riskitön jos pitää velkakirjan aina eräpäivään asti. Tässä mielestäni valehtelee itselleen.
3 tykkäystä
Alla oleva sepustus on kuvaileva, ei arvottava. En tiedä voisiko Fed tehdä jotain paremmin.
Näyttää siltä että Fed on ollut menneisyydessä isossa roolissa joitakin kertoja (esim. 1984 ja 1994) siinä että on tullut soft landing.
Mutta toisaalta:
- soft landing on harvinainen, otanta on pieni
- makro on loputtoman monimutkaista; mahdotonta jotenkin kliinisen tarkasti erottaa Fedin taitoa, sitä miten ehkä onni on ollut Fedin puolella ja muita tekijöitä (joita makroon liittyy loputtomasti) toisistaan
- talous muuttuu ajan kuluessa; voi olla että inflaatiopaineet ovat muuttuneet niin paljon vaikeammin ennakoitaviksi että on oikein että Fed on heittänyt pyyhkeen kehään
Teesini on että on turha odottaa että Fed nykysysteemillään mestaroisi jotain soft landingeja. Alla kuvaus miten tähän on tultu.
Fed käytti vuosikymmeniä aikaa, satojen (vai tuhansien?) ekonomistien työpanoksen ja miljardeja rahaa kehittäessään malleja makron ennustamiseen.
2010-luvulle tultaessa Fedissä luottamus ei ollut kovin korkealla siihen että tämä projekti oli ollut kovin hyödyllinen.
Kuitenkin vuonna 2018, kun Fedissä kehitetyt mallit signaloivat talouden ylikuumenemisen uhkaa, Fed oli tältä pohjalta rahapolitiikassa kiristävällä kannalla.
Kiristäminen loppui kuuluisaan Powell pivotiin.
Vuonna 2019 ja vuoden 2020 alkupuolella Fedissä tehtiin analyysia vuoden 2018 kiristyskampanjasta. Johtopäätös oli että mitään akuuttia talouden ylikuumenemisuhkaa ei vuonna 2018 ollut. Eli se että oli lähdetty rahapolitiikan kiristämisellä luomaan soft landing, oli aivan turhaan vaarantanut hyvän työllisyyskehityksen.
Tämä oli viimeinen niitti.
Fed muutti radikaalisti lähestymistapaansa. 2020 omaksuttu uusi lähestymistapa on tämä:
- Käytetään kongressin myöntämät suuret resurssit siihen että yritetään saada mahdollisimman kirkas ja tuore kuva siitä missä talous on menossa juuri nyt.
- Tehdään em. kuvan pohjalta subjektiivinen arvio siitä millaista rahapolitiikkaa talous kaipaa.
Tällaisia tilanteita ei enää voi olla:
- subjektiivinen arvio “löysennä”, mutta malli tai ennakoiva indikaattori sanoo “kiristä” ==> kiristetään
- subjektiivinen arvio “kiristä”, mutta malli tai ennakoiva indikaattori sanoo “löysennä” ==> löysennetään
Fed siis yrittää panostaa siihen että siellä on mahdollisimman kirkas kuva siitä missä mennään nyt. Ennustamista pidetään vaikeana, ja esimerkiksi FOMC kokousten 6 viikon väliaikoina panostetaan siihen että tilannekuva pysyisi ajan tasalla. Tältä pohjalta pyritään parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.
Tämä lähestymistapa on niin kaukana siitä miten soft landingit on aikaisemmin saatu aikaan …
… että en odota että Fed rahapolitiikallaan enää estäisi yhtään taantumaa jatkossa.
10 tykkäystä
Jotkut ovat argumentoineet että (ei kaikkien tykkäämällä) forward P/E:lla nykymarkkinaan olisi kerroin 14x kohdillaan. Silloin S&P 500 valuisi nykytiedoilla välille 3200-3400 pistettä.
Ne jotka odottavat markkinoiden kääntyvän piakkoin nousuun, joka on myös mahdollista, on seuraava kuvaaja hieman huolestuttava tai ainakin laittaa hieman miettimään.
Toki voi olla että tällä kertaa asiat menevät eri tavalla.
29 tykkäystä
OP:n Hännikäinen kertoo alla olevalla videolla tulkintansa Yhdysvaltain inflaatioluvuista.
“Miltä Yhdysvaltain elokuun inflaatioluvut näyttivät? Kuuntele senior strategist Jari Hännikäisen mietteet aiheesta!”
5 tykkäystä
Tärkeä ja yksinkertainen huomio mikä unohtuu usein myös kokeneilta ekonomisteilta. Historitiedon tuottama lisäarvo on lähinnä viitteellistä ja siksi en omissa ennusteissani tukeudu tähän juurikaan.
Makrotalouden näkökulmasta katsottuna historista ei löydy nykytilanteeseen sopivaa ajanjaksoa, mikä tarjoaisi minkäänlaista “baselinea”. Kombinaatio keskuspankkitaloutta, kv. politiikkaa, kuluttajien ostokäyttäytymistä/varallisuustasoja/tuloja, yksityisen ja julkisen talouden velkatasoja, ilmasto muutoksen aiheuttamat häiriöt, jne. tekee nykytilanteesta poikeuksellisen.
Todennäköisesti tiedossa on globaali stagflatorinen 2-3 vuoden reaalinen 0-kasvun ja korkeahkon inflaation jakso, jonka jälkeen päästään 1-2 vuotta kestävään deflaatiovaiheeseen (ping @Verneri_Pulkkinen).
Mikäli keskuspankeista löytyy vielä Volkerimasta henkeä, olisi parempi potkaista korot kerralla riittävän ylös noin. 5-6 % välimaastoon inflaation tappamiseksi. Tällä voidaan lyhentää siirtymistä uuteen normaaliin noin kahdella vuodella mutta taantumasta tulisi syvempi (BKT:t keskimäärin -2,5 % per vuosi vs. -1 % per vuosi). Tähän tuskin löytyy rohkeutta.
12 tykkäystä