Jep, eli jonnekin 160$ tienoille (2023e taisi olla 230$ ja siihen raju 30 % leikkaus). Tietty silloin markkina oletettavasti katsoisi jo eteenpäin tulosten parantumista joskus 24.
Ei tämä ole enää mehukas ostopaikka varsinkaan jenkeissä ole, sitä en menisi sanomaan mutta jos taantuma jää olemattomaksi en ihmettelisi jos osakkeet ei laskisikaan enää paljoa.
Laitan tämän Sijoittaja.fi:n Timo Heikkilän jutun tähän ketjuun, siinä muistellaan mm. IT-kuplaa. Osa jutusta on maksumuurin takana.
"IT-kuplassa osakekurssit nousivat voimakkaasti etenkin vuonna 1999. Nousua jatkui vielä hieman vuoden 2000 puolella. OMX Helsinki -indeksin kurssihuiput koettiin 2.5.2000.
Siitä alkoi osakkeiden lasku, joka kesti lähes kolme vuotta. OMX Helsingin pohjat nähtiin 10.3.2003. Indeksi laski 72,9 prosenttia."
Tuommoinen 2000-luvun alun karhumarkkina olisi kyllä karu, erityisesti nyt kun sijoittajat ovat päässeet taas pitkästä aikaa maistelemaan miltä kurssinousut tuntuvat. Oikein laadukas karhumarkkina nimittäin ansoittaa härät yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes heidät on jauhettu murskaksi:
Ihminenhän tunnetusti tarvitsee kontrollin tunnetta ympäristöstään, joten nyt tuntuu taas olevan muodissa etsiä mitä monimutkaisempia pohjaindikaattoreita, jotka joko todistavat että pohjat menivät jo tai sitten kertovat että edessä on vielä paljon tuskaa ja kipua. Sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa että tulevaisuutta ei voi backtestata! Se menneisyyden data antaa aina tukea puolesta tai vastaan, oli argumenttisi pörssin suunnasta mikä tahansa.
Jos olisin tappelutuulella, niin saattaisin jopa sanoa että kaikki maailman taloushistoriadata on käytännössä tyhjää kohinaa, koska elämme jossain määrin ainutlaatuisessa taloustilanteesta, jolle ei löydy suoraa verrokkia ihmiskunnan historiasta. Loppupeleissä pörssi menee minne se haluaa ja me voimme vain tehdä valistuneita vetoja, roikkuen mukana hyvissä trendeissä tai etsiä katalyyttejä suunnan muutokselle. Maailman kaikkien sijoittajien kollektiivisesti luomaa älykästä kaaosta ei valitettavasti voi mitenkään hallita 
Alat kuulostaa Mika Aaltolalta, kirja tulossa?
Loistavasti sanottu 
Omaan korvaan särähtää hiukan ikävästi aina siinä kohdassa nykyisin, kun kavetaan esiin asioita menneen datan perusteella tyyliin “Huomioikaa, että vuonna -xx laskettiin/noustiin edelleen, koska p/e oli x.xx…”. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa tuntuu olevan tiivistettynä lähes kaikki viimeisen 50v aikaiset kriisit, mutta samalla globalisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet maailmaa aivan erilaiseksi, mitä se on aiemmin ollut ja samalla pörssissä on enemmän algoja, hedgejä ja piensijoittajia, mitä koskaan aiemmin. Olen samaa mieltä siinä, että tämän tilanteen lainalaisuudet ovat aika erikoiset ja hankala on vetää mitään johtopäätöksiä historian perusteella. Ensi vuonna saatetaan hyvin nähdä joko sepe < 3000 tai sitten sepe > 5000.
Kaikki maailman taloushistoriadata on käytännössä tyhjää kohinaa, mutta minun TA Fibonacci EMA viivat kertovat markkinan suunnan yhdessä omien makroteorioideni kanssa. Näitä ei voi backtestata, joka tekee niistä luotettavia. Ensi vuoden suunnan kerron vuoden päästä. Sellaisen maistiaisen voin kuitenkin jo nyt antaa, että lähikuukausien aikana todennäköisesti noustaan hieman, ellei käy niin, että lasketaan alaspäin. Jos lähdetään laskuun niin tukitasoja on tukemassa, mutta mahdollista on mennä niistäkin alemmas. En silti lukittuisi tähänkään näkemykseen täysin, sillä on mahdollista, että jatketaan vaakatasossa ilman nousua tai laskua.
Onnea ja hyviä treidejä
Koska foorumilla on paljon kärsimättömiä, Gaussin käyrän vasempaa laitaa pelaavia kuten minä, tiivistän viestisi yhteen lauseeseen: pohjat nähtiin jo kesällä - nyt sitä vipua kehiin!
Ymmärrän reaktiosi. Olisi hirveän mukavaa jos sijoittamiseen liittyvän suuren epävarmuuden voisi päihittää jollain tavalla ja löytää sen varmasti toimivan tavan tehdä tuottoja, esimerkiksi lukemalla muutaman hyvän sijoituskirjan ja noudattamalla niiden oppeja dogmaattisesti. Valitettavasti sijoittamisessa ei ole kovinkaan montaa kovaa sääntöä, sillä pörssipeli muuttuu jatkuvasti ja pitääkseen pään pinnan yläpuolella on sopeuduttava virtojen liikkeisiin eikä kuluttaa voimiaan taistellakseen luonnonvoimia vastaan.
Niin kauan, kun minä olen ollut sijoittaja, on yleisesti puhuttu siitä että noususyklin huipulla haluat omistaa korkolappuja, että korot ovat matalariskisempi omaisuuserä kuin osakkeet eivätkä ne laske samaan aikaan osakkeiden kanssa, vaan päinvastoin nousevat. Sitten tulikin vuosi 2022…
Kaikkien olisi kyllä pitänyt nähdä että nollakorkoaikana korkolaput tarjoavat riskiä ilman tuottoa, mutta tätä perinteistä ajattelutapaa ei haastettu tarpeeksi ja liian moni ajoi laput silmillä tuottohelvettiin. Pitämällä katseen tiukasti menneisyydessä haksahtaa helposti näinkin alkeellisiin ansoihin, kun huonolaatuinen data tarjoaa sijoittajalle liiallisen varmuuden tulevaisuudesta. Vanhat trendit ovat kelvollinen lähtökohta tulevaisuuden ennustamiseen, mutta aina täytyy pitää silmät auki ja etsiä katalyyttejä, jotka muuttavat vanhan trendin toisenlaiseksi ja rikkovat yleisiä sijoitustotuuksia vastaan.
Mitä korkeamman luokan sijoitusviisauksia voi edes keksiä, jos yrittää tutkia jotain kultakanta-Neuvostoliitto-lankapuhelin -aikakausien pörssejä? Mehän elämme aivan erilaisessa maailmaa, jossa on Internet, seulontatyökalut ja algoritmit. Kannattaako ylipäätään backtestata sitä uutta strategiaa vuoden 2008 jälkeisen keskuspankkivetoisen nollakorkomaailman perusteella ja odottaa että saa jonkin merkityksellisen tuloksen miten tämä strategia toimii nyt alkaneessa aivan uudenlaisessa taloussyklissä? Seuraavat suuret voittajat tuskin löytyvät sieltä mistä kaikki niitä etsivät.
Julkinen laajasti saatavilla oleva data + suuri määrä informoituja sijoittajia = ei kestävää kilpailuetua. Minusta tämä yhtälö on itsestäänselvyys, jonka vuoksi koen sen kummallisena, miten paljon sijoitustieteessä käytetään aikaa vanhojen käppyröiden tutkimiseen. Ylipäätään missään muussa pehmeässä tieteessä ei juurikaan anneta näin suurta arvoa menneisyyden huonolle numerodatalle, joten epäilen, että valtaosa sen käytöstä selittyy samasta syystä miksi tuo hirmuisen surkea P/E -luku on niin laajasti käytössä. Koko homma on vain yksi iso saatavuusharha! Ei kenelläkään tulisi mieleenkään alkaa ennustamaan Marinin hallituksen työllisyystoimien vaikutusta tutkimalla mitä Lipposen hallituksen työllisyystoimet saivat aikaan aivan toisenlaisessa taloudessa 
Jotta voi edes yrittää tavoitella poikkeuksellisia tuottoja, täytyy pyrkiä tekemään asioita toisin kuin muut. Ajattelemalla ja tekemällä eri tavalla voi tietysti käydä varsin huonosti (ja yleensä käykin), mutta aina silloin tällöin muutama yksilö löytää jonkin hieman erilaisen lähestymistavan sijoittamiseen, jolla kykenee saavuttamaan markkinoilta ylituottoa.
Suurin osa ylituoton tavoittelijoista tulee väkisinkin epäonnistumaan ja keskimäärin varmasti saavuttettaisiin parempi tulos sijoittamalla matalien kustannuksien indeksirahastoon. Silti on pakko yrittää, koska jos ei edes yritä ja luovuttaa jo lähtöruudussa, ei voi mitenkään ikinä onnistua. Siksi vedänkin nyt käden lippaan ja tervehdin kaikkia teitä jotka uskaltavat tavoitella menestystä sijoittamisessa 
Onnea ja hyviä sijoituksia
Ihan hyvä pointti S&P500 arvostustasosta vs riskitön korko
@Pohjolan_Eka Jälleen kerran yleisesti ottaen hyvää settiä, mutta ihmettelen taas hieman tätä retoriikkaa, että indeksisijoittaja luovuttaa lähtöruudussa eikä edes tavoittele menestystä. Aiemmin tänä syksynä muotoilit asian samansuuntaisesti näin:
Olet intohimoinen sijoittaja, ja saat suurta älyllistä mielihyvää pyrkiessäsi löytämään aliarvostettua potentiaalia ja odottaessasi, osuuko arviosi aliarvostuksesta ja sen purkautumisesta oikeaan. Haluat vaurastua, mutta kyse on sinulle myös kamppailusta, jännityksestä, adrenaliinista, omien rajojen tavoittelusta. (Tämä arvio pohjautuu toki vain havaintoihini, voit korjata epätarkkuuksia.)
Ehkä puhut tarkoituksella vain itsesi kaltaisille sijoittajille ja se pitää tulkita rivien välissä? Jos näin, asiassa ei ole mitään ongelmaa, koska uskon että sinulle olisi hirveä kohtalo olla indeksisijoittaja. Olisit kuin pienessä häkissä stressantuneena edestakaisin talsiva leijona, tai levoton seikkailija joka on pakotettu paperinpyörittäjäksi. Veresi vetää aktiiviseen pörssipeliin, ymmärrän sen.
Mutta armottoman kamppailun pörssipelin ei tarvitse olla kaikkien peli, ei edes kaikkien pörssimaailmasta kiinnostuneiden. Voi aivan hyvin tavoitella sitkeällä, laajan hajautuksen salkulla melko hyvää korkoa korolle kumuloituvaa tuottoa, ja siinä sivussa seurailla taloutta ja pörssiä. Siinä ei ole mitään tekemistä luovuttamisen kanssa sellaiselle henkilölle, jolla ei ole aktiiviseen sijoittamiseen pakottavaa poltetta, kuten sinulla on. Minäkin olen suurelta osin aktiivinen sijoittaja, mutta ihailen sellaisia sijoittajia, joilla on kurinalaisuutta sijoittaa tasaisesti ja hajautetusti, pysyen aina korkealla painolla mukana ja saaden hyvän lopputuloksen. Se on hyvää, jääkylmän loogista ja samalla nöyrää taloudenpitoa, jolla saa vuosikymmenien mittaa paremman tuloksen kuin ylivoimainen enemmistö sijoittajista. Samalla tällainen henkilö voi saada jännitystä jostain aivan muusta – pienten summien vedonlyönnistä, golfista, tai vaikka karjumisesta tuomareille pojan jääkiekko-otteluissa. Jotkut eivät ylipäätään tarvitse jännitystä tai kilpailua millään elämänsä alueella.
Mutta nyt tätä kirjoittaessani aloin ehkä ymmärtää. Varmaan tosiaan suuntaat kannustuksesi ennen muuta luonteeltaan kaltaisillesi, mutta pörssi-virkaiältään nuoremmille Eka-junioreille? Haluat olla sellainen mentori, jollaisen olisit halunnut nuorelle itsellesi? ”Eka Jr, älä luovuta indeksipropagandan edessä vaan seuraa kutsumustasi ja paneudu pörssiin, tule voittamaan, älä anna minkään seisoo tiellä!”
Tuo ihmettelevän possun profiilikuva on mainio, koska sinulla on tarkat silmät ja kiinnität asioihin huomiota 
Olen varmaankin poltellut useammankin rahastosijoittajan päreet näillä jutuilla, vaikka tarkoituksenani ei oikeastaan ole ollut vähätellä indekseihin sijoittamisen tai sijoittaneiden viisautta. Se on aidosti järkevin vaihtoehto valtaosalle sijoittajista ja sitä paitsi voihan niillä indekseilläkin tavoitella SP500 tai OMXH isompaa tuottoa esimerkiksi ylipainottamalla ja alipainottamalla tiettyjä maita ja sektoreita. Yleisesti ottaen pidän kuitenkin kiinni tästä ajatuksesta, että järkevän tuottoa tavoittelevan sijoittajan kannattaisi valita ylituoton yrittämisen ja indekseihin sijoittamisen välillä, koska välimallin ratkaisut ovat varsin epäoptimaalisia. Tietysti toki tunnustan että tämä on rankka yksinkertaistus, kun sijoittajathan ovat yksilöitä eriävine tavoitteineen ja sijoittamisessa on myös vahvoja tunne-elementtejä mukana. Minusta ei tosiaankaan saisi rahastosijoittajaa kovinkaan helpolla 
Seuraan laajasti suomalaista sijoituskeskustelua ja harmikseni koen sen olevan täynnä lannistavaa puhetta, missä kannustetaan sijoittajia sijoittamaan laajasti hajauttaen eri omaisuuseriin ja pitkäjänteisesti antaen vuosien hoitaa vaurastuttamisen. Silloinkin kun keskustelu siirtyy osakkeisiin niin pitäisi kuulemma olla mahdollisimman pitkäjänteinen ja ostaa numeroiden perusteella aliarvostettuja arvo-osakkeita reilulla turvamarginaalilla vuosien tai jopa vuosikymmenien pitoon. Markkinoita ei voi ajoittaa, aktiivinen sijoittaja rikastuttaa välittäjää, tekninen analyysi on humpuukia, spekulantti on kirosana jne. Tämä varmasti maksimoi suuren joukon hyötyfunktion, mutta ei jätä mitään tilaa unelmoijille tai kilpailuhenkisille, vaan ajaa nämä henkilöt kaiken maailman huijarien luokse, jotka vievät rahat lupaamalla suuria tuottoja nopeasti kyseenalaisin keinoin.
Keskustelin tuossa viime vuonna Stockmannista erään nuoren lahjakkaan sijoittajan kanssa, joka ei kuitenkaan ostanut osaketta halvalla, koska hänen mielestään sijoituskeissi oli liian ilmiselvä. Ilmeisesti hän ajatteli että markkinat varmasti hinnoittelevat osakkeeseen jotain mitä hän ei ymmärrä kun mikään muu tekijä ei ilmeisesti selittänyt osakkeen liian alhaista hintaa. Markkinoiden tehokkuusajattelu omaksutaan jo äidinmaidossa 
Minusta sijoittajia pitäisi myös muistaa rohkaista kokeilemaan siipiään ja tavoittelemaan kuuta taivaalta, vaikka riskinä onkin että osa lentää liian lähelle aurinkoa. Sijoittajat tarvitsevat muutamia taisteluarpia, sillä omia rajojaan on vaikea havaita, ennen kuin niitä koittaa ylittää edes yhden kerran elämässään. Olen kyllä sinänsä mielestäni hieman väärä henkilö mentoriksi enkä varsinaisesti halua tulla nostetuksi jalustalle, vaan päinvastoin pikemminkin toivon että ihmiset ajattelisivat enemmän itse sijoitusasioita omalla tavallaan ja löytäisivät sen oman nichensä onnistuneesti. Silti, haluan nostaa tätä aihetta esille erityisesti nyt kun olemme olleet pidempään laskevien kurssien markkinassa ja sijoittajien itseluottamukset ovat varmasti kärsineet rajuja kolauksia. Kehittyminen sijoittajanahan alkaa toden teolla vasta ensimmäisestä isosta karhumarkkinasta!
Maailma on iso paikka täynnä mahdollisuuksia, joten olisi ylipäätään hyvä hakea omaan sijoittamiseen leveyttä ja syvyyttä kokeilemalla uteliaasti uusia juttuja. Sijoita ulkomaille. Opiskele makroa. Osta tarinaosaketta. Piirrä TA-viivoja. Koita johdannaista. Lue psykologiaa. Tulokset voivat yllättää!
Meillä sijoittajillahan on se siunaus, että mikäli ylituoton tekeminen ei vaan mitenkään onnistu niin koskaan ei ole liian myöhäistä sijoittaa siihen indeksirahastoon ja alkaa voittamaan valtaosan muista sijoittajista ilman sen kummempaa panostusta 
Asian voi ehkä puristaa vielä tällaiseen pähkinänkuoreen: ”Markkinoilla on aina ollut ja tulee aina olemaan tehottomuuksia, ja jos sinulla on kiinnostusta ja uteliaisuutta aktiiviseen osakepoimintaan, anna mennä! Anna itsellesi vähintäänkin useita vuosia aikaa opiskella ja yrittää erilaisia strategioita, äläkä lannistu jos kurkustasi työnnetään tehokkaiden markkinoiden hypoteesia ja sanotaan että et voi onnistua, proffat todistivat sen 70-luvulla.
Jos taas intohimoa ja aikaa osakepoiminnan antoisaan mutta kilpailtuun maailmaan ei ole, tarjolla on myös helppo vaihtoehto olla aika hyvällä menestyksellä mukana sijoitusmaailmassa.”
Uskoisin että olemme saavuttaneet yhteisymmärryksen 
Minua ihmetytti lähinnä yksi sana (luovuttaminen), mutta ymmärtänen nyt kontekstin.
”Ohjusisku Puolaan kasvattaa poliittisia riskejä, eikä se todellakaan tee hyvää eurooppalaisille osakkeille. Varsinkin amerikkalaissijoittajat pelästyvät”.
Nyt on pieni huti kyllä otsikossa. Ehkei se osakkeiden halpuutus ole se karu seuraus…
Sodan alussa moni puhui, miten Suomeen ei voi sijoittaa.
Helsingin pörssi on ollut tänä vuonna yksi maailman parhaita (vain 15 % duffea, 10 % osinkojen kanssa) ja pohjat oli edelleen maaliskuussa.
Sen ei pitäisi yllättää ketään että rapatessa roiskuu naapuriin vaikka Ukraina on iso maa.
No ehkäpä salkunhoitajat se voi yllättää mutta onneksi heidän kuten muidenkin sijoittajien muisti on lyhyt ja ahneus voittaa lopulta pelon.
Sijoittaja on ainoa ihmistyyppi joka on valmis laittamaan sormensa kuumalle hellalle useita kertoja kokeillakseen onko se kuuma. Argentiinan tapauksessa taitaa mennä jo 10. tai 11. kerta.
Euro osakkeet on halpoja ja jenkki sijoittaja hyötyy mahdollisesti vahvistuvasta eurosta? Minä taas näen valuutan kääntyvän nyt minun usa/Kanada sijoituksia vastaan.
Miksi euro on viime ajat vahvistunut?
DB energiakriisistä. Tuo ensi talven 23/24 tilanne kiinnostaa jo enemmän ja hyvä jos siinäkin nähdään helpotusta.
Aika rohkea avaus, kun vuoteen 2022 lähdettiin Venäjältä saadulta kaasuvarastolta ja Kiinan lockdown on vapauttanut maakaasuresursseja Euroopan käyttöön, samalla kun talvesta on tulossa poikkeuksellisen lämmin. Tässä on vaaran paikka jos aletaan jo rentoutumaan:
