Hyvä kuvaaja Blumman mailissa, miten maahanmuutto on osiltaan auttanut USAn työvoimapaineissa. Se taas hillitsee muutenkin korkealla liitelevää palkkainflaatiota. Esimerkiksi Briteissä työvoimapula on akuutimpi.
USAn ovien avoimuuteen voi tulla muutoksia marraskuun vaalien jälkeen… Mutta nämä on tällaisia pitkän aikavälin rakenteellisia vaikuttajia mitkä näkyy pörssissä hyvin välillisesti! 
https://twitter.com/PeterSchiff/status/1776222135360368684
The commodity cycle is repeating 2004-2008. During those 5 years the CPI rose 2.7%, 3.4%, 3.2%, 2.8%, & 3.8% respectively. Not a single year hit the Fed’s 2% target, despite 17 rate hike. Only the 2008 GFC stopped the rise. Commodity prices & #inflation will soar if the Fed cuts.
https://twitter.com/financialjuice/status/1776227432619553215
FED SWAPS SHIFT FULL PRICING OF RATE CUT TO SEPTEMBER FROM JULY.
Tällä vauhdilla ensimmäinen koronlasku juoksee horisonttiin ja riski on ettei tänä vuonna nähdä moista lainkaan…
Jenkit voisivat varmaan tuostakin selvitä, mutta Euroalueella rytistäisiin niin kovaa lamaan moisesta vedosta että… no, EKP on itsenäinen toimija, eikö?
BKT mittarina on kovin vanhentunut mittari joka ehkäpä pitäisi kuopata, syvälle unholaan. Eihän se edes mittaa ihmisten elämän-laatua mitenkään, WW2:n jälkeen se oli hetken tykätty mittari kun teollistumis buumi käynnistyi.
Se että tuijotetaan BKT-lukuja ja ahmitaan halpatyövoimaa (orj*a) ei pitäisi olla enää tätä päivää. Amerikassa tuo vielä onnistuu ja boostataan bruttokansantuotetta koska joko teet töitä tai kärsit ja näivetyt hautaan.
Bideni haalii 160tuhatta maahanmuuttajaa per kk, ja taitaa ennätyksiä paukutella, kaikki heistä ei tule työllistymään joka aiheuttaa ikäviä ongelmia jatkossa.
Maissa kuten Suomessa (btw. meillä on 300tuhatta työnhakijaa, ja 150tuhatta avointa työpaikkaa), halpatyövoiman haaliminen ei ole, eikä tule “kannattavaksi” niin pitkään kun tekemättä mitään kykenee elämään tukien varassa ihan ok elämää, suuret tuet myös aiheuttaa ja vaikeuttaa integroitumista yhteiskuntaan koska ei ole pakko.
BKT mittaa edelleen kansantalouden kokoa ja luotua lisäarvoa kohtuullisen hyvin. Sitä ei ole koskaan tarkoitetuttakaan miksikään elämänlaatumittariksi, vaikka elämänlaadun voi olettaa kasvavan ainakin tiettyyn pisteeseen asti BKT:n mukana kun yleinen elintaso nousee. BKT on huono jos siihen vaikuttaa vaikka kansainvälinen verojen kiertäminen, kuten Irlannissa, mutta yleisesti ottaen se on käsittääkseni oikein hyvä mittatikku taloudelle.
Ja karkeasti, enemmän ihmisiä = enemmän BKT:ta. More is more!
Ongelmia ihmisten siirtymisessä paikasta toiseen on ollut jo kymmeniä tuhansia vuosia kun viime kerralla ihmiskunta lähti uudelleen levittymään pitkin maapalloa, mutta yleisesti ottaen talouksilla jotka pystyvät imemään dynaamisesti uutta väkeä sorvin (ja vielä tärkeämpää, ideoinnin) ääreen näyttää menevän kohtuullisen hyvin, siinä missä toisaalla kasvu tyssää. Se on tietysti arvo- ja poliittinen valinta, mitä haluaa talouskasvulta yms. mutta se EI ole tämän ketjun aihe. Sitä varten on tämä saastainen paikka.
Pointti yllä olevassa viestissä oli nostaan tähän ketjuun riski siitä, että jos vastaava uuden porukan lappaamisen taso ei jatku USA:ssa (se on poliittisesti todella tulinen aihe siellä) voi palkkainflaatio saada jälleen uusia kierroksia, millä on taas omat implikaationsa koroille.
Työpaikoista jatkaen, niitä näyttää maaliskuussa syntyneen USA:ssa yli 300K. Työttömyysaste painui 3,8 %:iin.
“The US economy added 303K jobs in March 2024, the most in ten months, compared to a downwardly revised 270K in February and forecasts of 200K. January data was also revised up, so employment in January and February combined is 22K higher than previously reported. Employment gains remain elevated by historical standards and continue to surpass the 70K to 100K needed monthly to keep up with the expanding working-age population.”
Tässä on Henri Huovisen tviitti koskien Fediä ja korkojen nostoa.
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1776528178887962957
Jos nyt oikein ymmärsin, niin analyytikot laskivat ennusteita Q1:lle S&P 500 -yhtiöille keskimääräistä vähemmän, mutta kuitenkin itse yhtiöistä ennätysmäärä antoi negatiivisen EPS-ohjeistuksen.
Negatiivisen EPS-ohjeistuksen antoi 71% S&P 500 -yhtiöistä, mikä on toiseksi korkein osuus viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
Seven sectors have seen more companies issue negative EPS guidance for Q1 2024 compared to their 5-year averages, led by the Industrials (14.0 vs. 7.7), Information Technology (25.0 vs. 20.4), Consumer Staples (7.0 vs. 2.7), and Health Care (12.0 vs. 8.4) sectors.
Second-Highest Number of S&P 500 Companies Issuing Negative EPS Guidance Since Q2 2019.
EDIT:
Kiitos vinkistä! 
Täältä löytyy kyseinen haastis:
Tänään oli MTV3 uutisexstarassa haastallussa
VM:n Mika Niemelä. Siitä voi saada visioita tulevasta .Kannattaa katsoa.
Alla olevassa tviittiketjussa kerrotaan siitä, miten ihmiset kuulemma olettavat, että robotiikan käyttöönotto teollisuudessa tekee teollisuuden uudelleenkehittämisestä helppoa Yhdysvalloille tai teollistumisen ja kehityksen kiinniottamisesta helppoa kehittyneissä maissa kuten Intiassa.
https://twitter.com/zhao_dashuai/status/1776973331851608113
Jos on Äxään pääsy, niin suosittelen siellä lukemaan tviittiketjun, vaikka äxättömiä varten laitan sen tähän, mutta esim. videot ei näy ilman Äxää:
Yllä oleva tviittiketju sai vielä tällaisen vastauksen:
Tähän samaan voisi melkein laittaa Kiina versus muut maat patenttihakemukset, eipä ole Kiina enään kehitysmaa ja länsimaiden toivoisi ottavan tämän asian enemmän tosissaan eikä kinastella turhuuksia keskenään.
For the first time, the number of international patents filed from inventors in China has surpassed applications from the U.S., according to a new report.
Why it matters: Patent data is a key indicator of science and technology prowess — and the economic and national security strength that come with it.
Zoom in: AI-related patents saw tremendous growth. In 2012, AI inventors in China were granted 650 worldwide utility patents — those given for non-obvious inventions. By 2022, that number climbed to more than 40,000.
Maiden sähkönkulutuksesta automatisoitujen tuotantolinjojen osuus lienee vähäinen ja siten todennäköisesti epävalidi vertailun kohde.
Tuotantoketjukomentti täyttä asiaa, tämä tuli konkreettisesti huomattua jo korona-aikanakin. USA ja EU varmasti tiedostavat tämän ja ainakin näistä ensiksi mainittu varmasti tekeekin asialle jotain.
Kiinan päihittäminen tuotantokustannuksissa tulee varmasti olemaan jatkossakin vaikeaa, mutta robotiikan ansiosta matalapalkkatyön osuus tuotteiden kustannuksista pienenee ja edes jollain tapaa mahdollistaa hintakilpailussa pärjäämisen. Tullien, rahtikulujen, toimitusaikojen ja “kotimaisen suosimisen” jne ansiosta USAsasa valmistettu tuote pärjännee kotimarkkinoilla vaikka tuotantokustannus olisikin kiinalaistuotetta suurempi.
Patenttien tai wattien määrä ei vielä käänny tuottavuudeksi jos niiden käyttöä ohjaa ja rajoittaa puolue. Tästä kaikesta tulee mieleen Neuvostoliiton tonneissa lasketun teollisuustuotannon ylivoimaisuus. Patenteista ja wateista toki pääsee helpommin eroon kuin puolivalmiista, yllättäen tarpeettomaksi käyneistä aavekaupungeista 
Itselle jäänyt kans voimakas kuva, että patenteista on tullut tässä yhteydessä itse tarkoitus. Indikaattori, joka korreloi kehityksen kanssa, mutta kun indikaattori otetaan tavoitteeksi, niin se johtaa kyseisen mittarin mukaiseen optimointiin ja korrelaatio häviää. Perustan väitteeni siihen, että vaikka Kiina on ohittanut patenteissa muut jo jonkin aikaa sitten, mutta siitä huolimatta uudet sovellukset tulee pääasiassa muualta heidän tyytyessä pitkälti kopioimaan. Samoin koronarokote oli hyvä reaalimaailman mittatikku, jossa eivät sitten kuitenkaan pärjänneet.
Voi olla, että tämä on hätäinen tulkinta ja homma kääntyy lähivuosina, mutta toistaiseksi tätä mieltä.
Jep.
Periaatteessa Kiinalla on edelleen aineksia selkeästi nousta maailman suurimmaksi taloudeksi. Väkiluku on (ken oikeasti tietää) virallisesti 1,4 miljardin tasolla, samalla kun elintaso on vielä kehityskelpoinen keskimäärin: Kiinan BKT per capita dollareissa on alle 13 000 mikä on yllättäen Venäjän tasoa. Vrt. USA 76 000 dollaria.
Mutta väkiluku on kääntynyt laskuun. Monilla kehittyvillä talouksilla on tullut hervoton kasvukrapula vuosikymmenien investointibuumin jälkeen. On lopulta vaikea murtautua “lasikaton” läpi kehittyneeksi taloudeksi, koska se vaatii institutionaalisia reformeja.
Mihin päin Kiina on Xin aikana mennyt? Enemmän autoritääristä komentotaloutta. Yleensä tällaiset semi kommunistisdiktatuuriset poliittiset himmelit eivät ole olleet kovin ketteriä luomaan elintason kasvua pitkässä juoksussa. Prioriteetit ovat puolueen aseman sementoimisessa ja juonitteluissa kulissien takana.
Kiinan kiinteistösektorin hidas kuplan sulattelu on tunnettu ilmiö tässä ketjussa. Kun kiinteistöbuumi on ohi, Kiinassa on alettu panostamaan tuotantoon sitäkin enemmän. Maa yrittää siis käytännössä teollisuusviennillä kammeta itsensä lisäkasvuun. Ongelma on, että Kiinan vienti (plussaa heidän BKT:lle) on toisten tuontia (miinusta BKT:lle) mikä vie pahimmillaan työpaikat. Ekonomistien puheet työnjaosta, tehokkuudesta ja kuluttajien hyötymisestä halvoista hinnoista kannattaa tässä kohtaa unohtaa.
Suomen kokoinen pikkutalous voi nojata muun maailman kysyntään. Kiina on maailman 2. suurin talous. Edes Yhdysvallat ei jaksa tai pysty kohta imemään Kiinan ylituotantoa. Eikä haluakaan näytä olevan.
Näemme lähivuosina varmasti uskottomia lukuja, miten monta tsiljoonaa biljoonaa giga factoryn kopioita, teollisuusrobottia, patenttia yms. Kiina pystyy pistämään pystyyn ja hakemaan. Mutta käytännössä muu maailma reagoi suojatullein vihaisesti ja pistää kampoihin.
Talouskarhutkin alkavat heittämään pyyhettä kehään. Samalla sijoittajien koronlaskuodotukset Fedin osalta pyyhkiytyvät pois.
“The last of the economic bears are throwing in the towel,” said Joe Brusuelas, chief economist at RSM US. “We have a sustained economic expansion, and investors who manage risk are now repricing it.”
Mutta kuten viime Vartissa selitin, keskuspankkien korkoliikkeet saavat ehkä ansaitsemaansa enemmän huomiota. Katsokaa pitkiä korkoja!
https://www.wsj.com/economy/central-banking/wall-street-fed-rate-cuts-f6c154d7?mod=hp_lead_pos1
Ei todennäköistä välttämättä, mutta en yllättyisi jos lopulta aletaankin odottamaan jopa lisänostoja ohjauskorkoon! Jos talous jatkaa vahvana ja inflaatio ei kehity tyydyttävästi.
Euroopan “sairaasta miehestä” Saksasta vähän parempaa dataa. Luottamusindeksithän ovat jo indikoineet parempia aikoja.
" German industrial production rose by 2.1% month-over-month in February 2024, accelerating from an upwardly revised 1.3% gain in January and exceeding market estimates of 0.3%. It was the second straight month of increase in industrial output, marking the fastest expansion since January 2023, boosted by construction activity (7.9%) while the output in the automotive (5.7%) and chemicals industry (4.6%) also soared. At the same time, production grew for all components: intermediate goods (2.5%), consumer (1.9%), and capital ones (1.5%). The less volatile three-month on three-month comparison showed that production was 0.5% lower in the period from December 2023 to February 2024 than in the previous three months. Yearly, industrial output fell 4.9% in February, softer than the prior 5.3% slump. source: Federal Statistical Office"
Tietty visuaalisesti kun katsoo kuukausitason dataa niin se nyt heittelee aina miten sattuu.
Maailmantaloudesta tulvii kiihtymisen merkkejä sieltä sun täältä. Se antaa hyvän pohjan tuloskasvulle. Roisi tuloskasvunäkymä taas kompensoi korkealla kelluvien korkojen vaikutuksen osakkeisiin.
Muutamia nostoja päivän Vartista.
Öljyn hinta ja Yhdysvaltain seuraavan 10 vuoden markkinaodotus keskimääräiselle inflaatiolle. Jostain syystä nämä rimmaavat, vaikka tämän päivän öljyn hinnan nousu on huomisen deflaatiota.
Odotukset Fedin koronlaskuja kohtaan kuihtuvat. Vielä vuoden alussa ohjauskorko nähtiin parin vuoden päästä päälle 3 %:ssa, nyt 4 % tasoilla.
Sijoittajat kohkaavat paljon tekoälystä. Mutta maaliskuun 2020 koronakriisin pohjista ovat enemmän nousseet Euroopan pankkisektori! Se on ehkä inhotuimpia omaisuusluokkia finanssikriisin jälkeen. Se on noussut pystysuoraan myös viime aikoina. Kuriositeettina voisi mainita, että europankit ovat nousseet jopa hulivili-indeksi Nasdaq100 enemmän maaliskuusta 2020.
Myös puolustusosakkeisiin on tarttunut optimismia Ukrainan sodan ikävästi venyessä.
Sananen tuloskaudesta. Suomessa sen starttaa epävirallisesti huomenna Admicom. Kasasin mielenkiintoisia/sijoittajien suosimien yhtiöiden tulosjulkistuksia. Huhtikuun loppuun mennessä voi jo tuomita hyvin, miten tuloskausi meni.
Jenkeissä Q1:llä tulosten pitäisi kasvaa noin 4 %. Koko vuodelle 2024 ennuste on +10 % ja 2025 kasvu kiihtyy +13 %:iin… Ilmankos ei korkojen nousu enää vaivaa osakkeita. Toki odotukset menevät usein vihkoon…
SP500 arvostus… Muotoilisin niin, että ei se näillä näkymin ole kuplassa mutta ei se ole kiinnostavakaan!
Nordean fitnessmies pohdiskeli asioita lainahommiin liittyen.
https://twitter.com/JanVonGerich/status/1777611624418828657
Tässä tviitissä on ihan mielenkiintoisia, mutta joskaan ei kovn yllättäviä huomioita. Pienet jenkkiyhtiöt ovat varmaan sellaisia tällä hetkellä, mitä monet tällä hetkellä penkoavat, jos ja kun sieltä löytyisi turhan paljon hakattuja löytöjä.
https://twitter.com/KobeissiLetter/status/1777451191951073572
