Eiköhän valtio “ohjeista” sulkemaan näitä tehtaita pakkasjaksoksi. Kyllä sitä rosteria ehtii tehdä myöhemminkin sitten jos sähkö ei meinaa järkevään hintaan riittää.
Voi olla kannattavampaa myydä suojattu sähkö markkinoille kuin puskea hiljenevälle rakennusmarkkinalle tavaraa happanemaan.
Uusimmassa Traders Clubin jaksossa Jukka Lepikköä lainaten “Jos sinä tiedät jo riskit, miksei markkina niitä tietäisi”
Hyvä lause sinänsä, enkä väitä että minulla olisi jotain erityistä tietoa riskeistä mutta heitinpä vain kysymyksen. Riskithän kehittyy koko ajan suuntaan tai toiseen ja oleellista, kuka osaa arvioida signaalit ja mittasuhteet nopeimmin.
Vaikka markkina tietäisi riskit se ei tarkoita sitä, että ne olisi oikein hinnoiteltu. On aika useesti nähty miten markkina hinnoittelee markoekonomisia riskejä väärin, ei huomaa niiden laajuutta, tai edes koko riskiä. Nousumarkkinan lopussa riskejä aliarvioidaan eniten ja laskumarkkinan lopuksi toisinpäin.
Tässä nyt ei ollut pointtina se että tuleeko energiakriisiä vai ei, vaan että on vaarallista olettaa markkinan hinnoittelevan sitä oikein.
Vastakysymys: Jos markkina tietää tänä vuonna ensi vuoden riskit, niin miksei se tiennyt tämän vuoden riskejä viime vuonna? 
Useampi kommentti on ketjussa väheksynyt bondeja. Vuonna 2008 pitkät bondit tuotti 6kk aikana 35% samaan aikaan kun SP romahti -60%. Pitkissä bondeissa arvo muodostuu nimellisestä korosta (pieni osuus) ja korkotason muutoksista (merkittävä osa). Markkinoilla usein eilisen häviäjät ovat huomisen voittajia. Öljy näytti korona kuopassa huonolta. Nyt yksi päähän potkituin omaisuusluokka on valtioiden pitkät bondit. Muitakin on kuten (durable home goods Eurooppa kategoriassa Harvia ja BHG Group - voimia heille ketkä on kyydissä). Lyxor Ultra Long etf menettänyt 18kk arvostaan 38%. Mutta ei ole mahdotonta että tänään ostettuna se nousisi samassa ajassa 50% samalla kun osakkeet ja raaka-aineet polkevat paikallaan.
YouTuben makrogurujen konsensus taitaa olla 1940 meininki → nollataan velkainen systeemi inflaatiolla. Jos näin niin bondeissa ei järkeä. Mutta jos FED muuttuukin matkustajasta kuskiksi niin äkkiä tuo kääntyy. Samalla pörssikurssit huuhdellaan vessasta alas. Voi myös olla että korkea inflaatio rauhoittuu itsestään. Jossain väitettiin että historiasta ei löydy tällaiselle tukea, että yli 5% inflaatio katoaisi itsestään.
Laitetaan samaan viestiin vielä haastattelu autolainamarkkinasta. Tiivistys: Ylihintaisia ja liian arvokkaita autoja myyty huonotuloisille ihmisille joilla käsiraha löytyi valtion stimmyistä. Vähän käytettyä Mersua alle vaikka säännölliset tulot riittäisi 5 vuotta vanhaan Corollaan. Tällä hetkellä lainottajat mielellään antavat pidennystä maksuaikaan, koska eivät halua kirjata luottotappiota. Huonoimmillaan autoja hävinnyt kokonaan ja velat maksamatta. Tällöin tappio 100% + korot.
Lisätään vielä että aika moni puhui transitorya vastaan, korkojennoususta ja osa jopa energiakriisistä, mutta kuinka moni positoitui siihen? Eli eipä tuohon kovin moni siirtynyt vs kuinka moni sitä tuntui vuosi sitten odottavan. Jos näin olisi tehnyt niin tämä olisi romahduksen sijaan kaikkien aikojen paras sijoitusvuosi.
Hieman outo kommentti kyllä Jukalta. Luulisin, että hän kuitenkin ymmärtää sen, että kyse ei ole vain siitä että “tietääkö” markkinat asian. Jos on olemassa riski X, niin vaikka markkinat tietää sen olemassa olosta, niin ei sitä hinnoitella 100 %:sti hintoihin. Jos markkinat pitää riskiä hyvin epätodennäköisenä, niin tästä riskistä vain murto-osa voi olla hinnoissa atm. Täten jos riski realisoituisi, niin tietysti se näkyisi hinnassa. Eli tilannetta kannattaa hahmotella odotusarvojen kautta.
Seuraava omaa vastuutonta spekulaatiota: minun nähdäkseni markkinat hinnoittelee tällä hetkellä tilannetta, jossa kuluttajien rahat on talvella hiukan tiukalla ja täten kuluttajayhtiöt (Harvia, Tokmanni, Kamux mm. foorumin suosikeista) ottaisivat tässä vain isosti hittiä, mutta isommalta kriisiltä vältyttäisiin. Eli että kyse olisi vain yhdestä tiukemmasta talvesta, joka kuitenkin olisi täysin ohi menevä.
Jos itse pitää todennäköisenä, että kriisi tulee olemaan isompi, niin mielestäni siihen on nyt ihan hyvä mahdollisuus ottaa näkemystä, sillä markkinat ei näytä siihen uskovan.
Nimenomaan. Tällöin olisi irrationaalista lyödä vetoa laskun puolesta ex ante jos riski olisi hyvin epätodennäköinen ja odotusarvo hyvin pieni. Riski on hinnassa vaikka hinta ei paljoakaan muutu. Jos riski realisoituisikin kurssilaskuun, niin tämä ei muuta tilannetta vedonlyöntiä ajatellen. Pieni odotusarvo ex ante ei muutu suureksi odotusarvoksi jos riski realisoituu. Joskus epätodennäköinen toteutuu.
Inderesin foorumin parviäly jatkoi tankkauksia pitäen musiikin soimassa ja boolin kulhossa? 
Joo siis kyseessä oli yksittäinen lause pitkästä jaksosta.
Ilman muuta markkinat voi mennä ylös alas tai junnata paikoillaan, fakta on se että paljon pahaa onjo euroopassa hinnoiteltu ja mahtavia ostopaikkoja tullut 10v+ aikajänteelle
Itse epäilen että kriisi pitkittyy ihan sen vuoksi, että venäjän sodat tuupanneet kestämään vuosia
Muutama poiminta aamun Vartista. 
Jos nousu jatkuu SP500:ssa, tämä olisi joko historian voimakkain korjausralli karhumarkkinassa… Tai kenties olemme jo nousumarkkinassa. 
Euroopan osakkeet ovat rakenteellisesti halvempia, kuin Yhdysvaltojen. Mutta energiakriisin myötä ero on revennyt kunnolla:
Palvelualat ovat talouden suurin sektori länsimaissa. Ja niiden ostopäällikköindeksit sulavat…
Mikäli talousindikaattorit heikentyvät isosti syksyn mittaa, nykyiset tuloskasvuodotukset muuttuvat nopeasti kyseenalaisiksi.
Tässä on rinnastettuna Philly Fedin indikaattori, josta Nordean kaverit ovat vielä putsanneet jotain pois sekä SP500:sen 12kk päähän ennustettu tulos.
Korko-odotukset Powellin Jackson Hole puheen alla:
Muistutus! Fedin taseen surkastumistahti nousee 95 miljardiin dollariin kuukaudessa. SP500:lle QT on tiennyt pomppuisempaa aikaa aiemminkin:
Mutta, epäintuitiivisesti korot saattvat hyvinkin kääntyä laskuun QT:n takia. 
Kävin videolla läpi tarkemmin, miksi.
Olikos nyt niin, että jos Vernerin aamuisessa rahahartaudessa mainittu ohjauskoron mahdollinen nousu noin neljään prosenttiin ensi vuonna ja sitten siitä ajan myötä laskettelu tarkottaisi hyvää aikaa korkorahastoille? Eivätkös ne tuota, kun korot laskee?
Rajallisen käsitykseni mukaan korkojen laskiessa uudet korkodiilit ovat vähätuottoisempia niin jo tehtyjen diilien arvo nousee tjsp.
Euron heikkenemisen myötä hinnoiteltu enemmän kuin mitä vain indeksiä tuijottamalla tajuaisi. Dollarimääräisenä euroalueen 50 suurinta firmaa (EU50) tippunut 28% huipuista, kun euromääräisenä vain 16%.
(Juttu menee tässä vaiheessa vähän isolle kehälle, mutta sopinee ketjuun) Yksi tapa hahmottaa kriisin suuruusluokkaa on hahmotella paljonko rahaa menee primäärienergiaan. Aikaisemmin luku ollut suuruusluokkaa 4% GDP:stä, kun tällä hetkellä Saksassa pelkästään maakaasuun menee tällä näillä hinnoilla 8,5% BKT:sta, eikä maakaasu ole edes puolta Saksan energiantarpeesta. Tuo summa rahaa on kirjaimellisesti savuna ilmaan (maakaasu poltetaan) eli se on pois kaikesta muusta kysynnästä (=taloudesta). Miten pörssi on yleensä kehittynyt jos BKT:sta on napattu pois noin paljon?. Monessa euromaissa tilanne hieman parempi mitä Saksassa, koska esimerkiksi ydinvoiman tai uusiutuvien tuotantokustannus ei ole juuri muuttunut ja niiden tekemät tuotot tasoittavat tuota BKT-menetystä.
Tarkoitat viranomaissääntelyä, mutta tuotanto kyllä sakkaa jo ihan muutenkin. Saksassa teollisuuden tuotantokustannukset nousevat tällä hetkellä 37,2% vuosivauhtia. Ei voi olla, että noin kallis tuotanto olisi enää kilpailukykyistä globaalisti vaikka valuuttakurssin heikkeneminen tasoittaakin tuota jonkin verran.
Lähde: Producer prices in July 2022: +37.2% on July 2021 - German Federal Statistical Office
Euroalueen vienti kuitenkin vielä vetää.
Tämä on kuitenkin aika hidas indikaattori. Kuten näkyy tuontikaan ei ole reagoinut juurikaan nousseisiin hintoihin (heikentynyt valuuttakurssi). Talous on lopulta yllättävän hidas reagoimaan muutoksiin vaikka pörssi niitä diskonttaakin nopeasti.
Huhhuh…
Empä tiedä paljon suomessa menee? Sähkölämmitteisissä omakotitaloissa paukkuu monessa yli 1000e/kk kuluja ja nousemaan päin.
Bensiini +15% mitä muualla, siihen päälle kireämpi verotus (niin tulo kuin alv). Onhan ostovoima ja varallisuus jo valmiiksi ihan itä-euroopan tasoa. Löytyy tietenkin aina niitä joiden mukaan olemme niin rikas länsimaa että täytyy pelastaa koko muu maailma.
Enemmän ollaan verrattavissa Kreikkaan ja Portugaliin kuin muihin länsimaihin, eikä tällä menolla sinne päästäkkään. Aika säälittävää että muut pohjoismaat ovat lähes tuplanneet varallisuutensa 12 vuodessa ja suomalaiset eivät ole saaneet mitään aikaiseksi.
Kävin eilen melko huolella läpi Kiinan tilannetta lukemalla sekä Kiinalaisten että länsimaalaisten medioiden juttuja roppakaupalla. Yritin löytää jotain, joka voisi tuoda pörssien synkältä näyttävään syksyyn oman yllätyksensä.
Moni, minä mukaan lukien, toivoi Ukrainan sodan alussa Kiinalta väliintuloa Venäjän hulluuden lopettamiseksi, mutta toisin kävi. Pikemminkin Kiina vain vankisti tukeaan Venäjälle. Menemättä yksityiskohtiin, en kuitenkaan sulkisi sotaan puuttumista vaihtoehtona vieläkään pois.
Kiinan oma talous kärsii nyt selvästi myös länsimaiden, ja etenkin Euroopan, ahdingosta. Kiina on riippuvainen länsimaista, sitä ei pidä unohtaa. Taiwanin tilanteesta huolimatta keskustelu Kiinan ja USA:n välilllä näyttää aktiiviselta ja jopa melko vakaalta. Uutisoinnista piirtyvää kuvaa äärimmäisistä poliittisista jännitteistä oli oman syväluotaukseni yhteydessä vaikea nähdä.
Kiinan asema on vahvistunut selvästi sen suhteessa Venäjään. Venäjän isot kaverit tai yhteistyökumppanit ovat vähissä. Tai niitä on siis enää tasan yksi. Kiina voi tulevien vuosien aikana halutessaan vaikuttaa Venäjään vahvasti suhteen oleellisesti kärsimättä. Toinen vie ja toinen vikisee. Kiinalaisten busineksen tuntien kysymys kuuluu: Miksi Kiina ei keräisi omenia molemmista puista? Lännestä ja idästä.
Perustelen Kiinan mahdollista, melko pikaista, vaikutusintressiä Venäjän suuntaan sodan lopettamiseksi kuitenkin seuraavasti:
Juurisyy on Kiinan oma talous. Heti sodan käynnistyttyä puuttuminen olisi perustunut poliittiseen haluun säilyttää vakaus, joka on edellytys hyvälle businekselle. Se ei kuitenkaan ollut järkevää Kiinan näkökulmasta, sillä Venäjä pyrkii heikentämään lännen vaikutusvaltaa, mikä tietenkin sopii Kiinalle. Tällä hetkellä mahdollinen syy puuttua tilanteeseen on pohjimmiltaan sama, mutta perimmäisenä syynä onkin Kiinan oman vakauden säilyttäminen. Kiinassa on jo signaaleja siitä, että levottomuudelle on kylvetty siemenet. Kiinahan on omanlaisensa ruutitynnyri myös sisäisesti ja Xi ei halua leikkiä tulitikuilla tynnyrin sisällä.
Voihan kyseessä olla vain allekirjoittaneen äkillinen lauantaioptimismikohtaus, mutta aika näyttää. Sanotaan nyt kuitenkin, että todennäköisempänä pidän edelleen sitä, että Kiina nauttii oman vaikutusvaltansa lisääntymisestä täysin siemauksin ja pitää omat kiinalaisensa kurissa ja Xin nuhteessa.
