Pienehköt pankit omistaa suurimman osan CRE-lainoista ja kiinteistöjen arvo on sulanut ja sulaa edelleen kovaa kyytiä. Kiinteistöt seisoo tyhjillään eikä tuottoja juurikaan tule kun vuokria on jouduttu tiputtamaan. Lainat pitää kaiken kukkuraksi uudelleenrahoittaa lähiaikoina korkealla korolla kuten alla olevasta kuvasta voi huomata. Pankkikriisi ei ole ohi… läheskään.
”Tappio ja negatiivinen oma pääoma johtuvat korkojen jyrkästä noususta vuonna 2022. Tämä on johtanut siihen, että Riksbankin vuosina 2015–2021 ostamien joukkovelkakirjojen arvo on laskenut”, Thedéen sanoo tiedotteessa.
Thedéenin mukaan negatiivinen oma pääoma ei vaikuta keskuspankin mahdollisuuksiin harjoittaa rahapolitiikkaa lyhyellä aikavälillä. Jotta luottamus itsenäiseen rahapolitiikkaan säilyisi pitkällä aikavälillä, on Thedéenin mukaan välttämätöntä, että Riksbank on taloudellisesti riippumaton. Tämä edellyttää, että keskuspankilla on riittävästi omaa pääomaa ja tuloja kustannustensa kattamiseksi.
Helppo logiikka: koronnousu vie sen vajaan 7 tai jotain miljardia euroa. Ei se mitään, kun tuleva koronlasku tuo sen takaisin, jos Ruotsissa ei ole yhtä tumpelot virkanaiset, virkamiehet ja virkamuut kuin Suomen pankissa. Arvaattekin, että Juurikki viittaa Suomen valtionlaina -caseen.
Pörssien suunta saattaa piakkoin (alle 10 vee) kohdata uuden uhan: ilmaston lämpenemisen ihmiskunnan ekspotentiaalisesti kasvavan sähkön/energiantarpeen kautta. Eipä taida uusiutuva energia ihan heti riittää tyydyttämään uutta tarvetta, jonka AI-jai tekoäly tarvitsee. Paitsi jos rajoitetaan AI-jain energiansaantia.
Jos maailma selvisi hirveästä energiantuhlauksesta Etherium-kaivauksien kanssa niin eiköhän tästäkin selvitä. Ja optimointia tapahtuu ihan eri intensiteetillä jos kyse on isojen hakujättien viivan alle jäävän summan kasvattamisesta…
Saksan BKT laski Q3:lla vähemmän dramaattisesti 0,1 %.
Tämä on sitä BKT:n mörnimistä. Saksaahan on kutsuttu jälleen Euroopan “sairaaksi mieheksi”. Näin siinä tuppaa käymään kun talousstrategia pohjasi kotitalouksien palkkojen rutistamiseen ja halpaan energiaan diktatuurimaasta, jotta voidaan viedä autoja/investointi/teollisuushyödykkeitä sitten muualle maailmaan.
Nyt halpaa energiaa ei ole eikä kysyntääkään samalla tavalla näille vientituotteille. Kotitalouksien heikko kulutus ei sekään tue taloutta.
Tulosennusteet pohjautuvat ennätyskannattavuuksiin vaikeassa taloustilanteessa (inflaatio), mikä kannattaa muistaa.
Toisaalta tuossa skenaariossa sijoittajalla ei välttämättä ole kamalasti voitettavaa, koska osakkeiden arvostustaso vaikuttaa ennakoivan tuloshuippuja jo. SP500 treidaa 17x tuon ennustetun tuloksen verran, minkä arvioisin sofistikoituneella VEHI-metodilla karkeasti SP500:sen käyväksi arvostuskertoimeksi perustuen melkein 20 % ROE:hen ja vankkaan pitkän aikavälin tuloskasvuun.
Toisaalta korkea korkotaso tekee tilanteesta liukkaamman: 10 vuoden koron pyöriessä 5 % hujakoilla ja lyhyiden korkojen tarjotessa yli 5 % tuottoa on osakkeille todellakin vaihtoehto.
Taloutta tukee suuri julkinen elvytys: Biden ei päästä taloutta taantumaan ennen vaaleja. Samalla Fedin nettolikviditeetti tukee osakkeita, vaikka moni luulee keskuspankin olevan pelkästään kiristävällä kannalla.
Toisaalta kotitalouksissa näkyy pieniä yskän puuskia jo lainamaksuissa, vaikkakin kulutus on edelleen vahvaa.
“Rolling 12 month” taantumaennustehengessä huonoja asioita on, mutta ne siirtyvät koko ajan eteenpäin. Pankkisektorin osakkeiden käytös on epäilyttävää (CRE ), mutta samalla tietää että Fed on kyllä käsi ojossa jos tarve vaatii. Korkokäyrä on kääntymässä takaisin plussalle, indikoiden ongelmia joskus myös parin vuoden sisään.
“Markkinat ovat jo pitkään otaksuneet, että suomalaisten yleisin asuntolainan viitekorko, 12 kuukauden euribor, pysyy yli kolmen prosentin lukemissa ainakin vuoteen 2035 saakka.”
Nollakorkojenkin piti jatkua vielä vuositolkulla, ei ollut näköpiirissä mitään mikä viittasi korkojen nousuun. Markkinaennusteet muuttuvat tilanteiden mukaan, en osaa antaa niille juuri painoarvoa. Se on fifti-sixti, korot laskee tai sit ei.
Toki. Mutta asiaa voi myös miettiä siltä kantilta, että mikä on neutraali korkotaso. Hyvin mahdollista on, että olemme palanneet vanhaan, mitä tulee euroalueen korkotasoon. Ja viittaan nyt aikaan ennen finanssikriisiä, jolloin korot seilaili jossain 2-5 %:n välillä.
Hieman ihmettelen kuinka kukaan edes puolitosissaan ennustaa taloudesta yli kymmenen vuoden päähän yhtään mitään. Veikkaan, ettei olisi kymmenen vuotta takaperinkään kovin hyvin osunut lankulle.
Markkinat hinnoittelee aina tulevaa. Niin korkojen kuin osakkeidenkin osalta. Koska vaikkapa sen lainansa voi sitoa pitkään korkoon, ei kyse ole mistään puolitosissaan ennustamisesta, vaan päivän markkinahinnasta. Totta kai näkemys muuttuu ajan myötä. Ihan samaten kuin vaikkapa käsitys Nokian osakekurssista on todennäköisesti vuoden päästä eri kuin tällä hetkellä.
Tuossahan juuri sanoo, että mielestään 12kk euribor on yli 3% ainakin 10 vuotta. Eli ei mistään pitkästä korosta ole kyse, mielestäni ihan yhtä hyvin voisi ennustaa (eli arvata) vaikka kullan hintaa tai S&P 500 indeksin arvoa 10 vuoden päähän.
Markkinat hinnoittelee pitkissä koroissa arvioitua tulevaa korkokehitystä. Koska korkonoteeraukset elävät joka päivä, voimme olla kohtuullisen varmoja että tämän päivän ennusteet eivät tule sellaisenaan toteutumaan.
Itse olen ihan mielelläni asettunut markkinanäkemystä vastaan korkosuojaamalla lainani silloin, kun yleisen näkemyksen mukaan korot eivät nouse koskaan. Mutta niin rohkea en ole, että lähtisin ottamaan jyrkästi toiseen suuntaan menevää korkonäkemystä markkinoiden kanssa. En esim. ostaisi asuntoa 20 vuoden muuttuvakorkoisella lainalla sillä uskomuksella, että korot kohta romahtaa.
Euroopan ostopäällikköindeksit vihjailevat taantuman suuntaisesti, vaikka konsensus ennustaa euroalueen välttävän taantuman. Ei ihme että koronnostot näyttävät jääneen tähän.
Megateknoista pieni huomio. Näiden megayhtiöiden paino SP500:ssa on tyyliin viidennes. Esimerkiksi Microsoft on pystynyt kasvattamaan pilviliiketoiminnoistaan (Azure + muut cloud sörsselit) nyt vuositasolla yhtä ison liiketoiminnan, kuin koko mastodontti oli vuonna 2019! Kuvaajassa kvartaalitason liikevaihto joka oli Q1:llä (poikkeava tilikausi) 30 miljardia. Vuositasolla 120 miljardia dollaria…
Näistä gorilloista SP500 saa melkoista ajuria jo yksin. Toki nuo syövät hieman toisiaan ja pienempiä pörssiyhtiöitä.
Pääaihe: likviditeetti. Kävin läpi keskuspankkien (ja jossain määrin valtioiden mitä Kiinaan tulee) tukitoimia läpi maailman Kiinassa, Japanissa, euroalueella, Iso-Britanniassa sekä tietysti päämarkkinalla Yhdysvalloissa.
Pääpointti on, että huolimatta kireästä rahapolitiikasta Kiina elvyttää ja roiskii menemään. Ja mikä tärkeintä, Fedin nettolikviditeetti ei ole surkastunut enää yli vuoteen. Siihen löytyy selitys, ja pian nähdään jatkuuko virallinekin taseen supistuminen vai ei.
Isoja osakkeita likviditeetti tukee jo päätellen SP500 kehityksestä. Samoin rahalle herkät kulta ja bitcoin ovat kimmonneet. Saa nähdä milloin helpotus näkyy täällä asti.
Lisäysksenä pieni korjaus: yön aikana Japanin keskuspankki muutti videolla mainittua korkokontrollia niin, että 1 % raja heitettiin mäkeen mutta jonkinlainen raja korkotasolle silti säilyy. https://tradingeconomics.com/japan/interest-rate
Olen viimeisen parin päivän aikana päivittänyt omaa näkemystä talouden suunnasta pureksimalla ison läjän erilaisia juttuja ja artikkeleita ja läpikäymällä muutaman merkittävän yhtiön tilanteita. Tarkoituksena oli yrittää nähdä jotain sumun läpi ja ennustaa taantuman pituutta Suomessa ja Euroopassa.
Maailmantalouden markkeriksi kutsuttu BASF julkaisi tänään tuloksensa. Saksalainen kemianteollisuuden yhtiö kertoi alentavansa investointejaan sen jälkeen, kun sen tulos valahti kolmannella kvartaalilla miinukselle. Yhtiö kertoi samalla, että se ei odota helppoa alkua myöskään vuodelle 2024. Energian korkea hinta on edelleen kaiken taustalla.
Chemical production slowed considerably in Europe due to lower demand as a result of high inflation, increased interest rates and a rise in natural gas prices. There was also a slowdown in consumer spending, BASF said, which added that chemical production on the continent declined by 6.6% on year while energy prices were around 40% higher than their average between 2019 and 2021.
Suomen osalta ennustaminen on helppoa – meitä odottaa taantuma, jonka pituus ei ole käsissämme. On mahdollista, että Helsingin pörssi laskee tasaisesti edelleen, mutta omissa tuumailuissani pidän sitä epätodennäköisenä ellei Euroopan taantuma pitkity tai syvene ja vedä Helsinkiä vielä alemmas.
Pidän Helsingin pörssiä ison laskun vuoksi edelleen houkuttelevana. Monia tulevan nousun menestyjiä saa kohtuulliseen hintaan ja jopa halvalla.
Euroopassa inflaatio on hieman odotuksia nopeammassa laskussa. Samaan aikaan Bloomberg kertoo TV-lähetyksessään, että Euroalueen bruttokansantuote kutistui odotusten vastaisesti edellisestä kvartaalista. Talous taantuu edelleen.
Inflaatio pienenee lähes odotetusti. Inflaatiolukujen pohjalta ei voi odottaa korkojen kääntymistä laskuun ennen loppukevättä tai ensi kesää. On kuitenkin pieni mahdollisuus, että euroalueen ennakoitua nopeampi talouden supistuminen nopeuttaa korkojen laskua, jos talouden suunta jatkuu taantuvana viimeisellä kvartaalilla. Mitään jättiyllätystä tuskin on tulossa ellei geopolitiikka tuo peliin jälleen uusia yllätyksiä. Sen riski on valitettavan korkea.
Hieman ikävämpää tilastoa länsinaapuristamme. Ruotsissa tehtiin lokakuussa tämän vuosituhannen konkurssien kuukausiennätys.
(Bloomberg TV)
Uutinen on ikävä, mutta käännän sitä hieman ylösalaisin, vaikka en mikään ylioptimisti olekaan. Synkkää todellakin on, mutta en näe syytä olla uskomatta ekonomistien lupaamaan talouden hitaaseen elpymiseen ensi vuoden aikana (ilman uusia geopoliittisia kriisejä tai nykyisten pahenemista), joten tulkitsen tällaiset uutiset merkkinä mahdollisen pohjan lähestymisestä tai jopa saavuttamisesta. En myöskään olisi yllättynyt, jos Suomen tilastot seuraisivat myöhemmin Ruotsin perässä.
Riksbankin johtaja Erik Thedéen totesi eilisessä Dagens Industrin haastattelussa, että “pään pitää pysyä kylmänä”. Ruotsissa taloustilanne on huonontunut nopeasti, mutta Thedéenin mukaan ohjauskorkoa on välttämätöntä pitää korkealla. Heikko kruunu on hänen mukaansa edelleen yksi maan suurimmista ongelmista.
Saksaahan on kutsuttu jälleen Euroopan “sairaaksi mieheksi”. Näin siinä tuppaa käymään kun talousstrategia pohjasi kotitalouksien palkkojen rutistamiseen ja halpaan energiaan diktatuurimaasta, jotta voidaan viedä autoja/investointi/teollisuushyödykkeitä sitten muualle maailmaan. 
), mutta samalla tietää että Fed on kyllä käsi ojossa jos tarve vaatii. Korkokäyrä on kääntymässä takaisin plussalle, indikoiden ongelmia joskus myös parin vuoden sisään.
