Joo ei vielä ole juuri heiluttanut markkinaa ja teoriassa tämän ei pitäisi olla niin iso juttu että heiluttaisi, mutta markkina on läjä sopuleita jotka parasta aikaa kuumana miettivät että lähtevätkö kaikki muut juoksemaan kohti ovia… ja tunnetusti se joka panikoi ensin pärjää parhaiten.
Tietenkin riskinä se että “paniikki” on vain lyhyt dippi ja panikojat pääsevät lapuistaan eroon pohjalla.
Modestia dippiä korkeintaan tulossa 
“I don’t necessarily see that we’re going to have a big correction even with these block trades going on in the market,” Carol Pepper, Pepper International chief executive officer and founder, said on Bloomberg TV. “There is not a lot of bad news lurking that’s going to truly cause a major correction at least the next two to three months, therefore your dips are going to be modest.”
https://finance.yahoo.com/news/asia-gauge-mood-block-trades-200635650.html
Muistaisin lukeneeni, että kanavan läpi menee lastia 9 miljardin edestä päivittäin, joten epäilen ettei blokin vaikutus olisi 9 miljardia päivässä. Vai mitenköhän tuo on määritelty?
EDIT. tämä enemmän kahvihuonepohdintaa, joten viestin voi siirtää. Pahoittelut.
Täällä varmaan joku tietää miksi markkinat hyppäsi just viime minuuteilla, kun nuo blokkimyynnit tapahtui?
Tuolla toisaalla jo laitoin.
Bloombergin mukaan blokin kustannus olisi 9 miljardia dollaria päivässä. Tiedä sitten, miten tuon laskevat.
Egypti aikoo avata kanavan tänään. Tämä hetki sitten Bloomberg TV:ssä >
“The maneuvers are scheduled to resume again as the water level rises its maximum height at 11:30 a.m. reaching 2 meters, allowing the ship’s course to be completely modified to the middle of the shipping course,” the authority said.
AInakin öljyn hinta varmasti laskee. Luulisi, että pörssit kääntyvät positiivisempaan suuntaan, jos tieto siitä, että laivat liikkuvat kanavan läpi tulee vielä tänään ja ellei Ameriikan belly-up hedge fund case aiheuta dominoefektiä.
Edit. Bloombergin listaamat viikon teemat. Mukana hedge fund -upotus, virustilanne ja kvartaalin sulkeminen.
Ellei tuosta lähde mitään dominoefektiä käyntiin (useamman hedge fundin vipupositioiden pakkomyyntejä), niin jäänee tämäkin hedge fund -kosahdus pieneksi rypyksi markkinan kokonaiskuvassa. Samoin Suezin kanavan tukos on ollut kuvien kannalta “hauskaa”, mutta maailmankaupalle se on kokonaisuudessa hetken viivästys.
Muutamia poimintoja aamun venähtäneeltä videolta (aliarvioin videon pituuden ja toisaalta kellojen siirtämisestä aiheutuvan jumiuden aamulla 
).
Japanilaisen jättipankki Nomuran osakekurssi sukelsi 15 % yhtiön varoittaessa, että nimettömän treidaaja-asiakkaan kanssa saattaa tulla parin miljardin tappiot… Kukahan tuo asiakas mahtaa olla?
Ottaen huomioon Bill Hwangin jo valmiiksi huonon maineen ja vuosien viputulella leikkimisen, kuvaa tämä itselleni taas pankkien perinteisiä riskejä. Esim. Goldman Sachs laittoi Billin mustalle listalle vuonna 2012, kun Bill jäi kiinni sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Myöhemmin GS ei voinut vastustaa miljardien omaisuutta hoitavaa Billiä, pystyihän häneltä nyhtämään kymmeniä miljoonia kaupankäyntikuluja ja muita palveluita.
Tuo Nomuran parin miljardin tappio tuli taas ihan puskista. Harvassa bisneksessä pääsee nauttimaan tällaisista yllätyksistä, kuin pankeissa!
Salkunhoitaja Gavin Bakerilla oli Twitterissä hyvä nosto, että itseasiassa juuri kukaan aktiivinen sijoittaja ei ole kokenut tällaista talouskasvua, mitä tuleman pitää.
Kuten tästä kuvaajasta näette, on viimeksi 80-luvun alussa Yhdysvaltain talous kasvanut näin paljoa, mitä sen odotetaan tänä vuonna kasvavan (6,5 %):
Otin videolla vapauden pohtia tämän vaikutuksia. Esim. aliarvioiko sijoittajat tuloskasvua? Tai analyytikot? Juuri kukaan analyytikoistakaan ei ole nähnyt tällaista kasvua, edes @Erkki_Vesola analyytikkourallaan? ;D
Ja, miten firmat reagoivat? Monet yhtiöt ovat tottuneet lähinnä leikkaamaan ja kulukurittamaan muotojaan. Entä kun kysyntä räjähtää katosta läpi?
Nähdäänkö vielä rajumpaa rotaatiota, kun kasvu ei ole enää lainkaan niukkaa vaan himmeinkin helmi pystyy kasvamaan?
Myös globaalin BKT:n kasvuodotukset ovat melkein tuplanneet:
Videon lopussa hieman juttua komponenttipulasta. Ei ehkä niin laajaa katsausta kuin @Moihe toivoi, mutta muutamia poimintoja. Blummalla ollut paljon artikkeleita aiheesta viime aikoina.
Tällä hetkellä ongelma on osunut erityisesti autoalaan, jonka arvioidaan menettävän peräti 60 miljardia dollaria myyntiä kun tehtaat seisoo. Samalla tilausajat vaan pitenee. Kriisi saattaa venyä jopa ensi vuoteen, arvioidaan.
Lisäys: juuri ilmestyneellä Cargo-videolla kans juttua tuosta puolijohdekomponenttipulasta Cargotec: Naviksen myynti ja Volvo Trucksin komponenttipula - YouTube
Tosiaan Cargotec ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen firma Suomessa johon tuo alkaa vaikuttamaan.
Toki Qt:iin vaikuttaa myös autoalan kautta, mutta yhtiö kasvaa silti.
Kiintoisa ja perusteltu kriteeristö. Itse nostaisin Revenion noiden kriteerien perusteella framille…
Kohta lähtee talousveturi käyntiin. Vielä 3T elvytyspaketti kylkeen
Totta. Itse asiassa moni muukin viime vuosina menestynyt firma voi olla suurimpien voittajien joukossa myös mahdollisessa inflatorisessa ympäristössä - ainakin, jos ne tulevaisuuden kassavirrat ei ole aivan järjettömän kaukana tulevaisuudessa.
Onko mistään saatavilla ilmaiseksi ajantasaisia forward pe-lukuja indeksitasolla? Esim. Dax, DJ,S&P & Nasdaq?
Ajatuksena, että voisiko noista hahmotella pörssien/indeksien suuntaa lyhyellä tai pidemmällä tähtäimellä?
Inflaatioon liittyen rakennusmateriaalien ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet tuntuvasti ja painetta niissä nousuun tuntuu edelleen olevan. Teräksen ja puun hintakehityksellä tuntuu olevan vastaava kulmakerroin kuin teslalla parhaimmillaan. Myös polttoaineiden hinta on noussut rajusti. Havainnot perustuvat ammattimaisessa toiminnassa tehtyihin havaintoihin.
Hyvä uutinen. Myytäiskö traktoreita näin paljon, jos kuvitellan laman/taantuman tulevan?
Edit: Here we go edelleen.
En sanoisi “again” vaan edelleen. Trendi on koko ajan ollut vahva ja selkeä ylöspäin, välillä totta kai otettu hieman happea, koska ei mikään nouse koko ajan. Jos alkuvuoden kulmakerroin jatkuu niin huhtikuun lopulla menee jo 2% rikki. Varmasti huhut uudesta stimuluksesta ja rokotusten ennakoitua nopeammasta etenemisestä USAssa eivät ainakaan hillitse korkojen nousua.
Voin raapustaa tähän, osin kertauksena, muutamia yleisiä pointteja. Yhtiökohtaisia vaikutuksia kannattaa kysyä suoraan analyytikoilta. Mutta ennen kuin kysytte, koostan eeppisesti (huonosta) ulkomuististani vastauksia, mitä on käyty täällä, videoilla tai Q&A:ssa läpi.
Jos analyytikoilta tai vaikkapa meidän ekonomisti Mariannelta kysyy, mitä tapahtuu kun inflaatio ja korot nousee, he vastaavat heti takaisin tokaisemalla, että “riippuu minkä takia inflaatio ja korot nousevat”. Kuten arvata saatttaa, tie tästä eteenpäin on monisyinen.
Jos inflaatio vain pillastuisi tyhjiössä, se olisi tottakai ikävää. Miksi se tekisi niin, en tiedä mutta inflaatio on tunnetusti heikosti ymmärretty ilmiö, mistä riidellään koko ajan muutenkin niin tällaisilla palstoilla kuin akateemikkojenkin parissa.
Kuten LT3000 -blogissa osuvasti muotoillaan, inflaatio nostaisi itsessään jo osakkeiden tuottovaatimusta. Miksi?
Jos meillä on nollainflaatiossa staattinen firma, jonka oman pääoman tuotto on 10 % ja jolta sijoittajat vaativat 10 % tuottovaatimusta, se treidaa P/E 10x ja P/B 1x eikö niin?
Mitä jos inflaatio nousee 10 %:iin, eikä mikään muu muutu? Reaalinen oman pääoman tuotto muuttuu 10 % - 10 % = 0 %! Firma polkee siis paikallaan tuottamatta mitään uudessa ympäristössä. Entä jos sijoittajien tuottovaatimus ei muutu? P/E laskisi 5x -tasolle, eli osake puolittuisi.
Näinhän osakemarkkinalle lopulta kävi 70-luvulla: se romahti ja romahti kunnes P/E oli oikeasti pahimmillaan (parhaimmillaan?) 5x! Osakkeet julistettiin kuolleiksi omaisuusluokkana.
Ei siis ihme, että sellainen kestävä korkea inflaatio vähän kurmuttaa sijoittajien mieltä.
Mutta, inflaation nousu nyt liittyy talouskasvun piristymiseen. Toisin sanoen, samalla kun ehkä osakkeiden kertoimiin voi tulla painetta, niin yhtä aikaa niiden tuloskasvunäkymät itseasiassa parantuvat joukkona.
Tässä on taas hyvä huomata eroja eri osakkeiden välillä. Kuten eilen videolla totesin, tämä ei ole välttämättä hyvä uutinen EV/SALES 20x Saas-firmoille, koska ne eivät enää olekaan ainoa kasvupeli mitä pelata sijoitttajana. Mutta syklisille yhtiöille, kuten konepajoille, pankeille yms. tämä olisi yhtä juhlaa.
Toisin sanoen, inflaatio ja korkojen nousu on itsessään tietysti negatiivista, mutta ne tulevat hyvin positiivisen kaverin kanssa kylään: piristyvä talouskasvu! Piristyvä talouskasvu tarkoittaa lisää kulutusta, investointeja ja vaurautta. Se tarkoittaa, että konepajoillakin on mahdollisuus kasvaa eikä vain muutamilla teknobumtsibum-yhtiöillä.
Yleisellä tasolla voisi siis sanoa, että Helsingin pörssille tämä piristyminen olisi jopa nettopositiivinen ilmiö koska, nyt vähän saivartelen, meillä on täällä tyyliin kaksi kasvuyhtiötä (joku Qt ja Neste) ja loput on makrotalouden mukana mörniviä konepajoja, teollisuus- ja finanssiyhtiöitä.
Sen sijaan Nasdaqissa on Qt:tin kaltaisia firmoja vaikka muille jakaa. Voi ihan hyvin olla, että se indeksi ei olisi niin vahvoilla tässä miljöössä.
Mutta, kuten tämän vastauksen luonteesta näkee, tämä vaikutus on monenlainen.
Jos inflaatio ryöpsähtää rajuksi alá 70-luku, niin kulta, raaka-aineet ja ne osakkeet, joilla on hävytön oman pääoman tuotto (=hinnoitteluvoimaa + matalat investointitarpeet) pärjäävät.
Lisäys: tässä tuorein Matiaksen vastaus miten inflaation ja korkojen nousu vaikuttaisi kiinteistösektoriin.
Siinä on pian alussa lausahdus “Lyhyt vastaus, on että korkotason nousulla olisi varmasti vaikutusta kiinteistörahastojen toimintaan, mutta vaikutukset riippuvat korkojen nousun taustalla olevista ajureista.”.
Inflaation lisäksi toinen seikka, mitä sijoittajan kannattaa miettiä piristyvän talouskasvun kanssa on se, että säästöistä kilpaillaan enemmän.
Esimerkiksi nyt firmat ostavat omia osakkeitaan ja maksavat muhkeita osinkoja, kun rahoille ei ole matalan talouskasvun ympäristössä hyviä investointikohteita. Säästöt kumuloituvat ja ohjautuvat spekulatiivisiin kohteisiin pörssissä ja muualla samalla, kun “oikea maailma” infroineen päivineen hapartuu käsiin.
Mutta, jos talouskasvu piristyy, alkaakin muunlaisia käyttökohteita ilmentyä kuin sieniä sateella. Monet firmat keksivätkin investointikohteita ja saattavat vähentää omien osakkeiden ostoja tai himmata osingoissa. Monet yksityissijoittajat saattavat ostaa isomman kämpän, perustaa oman firman jne. sen sijaan että ampuisi säästönsä uusimpaan SPACiin.
Tottakai, jälleen kerran tämä piristyminen tarkoittaa pörssiyhtiöille ryhmänä parempia tuloskasvunäkymiä, mutta samalla kysyntä niiden osakkeita kohtaan saattaa hieman hiipua tai muuttua. 
Kauhean vaikea katsella “all time low” lasien kautta jotain, joka on 3x puolessa vuodessa…