Tilastokeskuksen mukaan 12 kuukauden aikana yrityksiä on haettu konkurssiin enemmän kuin finanssikriisissä.
“Arvonlisäveron tuleva korotus syventää kaupan vaikeuksia, sillä se syö kuluttajien ostovoimaa. Kaupan liitto varoittelee korotuksesta, sillä samaan aikaan heikkenevä työllisyys ja hidas talouskasvu lietsovat kuluttajien epävarmuutta.”
“Puutarhamyymälä Plantagen hakee yrityssaneeraukseen, jotta se välttäisi konkurssin. Suurista rakentajista Lehdolla ei enää ole rakentamisliiketoimintaa, sillä Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy ovat konkurssipesiä.”
”Tieto Plantagenin saneerauksesta voi vihjata tulevasta. Se yllätti samaan tapaan kuin aikoinaan Anttilan konkurssi ja tälläkin kertaa kuluttajakauppa on pulassa”, Laitala päättää.
Noissa puhutaan palkansaajien ostovoimasta, ei koko kansan.
20-64 vuotiaiden työllisyysaste on laskenut viimeiset pari vuotta ja eläkkeelle jää enemmän väkeä kuin uusia ihmisiä tulee työmarkkinoille. Kun iso kasa matalahkosti palkattuja rakennusmiehiä jää työttömäksi niin ihmisten jotka saa pitää työnsä keskimääräinen ansiotaso nousee vaikka tiliä ei tule yhtään aiempaa enemmän.
Maskun Kalustetalo Oy:n liikevaihto supistui 17 %. Liikevaihto tuli alas edellisvuoden 104,3 miljoonasta eurosta 86,4 miljoonaan euroon.
Liiketulospakkasella 3,86 miljoonaa euroa
– Huonekalukysynnän heikentyminen johti yhtiön liikevaihdon supistumiseen ja samalla kannattavuuden heikentymiseen yhtiön tekemistä sopeutustoimista huolimatta. Inflaatio nosti sekä tuotteiden hankintakustannuksia sekä liiketoiminnan muita kustannuksia, mikä vaikutti osaltaan yhtiön kannattavuuden heikentymiseen, Maskun toimintakertomuksessa todetaan.
Kuluttajan ostovoiman parantuminen viime vuodesta ja konkurssiuutiset tänä vuonna ovat tietysti ristiriitaisia, mutta hyvä muistaa ettei ostovoiman parantuminen näy vähittäiskaupassa välittömästi. Rahaa säästetään kun tilanne tuntuu epävarmalta. Huoli omasta taloudesta estää kulutushanojen avaamisen. Huonot uutiset luovat lisää epävarmuutta. Ei sitä turhaan sanota, että lama muodostuu osittain ihmisten korvien välissä. Kulutusjuhlat alkavat sitten kun majava purkaa padon ja kysyntä pääsee vapaaksi.
Laitatko vielä linkin tai jonkun tilaston joka tuota tukee, siis nimenomaan palkkojen jämähdystä. Itse en tahdo löytää oikeastaan mitään alaa missä palkat eivät nousisi vuonna 2024 yli 2,2%, inflaation ollessa alle 1,5%. Varmasti indekseissä tuo mainitsemasi näkyy. Iso osa rakennusmiehistä on tosin ulkomaalaisia Baltiasta, jotka eivät aikaisemminkaan ole Suomesta ostaneet kuin välttämättömän. Rahat on kuskattu kotiin ja Virossa heidän työttömyytensä jo näkyykin. Suomen vähittäiskaupassa heidän kulutuksensa on ollut ja tulee jatkossakin olemaan olematonta niin kauan kuin Baltian hintataso säilyy Suomen vastaavaa alhaisempana.
Kuten tuohon ylemmäs kirjoitin niin eivät ole. Palkansaajien ostovoima on kehittynyt positiivisesti, mutta ei sen vuoksi että palkat olisivat nousseet vaan koska rakennusyrityksiä on mennyt konkurssiin ja ne ovat irtisanoneet/lomauttaneet väkeään. Näinollen palkansaaja ryhmästä poistuu mediaaniansioiden alapuolista väkeä ja tämä johtaa tilastollisen keskiansion nousuun.
Ihan vanha vitsi jo 90-luvulta. Ei kannata irtisanoa johtoportaasta kun se johtaisi yrityksen keskipalkan laskuun, irtisanotaan siivoojat niin keskipalkka nousee eikä maksa yritykselle mitään.
Pitäisi olla oikea kuluttajien ostovoimaa mittaava tilasto, jossa siis olisi mukana työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset.
Eihän sellaista ole, keskipalkat nousee kun matalapalkkaisia irtisanotaan ja lomautetaan. En kyllä ymmärrä että miten joku saa tämän käännettyä positiiviseksi signaaliksi.
Ehkä vain sellaisena täsmennyksenä tuohon, että huonekalujen kysyntä ei ole pelkästään kuluttajien ostovoimasta kiinni, vaan myös yhteydestä asuntokauppaan. Eli vaikkei nyt täysin käsi kädessä menekään, niin vähemmän silloin tarvitaan uusia huonekaluja jos ei kukaan muuta minnekään.
Vähemmän tehdään myös piharemontteja, ei ole uutta pihaa mihin viherpeukalo voisi Plantagenin puskan istuttaa. Plantagenin kohdalla saattaa olla koronan jäljiltä vielä pieni ähky päällä. Koronassa myytiin pihanhoitoon liittyviä hyödykkeitä reilusti yli normaalin ja Plantagenin kohdalla pidän pienenä ihmeenä, ettei ajasta jäänyt sukanvarteen. Menikö voitonjako yli ?
Keskustelu lähti tietääkseni käyntiin realiansioiden noususta ja väittämistä, ettei se pidä paikkansa. En ole toistaiseksi saanut yhtään uskottavaa selitystä sille etteikö realiansiot olisi nousseet työssäkäyvillä. Ennen kuin se valuu vähittäiskauppaan, menee hetki jos toinenkin. Mielestäni on aivan turha väittää, etteikö sillä olisi vaikutusta. Kotimaisessa vähittäiskaupassa toimivilla yrityksillä ei ole hyvä tilanne, ei sitä kukaan kiellä. Merkkejä on kuitenkin suunnan kääntymisestä ja ne merkit tulevat ennen käännettä.
Vaatteitakin ostetaan vähemmän, koska ei ole sitä uutta isompaa vaatekaappia mihin vaatteet voisi laittaa?
“Tällä hetkellä kaikki suomalaiset vaatevalmistajat näyttävät painivan saman ongelman kanssa. Ostajat ovat kadonneet ja tuotantokustannukset nousseet. Ongelmia on etenkin kotimaassa vaatteita valmistavilla yrityksillä.”
Entäs Erätukun konkurssi. Voiko tämän niputtaa jotenkin asuntokauppaan?
Ei kun ei ole kasvavia lapsia joille joutuu joka vuosi ostamaan kaikki vaatteet useana kappaleena. Jos joku vaatekappale mahtuukin vielä päälle niin on polvet auki epäonnistuneen keulimisen jäljiltä tai se on väärän värinen kun muoti on kesän aikana muuttunut ja “kaikilla kavereilla” on pinkit ja mulla vaan violetit.
Ei lapsia, ei ongelmia, paitsi vaatekaupalle ja parille- kolmellekymmenelle muulle alalle.
Ostovoiman parantuminen kohdentuu hyvin eri tavalla eri ihmisiin. Hinnathan ehtivät kuitenkin nousta parisen vuotta, joten vaikka tänä vuonna palkankorotukset jäisivät lievästi plussalle suhteessa inflaatioon, niin ostovoima on heikkoa edelleen. Se näkyy vähänkin kalliimpien tuotteiden myynnissä (krhm tiedän kokemuksesta). Hintoja harva yrittäjä lähtee laskemaan merkittävästi, ellei tuottajahinnat putoa.
Kamala Harrisin verojen nosto alkaa hahmottua. Ajatuksissa on mm. nostaa yritysveroa Yhdysvalloissa 21 → 28 %:iin. Yritysten minimivero nousisi 15 → 21 %.
Seuraavan 10 vuoden aikana verokertymää (arviolta noin 63 biljoona dollaria) on tarkoitus nostaa 5 biljoonalla ja laskea 4 biljoonalla, mutta niin että rikkaat maksavat paljon enemmän ja vastaavasti köyhemmästä päästä verot kevenevät eri helpotuksilla. Alle 400 000 $ vuodessa tienaavien kotitalouksien verot pysyvät periaatteessa ennallaan, mutta esim. lapsiasioihin tulee jotain kevennyksiä. Huom. rikkaassa maassa kovatuloisen määritelmä on vähän eri… Mielenkiintoisena lisänä rikkaille (nettovarallisuus +100 MUSD) jonkinlainen vero myös realisoimattomille voitoille. Joskin, tällaisen verotus on aina vaikeaa ja saa nähdä eteneekö tuo mihinkään.
Trendi viimeiset 40-50 vuotta on ollut, että rikkaiden verotaakka kevenee ja verot ovat keskiluokan riesa. Samalla julkiset vajeet ovat revenneet taloustilanteeseen nähden ennätyssuuriksi. Tässä mielessä verojennostopainetta piisaa, eikä tällainen käänne verotuksessa olisi yllättävää. Eri asia on, missä muodossa nämä menevät edes läpi sillä demokraattienkin kesken on monenlaista leiriä. Pienen vivun Harrisille, jos hän siis edes voittaa, antaa se seikka että 2025 erääntyy Trumpin 2017 uudistus ja mikäli sopuun ei päästä verot nousevat lähespä kaikilla. Sitä ei halua kukaan. Jonkinlainen ratkaisu siis syntynee.
Pörssituloksia ruokki verokevennys 2018, joten verojenkorotusten luulisi raaputtavan vastaavalla tavalla tuloksia alaspäin jos nämä etenevät. Kaiken salahelinän keskellä lopullista vaikutusta on kuitenkin vielä vaikea arvioida.
Yhdysvaltojen valtionvelan nettokorkomenot nousivat 861 miljardiin dollariin viimeisen 12 kuukauden aikana, Korkokustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa, kun mukaan otetaan keskuspankin pankkien saamat maksut niin korkokustannukset nousivat ennätykselliseen 962 miljardiin dollariin.
Mielenkiintoisena lisänä rikkaille (nettovarallisuus +100 MUSD) jonkinlainen vero myös realisoimattomille voitoille. Joskin, tällaisen verotus on aina vaikeaa ja saa nähdä eteneekö tuo mihinkään.
