Manafacturing index - Tänään yllätys ylöspäin. Pomppii muuten todella villisti, jos vertaa aikaan ennen koronaa. Hinnat ja tehdyt tunnit laskivat joka vinkkaisi että ehkä inflaatio on rauhoittumassa ja pieni taantuma tuloillaan.
Huomenna sitten asuminen. Jatkuuko alamäki vai tuleeko rekyyli.
Pörssissä ressataan paljon (mistä ei stressattaisi toisaalta… 
) kiinteistömarkkinasta. Ainakin CRE (commercial real estate eli kaupalliset kiinteistöt kuten hotellit, toimistot jne.) ovat kuplassa ja asunnotkin miksi ei monien mielestä ja kun nämä räjähtää, talous kosahtaa.
Kokeilin verrata näitä BKT:n (nimellinen, koska indeksit ovat myös nimellisiä käsittääkseni) kehitykseen. BKT on kuitenkin karkeasti hyvä mittari kansankunnan tienesteistä, jonka harteilla vuorostaan kannetaan valtavan omaisuusmassan arvoa. Kiinteistöjähän kait arvotetaan vuokratuottojen perusteella eli kassavirtojen, jotka maksavat muut taloudellisella aktiviteetillaan.
Tässä on BKT, asuntohintaindeksi ja CRE-indeksi vuosimuutoksineen. Asuntokupla erottuu selkeästi, kun hinnat kasvoivat reilusti nopeammin vuodesta toiseen kuin BKT. Sen sijaan viime aikojen kupla näyttää vähemmän vaaralliselta.
Tässä on sama asia esitettynä niin, että indeksoin kaikki indeksit alkamaan arvosta 100 2000 Q1:ltä. Jälleen CRE/kiinteistökupla erottuu selkeästi ennen 2008 kriisiä, kun BKT-käyrä jäi pahasti jälkeen.
CRE indeksi tuplasi, asunnot nousivat 80 % samalla kun BKT nousi vain 45 % 2006/07 huippuihin mennessä.
Sen jälkeen nämä ovat menneet paljon kiltimmin käsi kädessä. Nyt noin 10 % pudotus toisi sekä CRE:n että asunnot linjaan BKT:n kehityksen kanssa.
Vähän ehkä simppeli tarkastelu ja kiinteistöt on tunnetusti paikallisten tekijöiden ajamia, mutta ehkä näin yleisluontoisena tarkasteluna tämä antaa ihan hyvää perspektiiviä ettei 2006/07 kaltaista vaarallista poikkeamaa ole syntynyt.
Melko pessimistinen tunnelma sijoittajakyselyssä.
Osaatko @Verneri_Pulkkinen kertoa tuon kyselyn toteutuksesta ja kohdejoukosta? Jotenkin tosi vaikea uskoa että keskivertosijoittajajoukko noin vastaisi Tosi harva täällä tai muualla maalailee mitään SP500 3500p tai alle. Joko nousua tai flättinä menevää kehitystä lähinnä odotetaan (omassa kuplassa) ja näin myös asennoiduttu allokaatioidenkin puolesta.
Ei. Nämä on vähän kökköjä jakoja, koska törmäsin tuohon Twitterissä ja oletan koko otoksen ylipäätään oikeaksi. Nimen perusteella tuo on yksityissijoittajilta kyselty, mutta se on vain oletus. BofAllahan on sitten salkunhoitajakysely joka sekin on kylläkin ollut sävyltään pessimistinen. Jos törmäisin tuohon vielä blummalla niin kerron tarkemmin.
Muutama poiminta päivän Vartista.
Yhdysvalloissa vahvasta palkkakehityksestä saattaa nousta, tai on jo noussutkin, vahva talouden kasvuajuri joka avittaa myös pörssiä. Pankkien lainausinto hiipuu (hiipui jo ennen pankkikriisiä, kts. alla), mutta toistaiseksi taloudessa ei näy viitteitä radikaalista hidastumisesta jos katsotaan vaikkapa GDP Now mittaria.
Palkkojen nopea nousu johtuu kireästä ja vahvasta työmarkkinasta. Palkkojen tavallista nopeampi nousu voi ruokkia myös inflaatiota, joten sijoittajalle ilmiö on kaksiteräinen miekka.
Inflaatio pitää korot ylhäällä ja painaa yhtiöiden kannattavuutta. Mutta jos inflaatio laskee, kuten odotetaan, on osakkeilla edessä oikea unelma skenaario jahka talous pysyy kondiksessa.
Palkkoja tukee tietysti vahva työmarkkina, josta taas @Jukka_Lepikko argumentoi kts. viimeksi heti tämän viestin perään.
Videolla on sata muutakin asiaa enkä laita kaikkea tähän, mutta mainittakoon että Kiinan talous kasvoi yli odotusten Q1:llä ja mikä vielä parempaa, kotimainen kulutus elpyi isosti! Kasvu näyttää siis varovaisen terveeltä. 
Myös @Marianne_Palmu kirjoitti aamariin aiheesta:
Ei ihme että talous elpyy, koska takana on ollut melkoinen luoton ruiskuttelu. Tässä vähän epäselvässä kuvaajassa näkyy “social financing” joksi Kiinan kokonaisluoton laajentumista kutsutaan jostain syystä. Kuvaajassa uusien lainojen määrä kuukausittain, joita tuli maaliskuussa noin 700 miljardin euron edestä. Huolimatta velkaa suitsivista puheista käytännössä taloutta tuetaan, ja isosti.
Kiinan kotimaisen kysynnän vahvuus näkyi muuten esimerkiksi meidän luksusfirmojen kuten LVMH:n ja Hermeksen Q1:llä, jotka saivat isoa vetoapua Kiinan suunnalta.
Moni ei taida tietääkään, että laukuista, shampanjista ja konjakista tunnettu Moet Hennessy Louis Vuitton on Euroopan arvokkain yhtiö 450 miljardin euron markkina-arvolla!
Mukana videolla myös muita huomioita tuloskaudesta, joista olenkin jo osan jakanut tänne aiemmin enkä kertaa niitä tässä viestissä uudelleen.
Pystytkö avaamaan kuinka lyhyet korot ennustavat tällä hetkellä rajua taantumaa?
Mä oon tänne kirjoitellut jo useamman kerran työmarkkinasta, koska se on omasta mielestäni tän vuoden tärkein makroteema väistyvän inflaation vuoksi. Sen vuoksi siitä kannattaakin keskustella lisää.
Oot siinä ihan oikeessa, että työttömyysaste kääntyy nousuun vasta silloin kun taloudessa on ollut heikkoutta jo pidempään, siinä mielessä se on “lagging indicator”. Mutta työllisyysdata alkaa kyllä pehmenemään selvästi, ennen kuin työttömyyaste ampuu ylöspäin. Siten työllisyysdatastakin voi saada ihan hyviä varoitussignaaleja ennen taantumaa.
Ja aiheuttaako työttömyys taantuman vai toisinpäin? Selvää on, että ilman heikkenevää talouskehitystä työttömyys ei lähde nousuun, mutta toisaalta vain irtisanomisten noidankehä aiheuttaa sen varsinaisen taantuman. Eli kun irtisanomiskierre alkaa → kysyntä vähenee ja vaikuttaa uusiin yhtiöihin → irtisanotaan lisää ihmisiä. Jos irtisanomiskierrettä ei synny, talouskasvu jähtyy ja voidaan heilua nollan molemmin puolin, mutta varsinaista taantumaa ei synny (ks. NBER-määritelmä).
Tässä tilanteessa ollaan oltu jenkeissä jo vuosi, jossa irtisanomiskierre ei lähde liikkeelle, vaikka ollaan rullaavassa taantumassa (“rolling recession”). Jenkeissähän oltiin jo teknisessäkin taantumassa viime vuonna ja nyt on neljäs kvartaali, kun S&P 500 tulokset laskevat QoQ. Normaalissa taloussyklissä luultavasti oltaisiin jo taantumassa, mutta tällä kertaa poikkeuksellisen niukka ja vahva työmarkkina haraa vastaan.
Q4/2022-Q1/2023 nähtiin jopa massairtisanomisia jättiyhtiöistä, joita moni piti merkkinä työmarkkinan antamisesta periksi. Avoimia työpaikkoja on kuitenkin edelleen aivan poikkeuksellinen määrä (lue: työantajat haluavat palkata poikkeuksellisen paljon lisää työntekijöitä) ja viimeisimmätkin työllisyystilastot kertoivat normaalia kasvutrendiä vahvemmasta työmarkkinasta. Mitään heikkoutta tai taantumaan viittaavaakaan ei toistaiseksi ole nähtävissä työllisyystilastoista.
Tämä voi toki muuttua, mutta toistaiseksi ei näytä siltä. Näyttää ennemminkin siltä, että monet makroindikaattorit ovat pohjanneet ja horisontissa siintä ennemminkin nousua, kuin lisälaskua. Ehkä taantumaan johtavaa kierrettä ei pääse tällä kertaa syntymään?
Korkokäyrä on lyhyestä päästä tällä hetkellä vähän “sekaisin”, koska velkakattodraama kuumenee ja rahat loppuu liittovaltiolta parin kuukauden päästä. Tämän takia lyhyistä, 1-2 mittaisista papereista maksetaan preemiota suhteessa Fedin ohjauskoron tasolla oleviin muihin lyhyisiin korkoihin.
Pitkät korot viestivät taantuman kaltaisesta kääntyneen korkokäyrän mielessä, mutta tätä vastaanhan on koko konseptin keksijäkin tällä kertaa argumentoinut kun soppa on niin sekaisin pandemiasta.
Tämän käyrän seuraaminen on muuten mielenkiintoista lähikuukausina…
Korkomarkkina on tosiaan lievästikin sanottuna ollut sekaisin viimeisen kuukauden (tai oikeastaan koko edellisen vuoden).
Kaksi korkoihin vahvimmin vaikuttavaa tekijää ovat talouskasvu ja inflaatio. Matalan inflaation ympäristössä korkojen muutoksia on helpompaa tulkita ja jos em. ympäristössä korkokäyrä kääntyy vahvasti käänteiseksi, olisi vaikeaa argumentoida muun kuin taantumaodotuksien puolesta.
Tilanne on kuitenkin toinen vahvassa, poikkeuksellisessa inflaatioympäristössä. Tällöin on vaikeaa/mahdotonta sanoa, kuvaako muutos koroissa odotuksia talouskasvun vai inflaation muutoksesta. Tai reagoiko keskuspankki koronnostoilla tai -laskuilla muutoksiin talouskasvussa vai inflaatiossa.
Mä olen vahvasti ollut siinä leirissä, että kääntynyt korkokäyrä kuvaa markkinan odotusta siitä, että inflaatio on väliaikaista, ts. keskuspankin korkeat korot ovat väliaikaisia ja sen jälkeen palataan “neutraalille tasolle”, mikä se ikinä onkaan - esim. jenkeissä se voisi olla ~3%.
Inflaatiokehitys kulkee tällä hetkellä vahvasti sen normaalin pelikirjan mukaan ja on vaikeaa löytää syitä, miksi disinflatorinen kierre ei jatkuisi tästä eteenpäin samalla tavalla, kuin aiemmissa inflaatiosykleissä.
Tämä on mielestäni se mistä korkomarkkina tällä hetkellä kertoo. Disinflatorinen prosessi on nyt vahvimmassa vaiheessa ja Fed puhuu puolen vuoden sisään jo koronlaskuista. Ainoa syy, miksi korkoja piti nostaa 5 prosenttiin oli inflaatio. Kun inflaatio ei enää ole ongelma, korkoja voidaan laskea neutraalille tasolle. Matalammat korko-odotukset eivät siten kerro taantumasta, jos asiaa tulkitsee em. tavalla.
Salkunhoitajat jatkavat karhuiluaan.
Nämä bullerot onkin yksiä parhaista kontraindikaattoreista 
Merkkasin nuo samat kohdat S&P 500 graafille.
tai 
-markkinoiden vaihtoehto on tosiaan vaakamörniminen. Mörnintä on pikaisia voittoja kevytanalyysillä jahtaaville bulleroille lähes yhtä sietämätöntä kuin pulkkamäki.
2021-2023 on käytännössä menty vaakaliidossa, ja arvostustasot ovat maltillistuneet tänä aikana huomattavasti. Erityisesti kasvuosakkeista on puhallettu ilma pihalle.
Nyt on kovin erilaisia arvioita esitetty siitä, miten tästä eteenpäin. Tuntuu, että ekonomistit ovat pitkälti jakautuneet kahteen leiriin: vahvoihin härkiin ja vahvoihin karhuihin. Härkien mielestä tästä alkaa nousu, kun taas karhujen mukaan “pahin on vielä edessä”.
Coppock käyrä antaa myös ostosignaalia. Ennen kuin katsot käyrät kannaatta lukea kiintoisa tausta tarina.
Sedgwick Coppock, joka oli taloustieteilijä ja aktiivinen Episcopalian kirkon jäsen. Hän sai tehtäväkseen löytää luotettavan menetelmän, jolla tunnistaa osakemarkkinoiden pohjakäänteitä, jotta kirkko voisi sijoittaa varojaan tehokkaammin. Coppock pyrki kehittämään indikaattorin, joka perustuisi sekä taloustieteellisiin periaatteisiin että inhimilliseen psykologiaan.
Hän huomasi, että osakemarkkinoiden syklit muistuttavat inhimillisen suruprosessin syklejä, joiden mukaan ihmisen on havaittu toipuvan menetyksestä keskimäärin 11-14 kuukaudessa. Myös osakemarkkinoiden menetykset ovat kuten muut inhimilliset suruprosessit. Tämän havainnon perusteella hän päätyi käyttämään 11 ja 14 kuukauden painotettuja muutosprosentteja (ROC) indikaattorin rakentamisessa
Alla hiukan eri versiota tästä käyrästä
Todella mielenkiintoinen mallinnus 
jännä nähdä kuinka käy, kun niin kovin povaavat, että vasta kesällä oltaisiin pohjissa.
Tämä ei tainnut ottaa kantaa mihin sijoittaa vaan ihan yleisesti indexiin?
En väitä, etteikö jonkin ajan päästä oltaisi nykyisiä kursseja korkeammalla tasolla. Olen myös sitä mieltä, että karhuiset salkunhoitajat voivat tarkoittaa myös sitä, että heillä (tai jollain muulla) on askelmerkit valmiina osakkeisiin sijoittamista varten.
Pyydän kuitenkin tarkennusta, koska käsittääkseni olet aika lyhyen välin treidaaja, että kuinka vahvana kontraindikaattorina pidät näitä esittämiäsi kaavioita? Sieltä paistaa silmään esimerkiksi vuosi 2008, jolloin tultiin vielä kovasti alaspäin merkitsemistäsi lokakuun luvuista. Lisäksi merkkasit toiseen kuvaajaan yhden viivan maaliskuun 2020 alkuun. Kun kuvaajaa zoomaa hieman sisään, voi huomata, ettei se ehkä ollut vielä se paras ostokohta.
Toki jokainen tilanne on erilainen eikä vuodet ole veljiä keskenään ja yksi indikaattori ei kerro kaikkea. Olisin silti utelias kuulemaan tarkennusta tämän havaintosi painoarvosta verrattuna muihin. Olen kyllä lukenut muut viestisi ja sikäli tietoinen näkemyksestäsi.
Mikään kyselytutkimuksiin perustuva indikaattori ei ole erityisen hyvä ajoitustyökalu. Päivätreidaamiseen näistä ei juuri mitään hyötyä, mutta tämän ketjun aiheen mukaiseen pörssien suunta -pohdintaan kylläkin. Lisäksi kuten ensimmäisestä graafista huomaa, rahastonhoitajien karhuisen sentimentin pohjatason voi havaita tarkkuudella vasta jälkikäteen.
S&P 500 -graafin puolelle vain havainnollistin nuo hetket, kun rahastonhoitajat ovat olleet pessimistisimmillään kunakin ajan hetkenä. Se on kuukausigraafi, eli mitään viivaa ei ole piirretty “kuukauden alkuun”, ainoastaan ks. kuukauden päälle. BofA:n Global Fund Manager Surveyn tulokset taidetaan julkaista joka kuukausi näihin aikoihin, kuukauden kolmannen viikon korvilla.
Mitä tulee osakemarkkinan liikkeeseen siitä hetkestä, kun salkunhoitajat ovat pessimistisimmillään, olet aivan oikeassa siinä, että 2008 lasku jatkui vielä useamman kuukauden. Tästä yhdestä poikkeuksesta huolimatta kaikki muut 8/9 kerrasta osakemarkkina oli korkeammalla 3kk, 6kk ja 12kk havaintohetkestä.
Myös 2008 tapauksessa oltiin korkeammalla 12kk havaintohetkestä. Näin ollen 9/9 havaintokerroista osakemarkkina on ollut korkeammalla vuosi sen jälkeen, kun salkunhoitajat ovat poikkeuksellisen pessimistisiä.
Viimeisin pohja sentimentissä on merkattu lokakuulle 2022. 3kk myöhemmin oltiin korkeammalla ja mitä todennäköisemmin myös tämän kuun lopussa 6kk myöhemmin päätetään korkeammalla tasolle. Viimeinen kysymys onkin, ollaanko myös lokakuun 2023 lopussa korkeammalla ja tämän indikaattorin osumatarkkuus on 10/10, vuosi signaalista laskettuna.
Euroopassa firmojen voitot ovat olleet jopa palkkoja isompi ajuri inflaatiossa. EKP:n edustajat ovat aiheesta mekkaloineet aina välillä. Keskuspankki ei tietysti näitä voi yrittää sorkkia kuin pitämällä rahaolot kireänä ja toivomalla kovempaa kilpailua tai taantumaa.
@Jukka_Lepikko ja Nordnetin “Verneri” juttelivat inflaatiohommista. 
*Inflaatiopolku on nyt selkeä, sanoo ammattitreidaaja Jukka Lepikkö, joten on tullut aika luoda kevään viimeinen kriittinen inflaatiodatatarkastelu. Lisäksi Tuomas ja Jukka avaavat näkemyksiään markkinan tilasta supertulosviikon alla sekä näyttävät viimeisimmät peliliikkeensä omissa salkuissaan.
Lähti heti kuunteluun!
0:00 Intro 1:48 Pörssit nyt 11:45 Markkinakatsaus 33:28 Salkkukatsaus
Mehän ollaan siirrytty vaiheeseen “Earnings recession”, jossa tarkastellaan kuluneen 12kk:n taloustilanteen heikentymisen (inflaatio, korkotilanne, rahoitustilanne) aiheuttamaa vaikutusta yritysten tuloksiin. Oman seurannan mukaan aika moni analyytikko odottaa Q1 ja Q2 -tulosten heikentyneen, mutta suurin huoli on siinä, miten H2:sen tulokset kestää. Niiden pitäisi lähteä jo nousuun, mutta tästä on mielestäni mielipiteet toistaiseksi hyvin jakautuneet. Tämä siis jenkeissä.
QDP Now:han ennustaa Jenkkien BKT:n kasvavan tällä hetkellä yli 2,5%:n vuositasolla, vaikka tulosten ennustetaan laskevan Q1 -7% tms… Joten jos taantuma on priced in, sen pitäisi alkaa todella pian ja loppua todella pian ellei H2 tulosten odotetaan taantumasta huolimatta kasvavan?
