Nysse on virallista, FED laskee ohjauskorkoa todennäköisesti syyskuussa.
““The vast majority” of participants at the July 30-31 meeting “observed that, if the data continued to come in about as expected, it would likely be appropriate to ease policy at the next meeting,” the summary stated.”
Mutta:
“Markets are fully pricing in a September cut”
ja näin ollen SP500 reagoi ehkä 0.1%, mutta sentään ylöspäin.
Edit: se nousu syötiin äkkiä. Koronlasku tarkoittaa että nousukausi on virallisesti ohi, talous jäähtyy ja tulokset heikkenee… Leukaa rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Suhteessa osakemarkkinoiden kokoon ostovoima ei ole entisellään ja käteisen osuus S&P 500 -markkina-arvosta on ollut laskussa viimeisen vuoden ajan. Käteistä on, mutta peilaten viissatasen nykyiseen markkina-arvoon ni sitä ei oo niin runsaasti.
USA:n Bureau of Labor Statistics tarkisti työllisyyslukuja -818,000 alaspäin eli työpaikkoja luotiin USA:ssa yli 30% vähemmän, kuin aiemmin raportoitiin. Tämä tukee FED:n näkemystä ohjauskoron laskulle syyskuussa. Kuitenkin toinen muuttuva palikka, joka vaikuttaa USA:n ohjauskorkoon on inflaation kehitys. Heräsi kysymys kuinka luotettavia nämä aiemmin tänä vuonna julkaistut luvut ovat inflaation osalta. Mitä, jos siellä on sama ongelma inflaatiolukujen osalta ja inflaatiolukuja joudutaan korjaamaan tulevaisuudessa ylöspäin? Time will tell.
Jokin muuttui ratkaisevasti vuoden 2016 tienoilla, sillä SP500-firmojen tuloksien ja liikevaihdon kasvun kulmakerroin jyrkkeni silloin. Sitä aiemmin myynti mörni siellä kuten muuallakin maailmassa.
Tämä “jokin” on todennäköisesti liittovaltion alati lisääntyneet julkiset vajeet. Elvyttävää talouspolitiikkaa on harrastettu nyt yli 8 vuotta, vaikka suurimman osan ajasta talous on kasvanut itsestäänkin. Ero vyötä kiristäneeseen Eurooppaan on kasvanut massiiviseksi. Samalla lisääntyvä määrä velkakirjoja on tuonut jenkkimarkkinalle lisää rahaa, mikä buffaa osakkeita.
Onnistuipa Vartti sohaisemaan samalla kertaa kahteen itseä kiinnostavaan herhiläispesään.
Pitäisi jaksaa kaivella arkistoja tarkemmin mutta tiettyjä yhtäläisyyksiä vartissa esitetyillä käppyröillä ja aiemminkin linkittämäni kirjoituksen välillä on, näin halutessaan, nähtävissä. Mitä tapahtui monikansallisten yhtiöiden verosuunnittelussa noin 10 vuotta sitten? Yhdysvaltoihin maksetut verot ovat laskeneet ja toisaalta muualla kuin Yhdysvalloissa raportoidut tulot ovat kasvaneet kyseisellä ajanjaksolla. Ei tämä toki liikevaihdon kasvua auta ymmärtämään mutta julkisen puolen vajeisiin verokertymillä on oma vaikutuksensa ollut.
Kun vartissakin mainittiin terveydenhuoltomenot ja viime päivät on kotimaassakin kohkattu taas
sotesta ihan urakalla, heitetään tähän jatkoksi myös yksi lukusuositus. Vanha mutta oikein ajankohtianen kuvaus terveydenhuoltojärjestelmistä ja niiden toteutuksesta eri puolilla maailmaa.
Aahhhh Brad Setserillä on ollut hyvää settiä tuosta, kiitos nostosta!
Aiheesta kukkaruukkuun, S&P Globalin Euroopan ostopäällikköindeksit elokuulta julkaistiin tänään. Periaatteessa hyviä lukemia, mutta käytännössä näkymät sakenivat, teollisuuden taantuma jatkuu ja esim. valopilkkuna olleet Ranskan palvelulukemat saivat lisäpuhtia Olympialaisista. :S
Hyvä puoli on se, että hintapaineet laskevat. EKP pääsee laskemaan lisää korkoja.
"Commenting on the flash PMI data, Dr. Cyrus de la Rubia, Chief Economist at Hamburg Commercial Bank, said: “At first glance, this looks like a pleasant surprise: activity in the Eurozone picked up in August. But a closer look at the numbers reveals that the underlying fundamentals might be shakier than they appear. The boost largely comes from a surge in services activity in France, with the Business Activity Index jumping by almost five points, likely linked to the buzz surrounding the Olympic Games in Paris. It’s doubtful this momentum will carry over into the coming months, however. Meanwhile, the overall pace of growth in the services sector has slowed down in Germany, and the eurozone’s manufacturing sector remains in rapid decline. “It’s a tale of two worlds. The manufacturing sector remains mired in recession, while the services sector still appears to be growing at a decent clip. But with the temporary Olympic boost in France fading and signs of waning confidence across the Eurozone’s service industry, it’s likely only a matter of time before the struggles of the manufacturing sector start weighing on services too. “Manufacturers raised their selling prices for the first time since April 2023, a response to three straight months of rising input costs. Despite weakening demand, firms seem to have had little choice but to pass on some of these higher costs to customers. On the bright side, this suggests there’s still some pricing power in the market. "
Timo Heikkilä on kirjoittanut jutun liittyen elokuun markkinarysähdyksiin.
Heinäkuun lopussa markkinoiden seuratuin indeksi S&P 500 -indeksi oli 5522 pisteessä, tällä hetkellä indeksiluku on 5620. Tuottoa 1,8 prosenttia.
Pelkästään tuottoa tarkastelemalla elokuu on ollut hyvä kuukausi. Elokuun alku oli kuitenkin kaikkea muuta kuin hyvä. S&P 500 -indeksi laski kolmen ensimmäisen pörssipäivän aikana yli kuusi prosenttia.
Miksi korkojen laskuja katsotaa huonolla? Eikö se indikoi sitä taas että raha halpaa ja ei mene korkoihin niin paljon rahaa yrityksille ja olisi taas varaa työllistää?
Koska korkoja lasketaan siksi, että keskuspankkiirien mielestä taloudellinen aktiviteetti on laskenut tai tulee lähikuukausina laskemaan. Korkojen muutoksien vaikutus viiveellinen, kai useita kuukausia. Osa sijoittajista sitten uuden tiedon valossa:
pelkäävät heikomman taloudellisen aktivititeetin olevan vasta tulossa
pelkäävät koronlaskujen tulevan liian myöhään tai liian pieninä estääksen talouden laskun kiihtymisen.
Yritä tässä nyt maallikkona pysyä kärryillä, kun vielä muutama kuukausi sitten kaikki huono talousdata Yhdysvalloista oli markkinoille hyviä uutisia. Nyt ollaankin sitten kolikon kääntöpuolella enkä täysin ymmärrä, missä kohtaa se käänne tapahtui.
Inflaatioriskit ovat laskussa ja työmarkkinariskit kasvussa. Powellin kommenteista paistaa nyt läpi keskuspankin huolestuminen enemmän työllisyydestä kuin inflaatiosta. Tuo on se käänne mikä FED:llä tapahtui. FED ei halua nähdä työmarkkinoiden (lisä)jäähtymistä. Haiskahtaa siltä, että FED viivytteli liian pitkään korkojen laskun kanssa (niin kuin lähes aina) ja nyt pienoinen paniikki päällä, koska näin suoraan kertoivat syyskuun korkojenlaskusta. Kaikki riippuu tulevasta datasta miten tässä käy.
Q3 tulokset tulee olemaan mielenkiintoisia. Koron laskut ei ehdi vaikuttaa niihin, mutta nyt jo nähdään että yrityksillä on mennyt niin huonosti että väkeä on vähennetty eikä uusia palkata. Tilasukirjat tulee olemaan ohuita kuin pierun kuoret ja loppuvuoden näkymiä reivataan kunnolla alas.
Voi hyvin olla, mutta vähänkään pidemmän päälle korkojen lasku varsinkin muuttuvakorkoisia ja tappiinsa tai joka tapauksessa liikaa lainoitettujen tavallisten suomalaisten kannalta korkojen lasku on paljon parempi kuin talouden pieni suvantovaihe Yhdysvaltain taloudessa.
Kyllähän se on parempi kaikille talouksille että korot laskee nyt kun inflaatiokin on laskenut. Tässä tulee vain ennen vaikutuksien näkymistä vähän synkempi pätkä koska korkojen laskua venytettiin näin myöhään. Raaka-aineiden hinnat myös yksi hyvä indikaattori että talous on jäähtynyt liikaakin.
