Pörssien suunta (Osa 2)

Margin Debt tilastot päivitettiin joulun aikana. Marraskuun luku, mutta mutulla heitän, että joulukuun luku on vielä vähän pienempi, sillä pörssi laski joulukuussa.

Tässä vuosimuutos:

Korrelaatio pörssin kanssa totutusti edelleen vahva.

Velkavipu suhteessa market cappiin on pienimmillään finanssikriisin jälkeen. (Eli joko velkaa on maltillisesti tai sitten markkinat ovat kalliit)

“Fear - greed putkessa” ollaan jo hivenen lähempänä pelkoa, mutta aika neutraaleilla vesillä

Margin tasot muokattuna tämän hetken dollareihin. Tämän hetken velka saman verran kuin 2014-2016 tai juuri finanssikriisin kynnyksellä.

Summaus:
Velkarahan käyttö on tällä hetkellä maltillistunut merkittävästi 20-21 rajusta menosta. Jos korot jatkavat nousuaan on oletettavaa, että luoton käyttökin pysyy rajattuna. Kuitenkin IT-kuplassa ja finanssikriisin alla korot olivat kohtuullisen korkealla, joten kuumassa syklissä luotto maistuu kovemmillakin koroilla. Mitään äärimmäistä pessimistisyyttä ei vielä ole velkavivun käytössä, joten jos sentimentti happanee voidaan velkavipuakin vielä höllätä. Taso ei kuitenkaan enää ole historiallisesti korkea, joten en ainakaan minään indikaattorina, jonka pitäisi nostaa pitkäjänteisen sijoittajan verenpaineita…

60 tykkäystä

Mikähän tämä harmonized-luku oli, kun otsikoissa vilkkuu myös CPI 8,6%?

Harmonized CPI on eri maiden välillä vertailukelpoinen luku. En ole mikään inflaatioekspertti, mutta sitä näkee usein käytettävän juuri vertailukelpoisuutensa ansiosta. Toisin sanoen inflaation laskennassa käytetyt tavarat ja palvelut on valittu siten, että inflaatiota voidaan vertailla maiden välillä.

On muuten todennäköistä, että Saksan osavaltioiden käyttämä luku (CPI) ei ole “harmonized”, mikä selittäisi varsin suuren eron aamulla tulleeseen Nordrhein-Westfalenin lukuun.

3 tykkäystä

Ranskan inflaatioluvut alemmat mitä odotukset:

French inflation slows unexpectedly in December to 6.7% | Nasdaq

19 tykkäystä

Se on harmonisoitu EU:n sisalla eli Eurostat julkaisee vain harmonisoidun luvun. Lisaksi monilla EU-mailla, mukaanlukien Suomella, on myos oma konseptinsa. Suomessa indeksi sisaltaa myos vaikkapa omistusasumisen.

4 tykkäystä

Oletetaan että S&P 500 sales per share kasvaa seuraavat kymmenen vuotta nimellisesti 5 % p.a. eli rivakammin kuin 2000-luvulla tähän mennessä.

Tämä on optimistinen oletus koska S&P 500 markkina-alueiden talouksien trendikasvu on pikemminkin hidastumaan päin ollut. Mutta jos inflaatio jäisi hieman koholleen, se voisi auttaa buustaamaan tuota sales per share -kasvua jopa 5 % p.a. tasolle? Aika näyttää.

Oletetaan että p/s-arvostus vastaa kymmenen vuoden päästä tuota mitä se 2000-luvulla on tähän mennessä keskimäärin ollut.

Näillä oletuksilla S&P 500 on 4400 pisteessä kymmenen vuoden kuluttua, eli aika nihkeästi nousisi annualisoituna. Siihen osinkotuottoa 1,7 % vuosittain päälle.

Näin päästään siihen että tänään ostetun 10 vuoden U.S. treasury bondin tuotto-odotus ylittää S&P 500 tuotto-odotuksen 2023–33.

Ei tarvitse ottaa kantaa teknojen näkymiin tai toimialojen painoihin.

Ei tarvitse ottaa kantaa myöskään tulevaan korkotasoon.

Jos korkotaso laskee, bondin arvonnousu paikkaa sitä että kupongit joutuu sijoittamaan matalammalla korkotasolla.

Jos korkotaso nousee, kupongit pääsee sijoittamaan korkeammalla korkotasolla mikä paikkaa bondin arvonlaskua.

S&P 500 equity risk premium tosiaan näyttäisi olevan negatiivinen.

33 tykkäystä

Ja 2023 käyntiin vuoden ensimmäisellä jaksolla! :slightly_smiling_face:

17 tykkäystä

Harri Kojonen ja Tammikuun sijoitusnäkymät :slight_smile:

2022 vuosi oli sijoitusmarkkinoilla monen lihavan vuoden jälkeen heikko sekä osake- että korkomarkkinoilla. Pääsyynä heikkouteen on selkeästi keskuspankkien inflaation ryöpsähtämisestä koitunut rahapolitiikan raju kiristäminen. Rahapolitiikka oli jälkikäteen katsottuna liian löyhää liian pitkään, mutta tämä on jälkiviisautta, joka on aina helppoa. Koronakriisi oli suurin kriisi sitten 2008 finanssikriisin ja siten oli ehkä ymmärrettävää, että talouden nousu polviltaan haluttiin keskuspankkien taholta varmistaa.

5 tykkäystä

Hieman ristiriitainen setti makrodataa. Ainakin inflaatio-odotukset saavat jälleen notkahduksen alaspäin kun tuottajahinnat sukeltaa, mutta toisaalta avoimia työpaikkoja jenkeissä jälleen enemmän, eli pulaa tekijöistä, joka voi tuoda paineita palkkainflaation muodossa?

Indeksitkin heiluvat edestakaisin vahvasti kun botit yrittävät pureskella tätä pläjäystä…

29 tykkäystä

Value Stock vs. Growth Stock Performance

It was a terrible 12 months for growth stocks, which had their worst calendar year in over a decade. Amid the carnage, value stocks showed clear signs of a leadership comeback.
The Morningstar US Growth Index lost 36.7% in 2022 for its worst performance since the financial crisis in 2008. The Morningstar US Value Index ended the year down less than 1%.
Prior to last year, the growth index had consistently outperformed the value index since 2008. In 2020 and 2021, high-flying tech giants drove big gains for growth stocks, leading to some of the widest performance gaps over value stocks on record. But these sky-high tech valuations took a blow from quickly rising interest rates, leading to the growth stock implosion.
While tech stocks collapsed, value stocks remained relatively buoyant during the bear market, with some value names managing to carve out gains. Value stocks, as a group, are now ahead of growth stocks on a trailing one-, three-, and five-year basis.

kuva
kuva
kuva

Glamour/kasvu/kalliit yhtiöt tekee mitä ne aina tekevät. Antavat ylituottonsa takaisin :face_with_hand_over_mouth:

15 tykkäystä

Neel Kashkari kirjoittaa tästä teemasta. Fedin missio murskata Corporate American voittomarginaalit :slight_smile:

Sijoittajat yleisesti ottaen eivät usko että Fedillä on tarmoa ja/tai tarvetta pysyä kyseisellä missiolla.

Aika näyttää.

7 tykkäystä

Fedin pöytäkirjojen annin tarjoilee jälleen Jari Hännikäinen. :+1:


33 tykkäystä

“…yksikään Fedin jäsen ei ennakoi tälle vuodelle koronlaskuja, vaikka markkinat hinnoittelevat laskuja loppuvuodelle. Joko Fedin jäsenet tai markkinat ovat väärässä”

Tätä olen itsekin pyöritellyt… ja aivan varmasti moni muukin.

Mitenhän tämä on historiallisesti mennyt… Fed vs markkinat… :face_with_peeking_eye:

Tämä on suurin syy miksi pörssi tuntuu olevan aivan tuulen viemää. Ei mitään konkreettista suuntaa. Tammikuu 2023 voi olla mitä tahansa rallia (US inflaatioluvut torstaina 12.1.2023), mutta “sedät datoineen” saa mikrofoniin keskiviikkona 1.2.2023.

TA:han ja sektoreihin en ota kantaa, mutta kyllä on suuri mahdollisuus lyhyen aikavälin kohinaan.

18 tykkäystä

FEDin lähihistoria ei ainakaan imartele sen suhteen että heidän sanansa olisi toteutunut. Olen käsityksessä että jos markkinat hinnoittelevat muuta, niin ovat yleensä oikeassa. Samoin tälläkin kertaa, näin itse uskon.

FEDin on nyt tärkeää pysyä tarinassaan, se on leijonan osa lopputuloksesta. Kun inflaatio palautuu 2 %:iin, on heidän työnsä siltä osin tehty. Silloin on tavallaan ihan sama että kuinka väärin ovat matkan varrella ennustaneet tai kertoneet.

41 tykkäystä
53 tykkäystä

Tästä olen samoilla linjoilla.

Mutta mitä tuo leijonan osa tarinaa on? Pelätäänkö alla olevaa 70-80 luvun taitteesta?

Jos työmarkkinaa vaan kytätään, niin ollaanko jo menty yli…

3 tykkäystä

Niin meinaan että tästä eteenpäin heidän on pysyttävä haukkamaisessa retoriikassaan kunnes ollaan lähellä tavoitetta. Jos nostavat korkoa ja samaan aikaan muuttuvat kyyhkysmäiseksi, ei politiikka ole tehokasta ja uhkaa inflaation pitkittyminen.

Itsellä on se pelko että vetävät yli, ja sitten taas elvytellään. En usko kuitenkaan että vielä olisi se tilanne, mutta ei taida olla kaukana.

15 tykkäystä

Edelleenkin ollaan samoilla linjoilla… tai no elvytys on vähän siinä ja siinä, mutta “soft landing” voi mennä ohi. Olen jopa yllättynyt kuinka jyrkästi EU-maissa inflaatioluvut on jo muuttunut, vaikka vertailukausi on ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Elvytystä on ollut, mutta kuluerät kotitalouksiin alkoi paljon YoY jälkeen (ruoka, polttoaine yms).

Euroopan piti olla jarru, siinä missä Kiinan koronarajoitteetkin maailmantaloudelle. Mielenkiinnolla odottelen jo Q1/2023 talouslukuja ennenmin kuin tilinpäätöksiä.

6 tykkäystä

Fed kertoi jo puoli vuotta sitten, että inflaation ei tarvitse olla jatkossakaan tasan 2%, vaan riittää että pitemmällä ajalla tarkastellen se keskimäärin on 2%. Problem solved. Kun takana on tarpeeksi monta vuotta alle 2% inflaatiota, saadaan oikea tulos venyttämällä tarkasteluaikaa. Kyllä Juurikin pitäisi itse siellä olla hommat hoitamassa, kun näyttää olevan niin vaikeaa. :roll_eyes:

Voit ottaa huumorina tai miettiä, miten tarkastelunäkökulman valinnalla saa aina haluamiaan tuloksia.

5 tykkäystä

Illan projektiksi päädyin excelöimään(Google sheetsittämään) pienet backtestit neljällä eri indikaattorilla.

-Cape ratio eli Shillerin PE
-Buffett indikaattori eli US stock market to GDP
-Asset allocation, osakkeiden %-osuus
-Margin debt

Datat otin tammikuun 1. 1988 lähtien, paitsi margin debt:n osalta, jonka data on vasta -98 lähtien. Näitä vertasin SP500 10, 5, 2 ja 1 vuoden tuottoihin tietyin intervallein. Esim. jos Cape ratio on 20…22, niin mitkä ovat olleet historiallisesti tuotot näillä ajanjaksoilla tuolloin ostettaessa.

Jokaisen osalta vertailin kuukausittaisia arvoja, paitsi Buffett indikaattorin GDP lukujen osalta, jotka päivittyvät kerran kvartaalissa.


Cape ratio / Shiller PE ratio for the S&P 500.

Price earnings ratio is based on average inflation-adjusted earnings from the previous 10 years, known as the Cyclically Adjusted PE Ratio (CAPE Ratio), Shiller PE Ratio, or PE 10

Kuvassa X-akselilla CAPE ratio ja SP500 kokonaistuotto sen mukaan mikä CAPE ratio ostohetkellä on ollut. Kuten kuvista näkee, trendi on melko selvä. Mitä halvemmalla ostat, sen paremman tuoton saat. Nykyinen CAPE ratio on 28.

Jotta kuva olisi selkeämpi, alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).


Buffett indikaattori,
The Buffett Indicator is the ratio of the total United States stock market to GDP.

X-akselilla Buffett indikaattori. Alemmassa vuotuisen kasvuprosentin kuvaajassa 1v. ja 2v. käyrät poikkeavat trendistä valtavasti. Nämä siis kuvastavat koronan jälkeistä aikaa täysin. Kuvia tulkitessa jättäisin kaikki yli 140% luvut huomioimatta ja olettaisin pitkällä tähtäimellä tämän ylittävillä arvoilla negatiivista tuottoa. Nykyinen Buffett indikaattori on 158%.

Alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).


Assett allocation,

luvut perustuvat AAII:n assett allocation kyselyyn, jossa Amerikkalaiset sijoittavat kertovat allokaationsa osakkeiden, Bondien ja käteisen välillä. Luvuissa keskityin vain osakkeiden prosenttiosuuteen.

X-akselilla %-osuus, joka sijoittajilla on osakkeissa. Trendi tässäkin melko selkeä. Mitä suuremmalla painolla sijoittajat ovat osakkeissa, sitä huonompaa tuottoa on odotettavissa. Tällä hetkellä osakepaino on 64%.

Alla olevassa kuvassa on esitetty vuotuinen kasvuprosentti(CAGR%).


Margin debt,

X-akselilla marginaalivelan vuotuinen muutos%. Alemmassa vuotuisen kasvuprosentin kuvaajassa 1v. ja 2v. kuvaajissa “kuoppa” -40%…-10% kohdalla. Selittyy IT-kuplan useamman vuoden romahduksella, jonka aikana yli kahden vuoden ajan marginaalivelka laski. Trendi tästä huolimatta havaittavissa. Viimeisin marraskuun marginaalivelnan vuotuinen muutos% on -30%.


Yhteenvetona nykyluvuilla vuotuiset kasvuprosenttiennusteet jokaiselle ajanjaksolle. Kannattaa jättää huomiotta ainakin tuo Buffett indikaattorin anomalia parin viime vuoden ajalta:

10 5 2 1
Cape 6,47% 4,11% 3,54% 5,21%
Buffett ind. -2,00% 2,00% 15,60% 28,67%
Assett allocation 11,53% 14,76% 10,99% 9,42%
Margin debt 8,73% 9,83% 1,57% -8,08%

Mitä tästä kaikesta sitten voi sanoa? Suottaapi mennä ylös, suottaapi mennä alas. Who knows?

90 tykkäystä