Länsinaapurimme asuntomarkkinoiden hinnat ovat tuoreen uutisen mukaan laskeneet 17%. Bloomberg kertoo, että joulukuussa myös konkurssit lisääntyivät 17%. Erityisesti vähittäismyynti sekä ravintola- ja hotelliala ovat vaikeuksissa.
On sanomattakin selvää, että inflaatio syö ostovoimaa myös rikkaassa naapurissamme. Esim. sähkön pahimmat hintapiikit ovat olleet Ruotsissa lähes identtisiä Suomen kanssa ja täälläkin ravintoloiden ongelmista sähkölaskujen kanssa on kerrottu paljon. Samaan aikaan ihmisten varovaisuus näkyy ostokäyttäytymisessä.
Työttömyyteen tämä tulee ilman muuta vaikuttamaan, mutta en julistaisi vielä tuomiopäivää tämän perusteella. Pari pahaa talvikuukautta edessä, mutta monelta osin taustalla vaikuttavat tekijät helpottavat jo alkukeväästä. Optimismilla uuteen vuoteen…
Viime vuonna konsensustulosennuste SP500:lle osui käytännössä nappiin, olettaen että Q4 osuu myös. Silti monien strategien odottama lisänousu muuttuikin 20 %:in laskuksi. Taas hyvä esimerkki siitä, miten lyhyellä aikavälillä tulokset ja osakkeet voivat mennä ihan eri suuntaan. Joskus ne voivat mennä aika pitkäänkin niin…
Huom. myös toisin päin voi käydä. Tulokset voi laskea, mutta osakkeet nousta jos samalla korot liikkuvat alas tai esimerkiksi likviditeettitilanne paranee.
Konsensukseksi voisi luennehtia taantumaa, etenkin Euroopassa, inflaation jäähtymistä mutta sitkäesti korkealla pysymistä ja koronnostojen loppumista pian. Osakkeiden suhteen ollaan varovaisia ja nihkeitä, lähinnä muutamalla kuten JP Morgan oli ronskimman positiivinen asenne osakkeisiin.
Korkokäyrämallit ja kaikki muukin huutaa taantumaa Yhdysvaltoihin. Se on todellakin konsensus.
Hyvä kuvaaja Damodaranilla miten arvioitu ERP (equity risk premium eli kuinka paljon ekstraa osakkeiden pitäisi tuottaa suhteessa vähäriskisiin velkakirjoihin) leveni vuoden 2022 kuluessa.
Näin paperilla. Kun katsoo mitä firmoja jenkki-indeksi pitää sisällään vs Eurooppa-indeksi niin ymmärtää miksi täällä on arvostustasot alhaisempia. Omistatko mieluummin Amazonia kireillä kertoimilla ja istut tyytyväisenä kasvavan pilvimarkkinan kyydissä vai eurooppalaista pankkia jonka mädäntynyt tase on täynnä italialaisia roskalainoja.
En tiedä kumpi tuottaa paremmin tulevaisuudessa mutta on helppoa perustella miksi jenkkiteknoista maksetaan kovempia kertoimia.
Käytännössä osakkeen/osakkeiden käyvän kertoimen määrittää kasvun nopeus ja sen kannattavuu (sijoitetun pääoman tuotto).
Euroopassa kasvu on hitaampaa ja kannattavuus heikompaa, kuin Yhdysvalloissa. Myös sektorien sisällä erot on merkittäviä. Esim. juuri teknologiafirmat on kannattavampia ja nopeammin kasvavia.
Jos tuo edellisen viestini käppyrä olisi piirretty niin että teollisuusmaat ilman USA:aa, se kulkisi keskimäärin selvästi matalammalla tasolla.
Eli 2000-luvulla on ollut normaalitilanne että S&P 500 on ollut hinnoiteltu selvällä laatupreemiolla vs. muiden teollisuusmaiden pörssit.
Ja olemme siis samaa mieltä siitä että syystäkin näin.
Tuossa siis oletus oli että kymmenen vuoden päästä S&P 500 p/s-arvostus olisi sama kuin 2001–22 keskiarvo. Ja tässä mittatikussa oli siis sitä laatupreemiota sisällä.
Ja tältä pohjalta S&P 500 ERP vs. U.S. 10 vuoden bondi näyttää kammottavan huonolta, tosiaan lipsahtaa herkästi negatiiviseksi.
Miten voi globaalin kulutuksen veturi, Amerikkalainen kuluttaja?
Hyvä mittari on “real disposable personal income” joka kertoo paljonko kuluttajat voivat ostaa reaalisesti. Eli nousevalla käyrällä voi ostaa enemmän tavaroita ja palveluita ja talous rullaa hyvin.
Vaikka on pitkä skaala niin harjaantunut silmä näkee, että harmaassa kohdassa on nousu tyssännyt tai laskenut.
Tähän tein Y/Y vertailun. Yritin iskeä nuo taantumat samaan kohtaan. Tästä kyllä näkee hyvin, että useimmiten taantuma osuu noihin kuoppiin, joissa negatiivista tai n. nollakehitystä.
Poikkeuksiakin on, esim eurokriisin kohdalla ei usa mennyt taantumaan, mutta jonkinlainen hikka toki globaalille taloudelle.
Viime vuonna tuo mittari on käynyt aivan totaalisessa kuopassa. Joskin vertailtavuutta sotkee nuo jenkkien tukipaketit jotka aiheutti todellisen turboboostit käytettävissä oleviin tuloihin. Tätä katsoessa ei kyllä yhtään jälkikäteen tarvitse ihmetellä miksi talous ja tulokset veti niin hyvin 2021.
Korona käänsi tulot hetkeksi jyrkkään laskuun, joka pelastettiin ensimmäisillä tukipakettiaalloilla. Myöhemmin heitettiin bensaa liekkeihin lisäpaketeilla. Baseline ilman tukiakin jatkoi hyvin nousevalla trendillä. Talous pelastettiin.
Inflaatio iski kovaa kesä21 - kesä22 ja rahaa jäi vähemmän kulutukseen kuin ennen - laskeva trendi
inflaation rauhoittuminen ja kevyesti nousujohteinen trendi syksyllä22
Ajatuksia:
Tämän mukaan voisi olettaa että ollaan jo taantumassa. Käytettävät tulot eivät ole tähän tahtiin laskeneet ennen. Kuitenkin eräänlaiset pohjat ollaan mahdollisesti jo saavutettu inflaation ollessa jo merkittävästi rauhallisempaa.
Bonus:
Siivosin vielä stimmy-piikit jotta olisi vertailukelpoisempi. Tämä siis hyvin epävirallinen. Edelleen kuluttajilla olisi ollut heikoin pätkä reaalisten tulojen kasvussa.
Suurten teknofirmojen osuus S&P500 market capista on huomattavan iso. S&P500 sisältää lisäksi valtavan määrän pienempiä mielenkiintoisia teknologiafirmoja. Tulevaisuuden disruptoijat, jotka murtavat suurten teknojen valta-asemaa löytyvät mitä luultavimmin myös S&P500 indeksistä tulevaisuudessa.
Kun katsoo, miten vähän Euroopan pörssissä on teknofirmoja, tuntuu suorastaan järjettömältä miettiä, että arvostusero jenkkipörssin ja Eurooppaindeksin välillä tulisi kuroutua umpeen. Siihen en ota kantaa, mikä on vaikkapa korkotaso 10 vuoden päästä ja miten yleisesti teknofirmat arvostetaan tällöin. Pidän kuitenkin erittäin todennäköisenä, että myös 10 vuoden päästä valtaosa teknofirmoista on listattuna jenkkipörssiin ja muodostaa tämän arvostuksesta entistä suuremman osan.
Minusta se ottaa sen jo huomioon, koska on laskettu sisäinen korko SP500:n ennustettujen tulevaisuuden kassavirtojen (osingot + omien ostot) avulla, josta vähennetty 10v bondi. Esimerkissäsi teet oletuksen paluusta keskiarvoon. Ketkä/Kuka on sitten oikeassa.
Margin Debt tilastot päivitettiin joulun aikana. Marraskuun luku, mutta mutulla heitän, että joulukuun luku on vielä vähän pienempi, sillä pörssi laski joulukuussa.
Summaus:
Velkarahan käyttö on tällä hetkellä maltillistunut merkittävästi 20-21 rajusta menosta. Jos korot jatkavat nousuaan on oletettavaa, että luoton käyttökin pysyy rajattuna. Kuitenkin IT-kuplassa ja finanssikriisin alla korot olivat kohtuullisen korkealla, joten kuumassa syklissä luotto maistuu kovemmillakin koroilla. Mitään äärimmäistä pessimistisyyttä ei vielä ole velkavivun käytössä, joten jos sentimentti happanee voidaan velkavipuakin vielä höllätä. Taso ei kuitenkaan enää ole historiallisesti korkea, joten en ainakaan minään indikaattorina, jonka pitäisi nostaa pitkäjänteisen sijoittajan verenpaineita…
Harmonized CPI on eri maiden välillä vertailukelpoinen luku. En ole mikään inflaatioekspertti, mutta sitä näkee usein käytettävän juuri vertailukelpoisuutensa ansiosta. Toisin sanoen inflaation laskennassa käytetyt tavarat ja palvelut on valittu siten, että inflaatiota voidaan vertailla maiden välillä.
On muuten todennäköistä, että Saksan osavaltioiden käyttämä luku (CPI) ei ole “harmonized”, mikä selittäisi varsin suuren eron aamulla tulleeseen Nordrhein-Westfalenin lukuun.
Se on harmonisoitu EU:n sisalla eli Eurostat julkaisee vain harmonisoidun luvun. Lisaksi monilla EU-mailla, mukaanlukien Suomella, on myos oma konseptinsa. Suomessa indeksi sisaltaa myos vaikkapa omistusasumisen.
Oletetaan että S&P 500 sales per share kasvaa seuraavat kymmenen vuotta nimellisesti 5 % p.a. eli rivakammin kuin 2000-luvulla tähän mennessä.
Tämä on optimistinen oletus koska S&P 500 markkina-alueiden talouksien trendikasvu on pikemminkin hidastumaan päin ollut. Mutta jos inflaatio jäisi hieman koholleen, se voisi auttaa buustaamaan tuota sales per share -kasvua jopa 5 % p.a. tasolle? Aika näyttää.
Oletetaan että p/s-arvostus vastaa kymmenen vuoden päästä tuota mitä se 2000-luvulla on tähän mennessä keskimäärin ollut.
Näillä oletuksilla S&P 500 on 4400 pisteessä kymmenen vuoden kuluttua, eli aika nihkeästi nousisi annualisoituna. Siihen osinkotuottoa 1,7 % vuosittain päälle.
Näin päästään siihen että tänään ostetun 10 vuoden U.S. treasury bondin tuotto-odotus ylittää S&P 500 tuotto-odotuksen 2023–33.
Ei tarvitse ottaa kantaa teknojen näkymiin tai toimialojen painoihin.
Ei tarvitse ottaa kantaa myöskään tulevaan korkotasoon.
Jos korkotaso laskee, bondin arvonnousu paikkaa sitä että kupongit joutuu sijoittamaan matalammalla korkotasolla.
Jos korkotaso nousee, kupongit pääsee sijoittamaan korkeammalla korkotasolla mikä paikkaa bondin arvonlaskua.
S&P 500 equity risk premium tosiaan näyttäisi olevan negatiivinen.
