Pörssien suunta (Osa 3)

Saatko Hexistä käyrää ilman nestettä? Oman “suomisalkun” kehitys kun ei vastaa hex:n kehitystä, koska Nestettä on aika vähän ja indeksissä se on(oli) isolla painolla.

Kiitoksia taas vartista! Arvioisi näyttää olevan, että Donaldin voitto olisi “miellyttävä vaihtoehto” SP500:lle. Yritysmyönteistä politiikkaa, verojen alennusta ja yleensä taloutta kuumentavaa pakettia. Toki inflaatiouhkaa, julkisten menojen paisumista entisestään yms.

Silti on aika helppo laatia sellainen skenaario, jossa miellyttävyys vaihtuu epämiellettävyydeksi; ehkä erityisesti Nasdaq:ille. Saimme jo tuoreeltaan siitä mahdollista esimakua.

Trumpin syytökset siitä, että Taiwan on varastanut puolijohdeteollisuuden Amerikalta ja vihjaisut siitä, että puolustussuoja Kiinan suuntaan puretaan, olisivat varsinaista myrkkyä etenkin megateknoille. Tämä yhdistettynä siihen, että hän aikoo määrätä vähintään 60 % tullit Kiinan suuntaan, joka puolestaan madaltaisi idän jättilaisen kynnystä ryhtyä riuskoihin otteisiin niin Taiwanin ja kuin USA-yhtiöiden suuntaan.

Nvidia on pitkälti riippuvainen Taiwanista alihankkijana, Apple Kiinan markkinoista jne. Ja sitten kun tähän laittaa päälle mahdollisten tulevien Kiina-ongelmien heijastukset koko maailmantalouteen, niin päästään aika pahoihin yhtälöihin. Jotka ovat nyt valitettavan realistisia.

Ja sitten Trumpin Ukrainan hylkääminen, joka painaisi ennestäänkin rasitettua Euroopan taloutta.

Jos Donald voittaa, alussa voisikin seurata jonkinlainen markkinahulina mm. Wall Streetillä. Mutta kauanko se kestää ja mitä sen jälkeen pian edessä? Trumpin mahdollisen voiton myötä joka sijoittajalla syytä pitää rättiä pöydällä hien poispyyhkimiseksi otsalta?

29 tykkäystä

Ehkäpä ensimmäiseen päättömän opportunistiseen päähänpistoon saakka, veikkaan. Eli noin viisi minuuttia.

1 tykkäys

en yleensä rohkene kirjoittaa pörssin suuntaan, mutta eikö tilanne ala olemaan nimenomaan poliittisesti erittäin suuri riski? murhayrityksen jälkeen Trumpin valinta näyttäytynee todennäköisimmältä. henkilönä hän on diagnoosinsa mukaisesti täysin pidäkkeetön ja viettiensä vallassa. on mielenkiintoista kuunnella talouden kommentaattoreita, että ei trump varmasti tee niitä tulleja kun niissä ei nyt ole järkeä usan kuluttajan kannalta. minä uskon, että Trump tekee mitä vain missä hän pääse shokeeraamaan maailmaa ja antamaan itsestään suuren johtajan vaikutelman. presidenttinä hän aloittanee kauppasodan kiinan (huhuttu 60% tulleista) ja aika varmasti myös EU:n kanssa. johdannaisvaikutuksia voi vain arvailla, mutta yksittäisiin yhtiöihin ne voivat iskeä rankasti. hassua miten jotkut ajattelevat trumpi ajattelevan nykyisen varapresidenti jatkavan hänen työtään. en usko, että trumppia kiinnostaa lainkaan trumpin jälkeinen aika, koska hän on mitä on.

11 tykkäystä

Ehkä kannattaa ensin katsoa mitä se Trumpin hallinto kenties tekee ennen kuin alkaa heiluttelemaan käsiä ennakkoon.

Ja mitä tulee kauppasotaan Kiinan kanssa, Biden hoitaa jo hommaa pakettiin että siinä mielessä presidentin merkillä ei liene merkitystä

Tosin totta on että Trumpin odotettu vaalivoitto lisää epävarmuutta kun markkina yrittää selvitellä että mitä kenties tämä oikeasti aiheuttaa tulevaisuudessa, ja epävarmuus näkyy markkinalla yleensä punaisena värinä.

9 tykkäystä

@Jukka_Lepikko on tehnyt mielenkiintoisen markkinakatsauksen. :slight_smile:

Alaotsikot:

  1. Ensimmäinen heikompi työllisyysraportti

  2. Kääntyykö korkokäyrä positiiviseksi?

  3. Jälleen positiivisia inflaatiouutisia

  4. Oma salkku ja seuraavat liikkeet

  5. Pohdintaa seuraavan tekoälyaallon voittajista – mihin yhtiöihin sijoittaa Nvidian, TSMC:n ja ASML:n jälkeen?

19 tykkäystä

Täällä on ollut jo puhetta rotaatiosta

Aika historiallisesta pienyhtiöiden yliperformanssista puhutaan, kun ei blomman mukaan vastaavaa olla nähty kuin viimeksi ennen 1980-lukua.

Tulee ne teknoyhtiöiden arvostuksetkin nopeesti alas tätä tahtia

https://x.com/Ollikopo/status/1813779121895518601

30 tykkäystä

Jep.

Vaikka kauppasota assosioidaan Trumpiin, on taustalla pidempi ilmiö missä Yhdysvaltoja kypsyttää rooli velkaantuvana kuluttajana, siinä missä muut toimijat keskittyvät tuottamaan (Kiina etunenässä, Euroopassa esim. Saksa). Tavallaan nämä maat siis vievät Yhdysvaltoihin työttömyyttä tai velkaantumista, koska ne eivät itse pysty kuluttamaan kaikkea tuottamaansa.

Biden onkin jatkanut Trumpin pöydälle nostaman kauppasotakissan paijaamista, ja todnäk. tätä linjaa jatkaisi kuka vaan presidentti.

16 tykkäystä

AI hype jatkukoon. Oi, koska se tarttuu SEYE ja Elabs :sunglasses:

22 tykkäystä

Kävin valtioiden velkaantumista läpi helmikuussa laajemmassa Vartissa, kerrattakoon jakso tähän:

Siihen liittyen luin nyt mielenkiintoisen jutun WSJ:ssä, miten ihme kumma Yhdysvaltain liittovaltion repeävä vaje ei tunnu markkinaa häiritsevän vaikka meno on kuin kriisiaikoina eikä loppua näy:

Seassa oli mielenkiintoinen kuvaaja, miten velkamäärä on hallittavan näköinen kun sitä vähän palastelee:

Kokonaisvelka liittovaltiolla hätyyttelee siis 100 % rajaa. Mutta jos rajataan pois alle vuoden mittaiset velkakirjat eli “treasury bills”, määrä onkin alle 75 %.

Jos jätetään pois “billsit” ja Fedin omistamat velkakirjat määrä onkin jo alle 50 %. Bilsit tavallaan on käteiseen verrattavissa oleva ultraturvallinen omaisuusluokka ja Fedin hallitsemat velat on kuin itselleen velkaantuisi vaikka nimellisesti keskuspankki onkin oma itsenäinen entiteettinsä.

Tosin, käsittääkseni Yellenin taktiikka onkin ollut viime vuosina laskea liikkeelle nimenomaan billsejä ja vähemmän pitkiä velkakirjoja. Tämä on tasannut nousupainetta pitkissä koroissa. Mutta jos joskus luottamus alkaisikin murtumaan, muuttuu korot todella nopeasti sillä billsit tosiaan rullaavat muutamissa kuukausissa tai vuodessa jolloin ne pitäisi uudelleenrahoittaa korkeammalla korkotasolla.

https://www.wsj.com/finance/how-wall-street-keeps-absorbing-americas-borrowing-binge-5e1262e7?mod=series_stockmarket

12 tykkäystä

Onko tuo sitten valittu taktiikka vai pakon sanelema toimi?

1 tykkäys

Vähän tulkintaa Lagarden puheesta;

No ei kai ainakaan tällä palstalla ole sinänsä uutinen että korkoja alkaa olla aika laskea, mutta ECB:n suusta painoarvo on hieman suurempi kuin tämän sivuston kirjoittajien arviot.

Kinkkistä toki kun korkoja pitäisi pitää ylhäällä taloudellisen toimeliaisuuden ja törsättävän rahan suitsemiseksi, mutta samalla korot vaikuttavat kustannuksia ja linkin kautta hintoja sekä palkkoja nostavasti. Samalla kun korkoase puree erityisesti teollisuuteen ja investointeihin sitäkin tehokkaammin.

#ECB Debrief | Statement and the beginning of press conference were somehow neutral but, then, Lagarde said:

1- Risks to the growth outlook are tilted to the downside
2- While many indicators point to “rather elevated wages,” this was already embedded and “totally taken into account in June” projections as salaries catch up with past inflation
3- ECB must take into account policies set elsewhere

:arrow_right: Her quotes could be seen as dovish tilts and open the door to a cut in Sep. if inflation metrics don’t surprise upward.

*Note: According to Bloomberg, “The figures on compensation per employee in 2Q24 will be published on Sept. 6 and the outcomes of negotiations will be released on Aug. 22. In addition, two more monthly readings on services inflation will be available for the ECB’s meeting in September as well as new wage tracker prints from Indeed.”

https://x.com/C_Barraud/status/1813929519314530745?t=ybtSmCWpEeoOaE7SQClhVQ&s=19

1 tykkäys

EKP jätti korot ennalleen eikä oikein antanut mitään infoa tulevasta. Aika monet odottavat kuitenkin 25 korkopisteen laskua syyskuun kokouksessa.

Hintapaineet ovat osin edelleen korkeat, erityisesti palveluiden inflaatio on koholla ja ainakin Nordean mukaan yleisestikin inflaatio todennäköisesti ylittää tavoitteen pitkälle ensi vuoteen. EKP jatkaa datariippuvaista ja kokouskohtaista lähestymistapaa.

Ja kuten todettua Christine Lagarde kieltäytyi kommentoimasta syyskuun kokouksen mahdollista lopputulosta. Ennen syyskuun kokousta julkaistaan paljon kaikenlaista dataa, jotka vaikuttavat EKP päätöksiin. Markkinat reagoivat noin yleisesti EKP:n “tiedotukseen” aavistuksen positiivisesti. :slight_smile:

https://x.com/JanVonGerich/status/1813935219885720062


Hauska huomio Henri Huoviselta Nassen ja Russelin korrelaatiosta:

https://x.com/HenriHuovinen2/status/1813971193902600652

11 tykkäystä

Talenomilla on hyvä näkyvyys Suomen pk-sektorin menoon. Olli-Pekkahan puhui muistaakseni Q3:sen yhteydessä jonkinlaisesta käänteestä. Mutta elpymisen kulmakerroin on ollut vaisu. Nyt hän kyllä huomauttaa yritysten tilan olevan edelleen tiukka. Talenomin tulokselle selkeä pk-sektorin elpyminen näkyisi puolen vuoden viiveellä, mutta toki he näkee samantein maksuliikenteen yms. kiihtymisen. Raksapuolella positiivisia kommentteja.

Lisäys: Tosin kun näitä Talenomin barometrin käppyröitä katsoo niin synkältä näyttää. :smiley:


Yleisesti ottaen Hesulin tuloskautta seuratessa tuntuu vallitseva luonnehdinta olevan “haasteellinen markkinatilanne” useimmilla firmoilla. :smiley:

32 tykkäystä

Jeffries listaa potentiaaliset hyötyjät Trumpin valinnasta presidentiksi:
5 key Trump policies that could impact equities: Jefferies By Investing.com)

Luettuani tuo listan käsitykseni on, että Trumpin valintaa seuraavaksi presidentiksi on pidetty selvänä jo ainakin koko kesän ja rotaatio pieniin ja keskisuuriin jenkkiyhtiöihin on sitä myötä käynnistynyt.


lähde: MSCI USA Micro Cap Index

11 tykkäystä

Jäi vielä vaivaamaan, mikä sektori korreloi negatiivisesti CRB indeksin kanssa. No, indeksinä tietysti Hesuli :rofl: Samoin Kiinan pörssit. Jenkeissä health care ja consumer staples. Korona-aika 2020-2021 oli poikkeusaika, jolloin korrelaatio oli positiivinen.

6 tykkäystä

Tässä on nyt kahdet kalenterit about samasta joukosta. Teemana ensi viikon tapahtumat tulosrintamalla. :slight_smile:


Sitten Suomen kalenteri löytyy tästä:

15 tykkäystä

Yllä olevassa viestissä on ensi viikon yhtiötapahtumat ja tässä on sitten nuo isoimmat makrotapahtumat:

https://x.com/KobeissiLetter/status/1814982514873634951


Pienenä vinkkinä, jos makrotalouden kuviot kiinnostavat, niin myös Kiina -ketjussa on hyviä nostoja. Omat nostoni siellä eivät ole kovin ihmeelliset, koska en sinällään makrokuvioiden(kaan) kuvioista kauheasti ymmärrä, mutta siellä useat ovat tuoneet kiinnostavia asioita esille hyvien kommenttien kera.

Näissä keskustelu on hiljaisempaa eikä nämä ole niin valtavia vaikuttavia maailmalla, mutta on näissäkin ketjuissa kiinnostavaa asiaa suhteellisen isoista toimijoista:

Intia-ketju

Japani-ketju

11 tykkäystä

Russellin ralli? Nopeissa käänteissä kenelläkään ei ole vedenpitävää teoriaa, mitä tapahtuu ja tätä ihmeteltiin WSJ:ssäkin.

Joka tapauksessa, ihan viimeisen parin viikon aikana Russell2000 on tykittänyt, samalla kun SP500 on pakittanut hieman ja etenkin isot glamour-AI-osakkeet ovat suvainneet vetäytyä. Kenties pehmeä inflaatiodata ja kasvanut varmuus korkojen laskusta? Pienet yhtiöt kärsivät eniten korkojen noustessa, joten vastaavasti voisi olettaa lyödyn pienyhtiösektorin olevan myös hyötyjä korkojen laskiessa. Tätä näkemystä tukee myös se seikka, että korkojen laskusta hyötyvät pienpankit ovat raketoineet heinäkuun alusta alkaen. Korkeat korot kun lisää painetta kilpailla talletuksista, ja monien puskurina toimivat velkakirjaomistukset on kuralla korkeiden korkojen takia (velkakirjojen arvo laskee kun korot nousee, ja vice versa).

https://www.wsj.com/finance/stocks/a-stock-market-rotation-of-historic-proportions-is-taking-shape-da9b6546?mod=hp_lead_pos1

USA on tietysti USA, mutta jos sielläkin perinteisten alojen veijarit ja pienyhtiöt alkavat pärjäämään niin… Ehkäpä tännekin voisi jotain murua pudota uuden mantereen herkuista notkuvilta pöydiltä.

37 tykkäystä

Pientä aamun pohdiskelua talouden viiveestä, kun luen viikonlopun analyysitarjontaa.

Kuinka kauan talouden ilmiöillä kestää lyödä läpi firmojen tuloksiin? Joskus yllättävän pitkään.

Esimerkiksi Helsingin pörssissä olemme kuluttajafirmoissa nähneet seuraavan onnen ja epäonnen vaihtelun: kun pandemia iski 2020, etenkin Verkkokauppa.comin tapaiset firmat hyötyivät kuluttajien pistäessä rahaa elektroniikkaan ja muuhun ehostamiseen. Toisaalta kulutuskrapula oli sitäkin kauheampi kuluttajien siirtäessä kulutusvimman pandemian väistyessä ravintoloihin ja lentämiseen. Samalla kun 2022 taloustilanne alkoi heikkenemään energiakriisin, korkojen nousun yms. myötä oli helppo odottaa, että jossain vaiheessa kulutuksen heikkous iskee näillekin aloille.

Nyt vasta 2024 Finnairiin heikkous iskee kunnolla, ja lopulta kuitenkin “yllättäen”.

Tai Nohon, Hesulin ravintolasijoitusyhtiön ja -operaattorin, osalta emme ole edes vielä nähneet heikkoutta muussa kuin osakekurssissa ja yökerhoissa (raporteissa siis, en käy niissä juuri enää itse havainnoimassa tunnelmaa :smiley: ).

Tai muistelen, että useissa Varteissa ihmettelin 2022 meidänkin kotimaisten firmojen vahvuutta ja niihin laadittujen ennusteiden uhmaa. Talouden heikkous alkoi kuitenkin iskemään tuloksiin vasta 2023.

Asioilla kestää aikansa lyödä läpi firmojen tuloksiin.

50 tykkäystä